Yhdessä viestissä tällä palstalla joku kertoi käyneensä ulkomailla Jamalissa. Tuttu sanonta meille lieksalaisille, mutta alkuperä varmaankin monelle vieras. Perinnetiedon mukaan aikoinaan Hovilan kartanolla oli Jamalissa ns. ulkomaat eli kauempana päätilasta olevat laidunmaat. Eläimet vietiin sinne keväällä karjankuljetusveneellä ja haettiin taas syksyllä pois. Tästä tuli sanonta ulkomaille Jamaliin.
Mutta mistä esim. "jonossa kuin viekiläiset", "tungosta kuin Ruunaan postissa" ym.?
Mutta mistä esim. "jonossa kuin viekiläiset", "tungosta kuin Ruunaan postissa" ym.?
Vastaukset 97
Vanhimmat
Kyllä mies voi lähteä Lieksasta, mutta Lieksa ei miehestä.
Jep.
Ei tosiaan, useinkaan Lieksa ei voi lähteä miehestä. Tuolla maailmalla sen näkee... ja tuntee myötähäpeää.
Piä Pielinen mielessä!
Jep.
Juupa.
Hauskoja sanontoja on ollut.
"Ei myö tehä vielä tännään, kohan ensin sottaillaan."
Kyllä asiat lutviuttuu.
Niin tekköö.
Vuan hyvä tuli.
Tumma ja tulinen kun uuniluuta.
Kotvan tuas näläkkäestä huastattaa (sanottiin kun oli syöty paljon).
Katoha jiekkerrii minkä teki (joku teki jottai outtoo tae yllättävvee).
Talavi ee mää tavottaen. (on omat tapasa joeta nouvvattaa)
Joop.
pittääkö männä yöksi Hovin koevuun (kun ei ollut tietoa yöpaikasta).
Itä ei heitä tuulemasta ennenkun sattaa eikä paha akka riitelemästä ennenkun itköö.
Ka mää jos oot männäkses.
Elä mää.
Ei (se) lähe Kulumallakkaan! (Eli Kulumalla tarkoitettiin Hotelli-Ravintola Kulmaa Lieksan keskustassa).
Silloin kun minä synnyin niin isä oli kysynyt kätilöltä että onko kumman näköinen niin kätilö oli vastannut että on, tosi kumman näköinen.
Heeehheheeheeeh voi halavatun halavattu...
paras tähän mennessä
Kylänlahti sai nimensä siitä, kun kylään asettui asumaan kyyliä jotka kyttäsi päätyönään muita asukkaita! Siksi Kylänlahtea kutsuttiinkin 1700 luvullakin Kyylänladeks!
Aikaamyöten nimi vakiintui Kylänlahdeksi!
Eihän se köyhyyskään kivaa oo, notta kyllä se vaan jaksaa naurattaa. Pohjalainen sananlasku.
Meidän perheessä ei paska haise. Thaimaalainen sananlasku.
Hola, sano holoperse. Vanha Espanjalainen sananlasku.
Melkein ei ole mukana, paitsi Venäjällä. Isäni ikivanha sananlasku.
Pitkä ja kappee kun Juuan vieras.
Köyhän on oltava nöyrä.
Isä putkkeen, äeti marjjaan, muu väki muurammeen.
Kuuile syuiinö kammöuyja mikknäää trees b sade yuuii koiiraŋ ryuukkas jaa vvuiikläv nkeuhhkoos
Paras mielipide asiasta josta tietäjät ovat olleet aika paljon eri mieltä
Varmaan jonkun ufomiehen juttua toiselta galaksilta!
Hidas auto lähtee kuin purkka tukasta.
Nyt aijotaan jo livetä aloituksesta. !!!
Ei aijota vaan on livetty jo.
Jep.
"Kokkoo ja näkköö niinku Jussi Holomalla". Sanonnalla tarkoitettiin kuitenkin jostakin henkilöstä päinvastaisia ominaisuuksia, koska oikea Jussi Holma oli isonenäinen ruma pieni mies.
Mutkuilee kun Juuan akkain pillut laulaessa.
Helevettiinkö sinulla on noin kiire.
Jouten olemaan.
Helvettiin ei kannata heittää mitään tavaranromuja, ne tulee siellä aikanaan sitten toisenkerran vastaan!
Olisha se niinnii jossei toesi olis.
Kuhan on hänessä, niin kun Maikkilan vasikan juomiset.
Ennen vanhaan huljuutettiin.
Huuhdella huljuutettiin pyykkiä ja maitotonkkaa!
A vot.
Selevän tek.
Selvän teki sanoi Murron Keki. Tämän varmaan moni surpeelainen tietää.
Hatun taakse piiloon.
Jep.
Luonteeltaan somalit ovat älykkäitä ja hyväluontoisia.
Joopajoo
on niillä kuitenkin jättimulkku, vaikka eivät mitään viisaita olisikaan.
Oo iäneti.
Pennut pitäs nujjuuttoo.
Pentuloilla ei ole kiirettä muuhun kuin pahan tekkoon.
Näin oli ja selekäsauna tuli.
Selkäsauna oli melko yleistä ennen.
Nouskkoohan poejat kuselle ,jotta jouttaa sankko lypsylle! Niin ne enne huuteli aamulla!
Sekasi on ku sekametelisoppa.
Mää muuvalle.
Enkä mää, mää ite.
Mää, mää ja mäkätä männessäsi!
Kirjoitan illalla yhden lisäsanonnan ja selitän sen.
Kyllä on hulumi.
onko hulumi hulle
Mikä lie, hulumi.
Pyörii kuin Muntosen tyrä. Elähän souva venettä lepikkoon, akka on järvessä.
Tuon Muntosen minä kuulin Montonen versiona.
Montosen tyrästä minäkin olen kuullut mainittavan.
Lupaamani sanonta ja sen selitys.
Oot sinnäi sielunpaimen, annot härkkäes hävitä, upota Ulukkajokkeen.
Vielä 1800- luvulla sai kirkollisveron maksaa luonnon antimissa.
Talolliset olivat maksaneet tuomalla kirkkoherralle sonninmullikoita
Kirkkoherra ei ollut mikään käytännön mies ja teki huonon aidan.
Mullikat (kymmenkunta) meni siitä läpi ja katosi metsään.
Sitten tuli tieto, että sonnit oli nähty Ulukkajoen rannassa juoksemassa vauhkona suoraan jokeen ja hukkuneen sinne.
Siitä tuli tuo sanonta.
Sonnimullikkaan ja pappiin viittaa seuraavakin sanonta. Kas kas kun nykii.
Kas kas kun nykii, no nyt sen piru vei.
Kukapa tietää?
Nämä ovat hauskoja juttuja.
Lyön vetoa vaikka kuinka paljon jotta saadaan huomenna vastaus tähänkin joltain tietäjältä tai sinä selität tämän
Tunnen taustan.
Kirkkoherra piti saarnaa ja näki kirkon ikkunasta sonnimullikkansa joka oli narussa kiinni syömässä pihassa.
Mullikka nyki narua kun heinä loppui ulottuvilta ja lopulta naru katkaesi ja mullikka lähti vitomaan.
Ei ollut sama kirkkoherra jonka mullit upposi Ulukkajokkeen.
Olisin voittanut vedon, tietäjä selitti, uraa kamuttaja
Minä taas kuulin version jossa talon emäntää haudattiin ja papille tuotu sonnimulli oli kiinni kirkon portin pielessä. Reuhtoi siinä aikansa ja lopulta karkasi.
Siinä pappi tokaisi kesken siunauksen: nyt sen piru vei.
Olen kuullut tuotakin muunnosta lähellä olevan, siinnä vain oli hyvin nuuka isäntä haudattavana.
En tiedä onko koko jutulla tosipohjaa, mutta voi hyvinkin olla.
Monesti näiden sanontojen taustalla on aika monenlaisia tapahtumia, joita on kansa hieman muovaillut.
Heleppoo ku heinänluonti.
Heleppoo ku somalientuonti.
Kohta tulee tupen rapinat.
Tarkoittaakohan tuo sitä että otetaan puukko tupesta ja aletaan sillä sitten 'rapisuttamaan'?
Hyvin sanottu.
Tuppi on hyvä vanhan ajan korttipeli.
Tupenrapinalla uhattiin lapsiakin jos oli tottelemattomia.
Käytettiin myös jos oli aikuinenkin tehnyt jotain josta seurasi hankaluukisa.
Yleensäkin sellaisesta, että nyt ei hyvä seuraa jostain vaan tulee jotain pahaa.
Puukon kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä, tai todella harvoin.
Arapija monta kuormmoo Egyptinkorppeen tulloopi.. Kotikonnuilleen tulloopi.
Epyyktin korpihan kuulluu arapiloelle annetaan se suosita niin ei ala pommit paukkuu ja kärrättään kaikki sinne.
Muinoin käytetiin paikkakunnalla sanontaa "kahtoo kuin hohtimista", jolla minun mielestäni tarkoitettiin jonkinlaista tiukkailmeistä tuijottamista.
Eiköön pistetä persesilimä syrjälleen ja ruveta muata.
Vastalääkettä moderaattorihäirikölle.
Lopettakaa skeidan jauhaminen netissä ja tehkää tietokoneellanne ja vapaa-ajallanne mielummin rahaa!
http://nettiraha.blogspot.fi/
http://nettiraha.blogspot.fi/
Wanhoja sanontoja
Rahaa on kaikilla ja se on jo valmiiksi tehty, ei ole tarvetta tehdä lisää!
Rahhooko?
Rahua.
Rahuskkii.
Sanan paakonen Viensuulta: "kasvaat nytkähtelemällä kun Uuno Timosen siat".
Tuota sananpaakosta en ole ennen kuullut.
Tuo sana "sananpaakonen" on tosiaan lieksalainen sanonta, sillä en ole kuullut sitä muualla, en edes muualla Pohjois-Karjalassa.
Hyvä kun toit sen esiin.
1950-luvulta: "kiirettä pittää kun Lerkku-Lassilla". En tiedä, oliko kyseinen Lassi joskus olemassa. Jos oli, niin oli varmaankin Pielisjärven asukkeja.
Hyvää yötä, sano mummo kun silmä puhkes.
"Siinnä on tuas Tuppurainen Tappuraisella takuumiehenä" Mitteepä tarkotti tämä sanonta?
Tupenrapina on tietenkin tuppivyöllä selkään antamista.
"Ovat juotiissaan kuin pässin munat", sanottiin muinoin kun esimerkiksi jotkin esineet olivat sopivasti perätysten.
Siitäpä johdettuna, "pallit peräkkäin kuin salaojan kaivajalla".