vaivattomin tapa raaputtaa vanha hilseillyt maali pois 50-luvun lautaverhoillusta rintamamiestalosta.Helppoa tapaa ei varmasti olekaan,mutta jos jollain olisi tietoa ja kokemusta,ottaisin mielelläni neuvoja vastaan!
mikä olisi
ensikertalainen
28
9097
Vastaukset
- helppoa tapaa ei
ole.
Teräskrapa ja teräsharja ja seinälle krapaamaan.
Loma menee mukavasti.
Kokemusta on. - Paroni x
Tsekkaa Speedheater.
- meneillään
Onko sinulla kuinka paksu vanha maalikerros? Eli siis tarvitsetko vain hilseilyt pois ja sitten pesumaalaus vai onko jo pintaa kertynyt sen verran, että maali pitää ottaa kokonaan pois?
Jos kyseessä on pesumaalaus, niin sitten vain skraba käteen ja hinkaamaan - ei ole mitään helppoa konstia. Painepesu ei auta (ja kastelee pinnan), hiekkapuhallus syö puun syyt rumasti. Paineilma voit tietty kokeilla, eli teet litistetyn putken jolla puhallat ja "tökit", osa hilseestä lähtee heittämällä moisella työkalulla (joskaan kompura ei saa olla mikään pikkuvehje).
Jos pitää raapia puulle asti, niin sitten skraba (Bahcolla paras vaikka kallis, se kahdenkäden - ei tule ehti rakkoa ja saa hyvin kiinni), kuumailmapuhallin tai speedheater - lämpö on lähes ainoa järkevä tapa saada maali irtoamaan lähes kokonaan. (puulleraapimisprojekti meillä menossa ja työvälineet juuri mainitut - ei maailman nopeinta mutta kyllä se etenee - kunhan vaan muistaa tehdä).- ensikertalainen
Taloon ei ole vedetty kuin yksi maalikerros.Kokeilin pahimmin hilseillyttä aluetta katuharjalla se lähti kyllä ja alta paljastui lauta.Vieläkun keksisi millä maalilla maalattu.Öljymaali suositeltavaa mutta pitääkö kaikki vanha saada pois,vai hylkiikö uutta jos vähän jää?Onko kokemuksia mikä olisi hyvä maali vanhalle laudalle?
- meneillään
ensikertalainen kirjoitti:
Taloon ei ole vedetty kuin yksi maalikerros.Kokeilin pahimmin hilseillyttä aluetta katuharjalla se lähti kyllä ja alta paljastui lauta.Vieläkun keksisi millä maalilla maalattu.Öljymaali suositeltavaa mutta pitääkö kaikki vanha saada pois,vai hylkiikö uutta jos vähän jää?Onko kokemuksia mikä olisi hyvä maali vanhalle laudalle?
Dispersiomaalin (siis lateksi) tunnistaminen: Hankaa pintaa denaturoituun spriihin kastetulla rievulla. Jos riepuun tarttuu tahmeata
väriä, on kyseessä dispersiomaali. Voit myös hioa maalipintaa hiekkapaperilla. Jos maali tarttuu hiekkapaperiin, on kyseessä mitä luultavimmin dispersiomaali.
Alkydiöljymaali tai pellavaöljymaali: Hio maalipintaa hiekkapaperilla. Jos maali ainoastaan pölyää eikä tartu hiomapaperiin,
on kyseessä luultavasti öljy- tai alkydiöljymaali. Hankaa pintaa denaturoituun
spriihin kastetulla rievulla. Jos riepuun ei tartu tahmeata väriä, on kyseessä luultavimmin
öljy- tai alkydiöljymaali. Voit myös hangata maalipintaa laimeaan lipeään kostutetulla rievulla. Jos maali liukenee, on kyseessä öljy- tai alkydiöljymaali. Vanhan pellavaöljymaalin voi tunnistaa myös voimakkaasti himmenneestä ja halkeilleesta pinnasta.
Polttamalla maalisuikaleita ja haistamalla syntynyttä savua voi myös päätellä, mistä
maalista on kysymys. Vanhan öljymaalin
savun haju on pehmeää, lateksista syntyvä
muovimaisen pistävää, eikä sitä voi
haistella kertanuuhkaisua enempää. Tarkemman
maalitutkimuksen voi teettää laboratoriossa.
Jos alkuperäinen maali on lateksi, ei ole mitään syytä muuttaa maalia (öljy kalliimpi ja hengittävyys ei tapahdu kuitenkaan jos alle jää vanha lateksi). Jos alla on öljy, niin sitten öljyllä päällekin.
Niin, tuo maali on hyvä kysymys...meillä on selvitys menossa, että millä seinä pitäisi nyt sitten maalata kun se on saatu puhtaaksi. Vastauksia on tullut ammattilaisilta monta ja kaikilta ihan eri vastaus ja aika monet ehdottavat nykyaikaista lateksia - mutta en nyt heti ekalta istumalta sitä niele. Meidän talo on n. 100 vuotias lautaverhottu hirsitalo ja kun näitä kskustelupalstoja seuraa, niin aika monella muullakin taitaa olla ihan sama ongelma (esim. keskustelua hirsitalo-foormissa sekä täällä maalaus-foorumissa) - Ammattimies
meneillään kirjoitti:
Dispersiomaalin (siis lateksi) tunnistaminen: Hankaa pintaa denaturoituun spriihin kastetulla rievulla. Jos riepuun tarttuu tahmeata
väriä, on kyseessä dispersiomaali. Voit myös hioa maalipintaa hiekkapaperilla. Jos maali tarttuu hiekkapaperiin, on kyseessä mitä luultavimmin dispersiomaali.
Alkydiöljymaali tai pellavaöljymaali: Hio maalipintaa hiekkapaperilla. Jos maali ainoastaan pölyää eikä tartu hiomapaperiin,
on kyseessä luultavasti öljy- tai alkydiöljymaali. Hankaa pintaa denaturoituun
spriihin kastetulla rievulla. Jos riepuun ei tartu tahmeata väriä, on kyseessä luultavimmin
öljy- tai alkydiöljymaali. Voit myös hangata maalipintaa laimeaan lipeään kostutetulla rievulla. Jos maali liukenee, on kyseessä öljy- tai alkydiöljymaali. Vanhan pellavaöljymaalin voi tunnistaa myös voimakkaasti himmenneestä ja halkeilleesta pinnasta.
Polttamalla maalisuikaleita ja haistamalla syntynyttä savua voi myös päätellä, mistä
maalista on kysymys. Vanhan öljymaalin
savun haju on pehmeää, lateksista syntyvä
muovimaisen pistävää, eikä sitä voi
haistella kertanuuhkaisua enempää. Tarkemman
maalitutkimuksen voi teettää laboratoriossa.
Jos alkuperäinen maali on lateksi, ei ole mitään syytä muuttaa maalia (öljy kalliimpi ja hengittävyys ei tapahdu kuitenkaan jos alle jää vanha lateksi). Jos alla on öljy, niin sitten öljyllä päällekin.
Niin, tuo maali on hyvä kysymys...meillä on selvitys menossa, että millä seinä pitäisi nyt sitten maalata kun se on saatu puhtaaksi. Vastauksia on tullut ammattilaisilta monta ja kaikilta ihan eri vastaus ja aika monet ehdottavat nykyaikaista lateksia - mutta en nyt heti ekalta istumalta sitä niele. Meidän talo on n. 100 vuotias lautaverhottu hirsitalo ja kun näitä kskustelupalstoja seuraa, niin aika monella muullakin taitaa olla ihan sama ongelma (esim. keskustelua hirsitalo-foormissa sekä täällä maalaus-foorumissa)jotka ovat rakenteeltaan Hirsi/paneli tai lautaverhous, kannattaa maalata petrooliöljyvärillä, eli puhtaaksi kaavitut pinnat esikäsitellään valmistajan pohjustus/homesuojalla ja sen jälkeen kerta sively esim uulatuotteen petrooliöljyvärillä ja kappas vaan valmista tuli.
Vanhan maalin kaavinnan voi suorittaa miten haluaa, se on maku kysymys, mutta kyllä toi Speedheater on kaikista helpoin tapa. - meneillään
Ammattimies kirjoitti:
jotka ovat rakenteeltaan Hirsi/paneli tai lautaverhous, kannattaa maalata petrooliöljyvärillä, eli puhtaaksi kaavitut pinnat esikäsitellään valmistajan pohjustus/homesuojalla ja sen jälkeen kerta sively esim uulatuotteen petrooliöljyvärillä ja kappas vaan valmista tuli.
Vanhan maalin kaavinnan voi suorittaa miten haluaa, se on maku kysymys, mutta kyllä toi Speedheater on kaikista helpoin tapa.Miksi petroliöljymaali - ihanko vain sen takia kun se on nyt "in" ja sillä selviää yhdelä maalauskerralla? Tällä hetkellä siitä ei vielä ole riittävästi kokemusta, että miten se oikeasti toimii....kerro lisää miksi se on mielestäsi paras vaihtoehto?
- Vai kuinka?
meneillään kirjoitti:
Miksi petroliöljymaali - ihanko vain sen takia kun se on nyt "in" ja sillä selviää yhdelä maalauskerralla? Tällä hetkellä siitä ei vielä ole riittävästi kokemusta, että miten se oikeasti toimii....kerro lisää miksi se on mielestäsi paras vaihtoehto?
No jos haluat raaputusurakan uudelleen 10 - 15 vuoden kuluttua, maalaa minun puolestani lateksilla...
- on.
meneillään kirjoitti:
Miksi petroliöljymaali - ihanko vain sen takia kun se on nyt "in" ja sillä selviää yhdelä maalauskerralla? Tällä hetkellä siitä ei vielä ole riittävästi kokemusta, että miten se oikeasti toimii....kerro lisää miksi se on mielestäsi paras vaihtoehto?
Vernissamaaleista on kyllä satojen vuosien kokemukset ja petroolimaaliakin muistan käsitellyn lehdissä jo n. 15 vuotta sitten.
Petroolihan on vain ohenne, joka vaikuttaa mm. kuivumisaikaan ja peittavyyteen. - vai kuinka
Vai kuinka? kirjoitti:
No jos haluat raaputusurakan uudelleen 10 - 15 vuoden kuluttua, maalaa minun puolestani lateksilla...
Kuka tässä puhui mitään lateksilla maalaamisesta????
- tosiaan?
on. kirjoitti:
Vernissamaaleista on kyllä satojen vuosien kokemukset ja petroolimaaliakin muistan käsitellyn lehdissä jo n. 15 vuotta sitten.
Petroolihan on vain ohenne, joka vaikuttaa mm. kuivumisaikaan ja peittavyyteen.Niin, vanhoista vernissamaaleista on kokemusta - mutta ei nykyisistä petroliöljymaaleista tai vernissamaaleista - nykyiset määräykset eivät ole enää samat kuin 15-vuotta sitten....aineet varmasti muuttuneet.
Vanhoissa vernissamaaleissa käytettiin lyijyä sekä sinkkivalkoista - vaan ei sallita moisia enää. - sama
on. kirjoitti:
Vernissamaaleista on kyllä satojen vuosien kokemukset ja petroolimaaliakin muistan käsitellyn lehdissä jo n. 15 vuotta sitten.
Petroolihan on vain ohenne, joka vaikuttaa mm. kuivumisaikaan ja peittavyyteen.Kuten toinen kirjoittaja ehti kommentoimaan, aivan sama kuinka pitkään ollut ko. maaleja, kun niiden ainesosat ovat täysin erilaisia kuin aiemmin. Ja kuinka ko. maalit tulevat jatkossa VOC-direktiivien vaikutuksesta muuttumaan on hämärän peitossa.
- Mualar
tosiaan? kirjoitti:
Niin, vanhoista vernissamaaleista on kokemusta - mutta ei nykyisistä petroliöljymaaleista tai vernissamaaleista - nykyiset määräykset eivät ole enää samat kuin 15-vuotta sitten....aineet varmasti muuttuneet.
Vanhoissa vernissamaaleissa käytettiin lyijyä sekä sinkkivalkoista - vaan ei sallita moisia enää.Sinkkivalkoista ei ole kielletty. Ainahan sitä ei ole kaytettykään mm. siksi, etta se voi väärin tehtynä tai liian kauan aikaa ilman pintamaalausta olleena kovettaa pohjamaalausta liikaakin, jolloin pintamaalin tarttuvuus heikkenee.
Lyijyvalkoista on kaytetty mm. ikkunanpielissä, mutta minä maalasin n. 15 vuotta sitten tietenkin ilman lyijyvalkoista (käyttäen hieman sinkkivalkoista pohjusteessa) ja maalaus on moitteettomassa kunnossa.
Tarkein asia maalissa on sideaine. Oikeassa öljymaalissa sideaine on vernissa eli keitetty pellavaöljy. Laatu voi toki vaihdella puristustavan ja yleensä lisättyjen kuivikkeiden (serotiini, sikkatiivi, metallisuolat,...) mukaan.
Mikä olisi se uhka, jonka petrooliöljymaali voisi aiheuttaa? Kokemustahan tosiaan on jo ainakin 15 vuoden ajalta. Ilman homeenestoa on joskus tullut ongelmia varjoisalla puolella. Se ongelma tiedetään ja se on vältettävissä.
Jos taas on kysymys pysyvyydestä seinässä, öljymaali ei voi aiheuttaa lateksin kaltaista ongelmaa, koska se ei irtoa suikaleina vaan hilseenä, joka ei aiheuta ongelmia uusintamaalauksessa.
Kyllä tuossa edellä puhuttiin nimenomaan valinnasta mm. lateksin ja petrooliöljymaalin välillä (mm. suosittelut). Ehdottomasti parempi ja turvallisempi vaihtoehto on petrooliöljymaali esim. uusintamaalustakin ajatellen. - Mualar
sama kirjoitti:
Kuten toinen kirjoittaja ehti kommentoimaan, aivan sama kuinka pitkään ollut ko. maaleja, kun niiden ainesosat ovat täysin erilaisia kuin aiemmin. Ja kuinka ko. maalit tulevat jatkossa VOC-direktiivien vaikutuksesta muuttumaan on hämärän peitossa.
Petrooliöljymaalin ainesosat eivät todellakaan ole "aivan erilaisia kuin 15 vuotta sitten".
Keitetty pellavaöljy eli vernissa on ihan samaa kamaa ja toimii ilman lisäaineitakin. Olen itsekin joskus keittanyt raa'asta pellavaöljysta vernissaa ja tehnyt maalia sekoittamalla värijauheita joukkoon. Edes ohenninta ei välttämättä tarvita, kunhan malttaa maalata ohuita kerroksia, että kuivuu eikä rypisty. - tietoviisas..
Mualar kirjoitti:
Petrooliöljymaalin ainesosat eivät todellakaan ole "aivan erilaisia kuin 15 vuotta sitten".
Keitetty pellavaöljy eli vernissa on ihan samaa kamaa ja toimii ilman lisäaineitakin. Olen itsekin joskus keittanyt raa'asta pellavaöljysta vernissaa ja tehnyt maalia sekoittamalla värijauheita joukkoon. Edes ohenninta ei välttämättä tarvita, kunhan malttaa maalata ohuita kerroksia, että kuivuu eikä rypisty.Lueppa Kalevi Järvisen kommentit nykyisistä "perinnemaaleista", voi tulla hieman yllätyksiä, kuinka negatiivisesti perinnemaalien asiantuntija asioita kommentoi. Tekniikan maailman rakennusmaailmassa oli kyseisen herran kommentteja viime tai toissa numerossa.
- Mualar
tietoviisas.. kirjoitti:
Lueppa Kalevi Järvisen kommentit nykyisistä "perinnemaaleista", voi tulla hieman yllätyksiä, kuinka negatiivisesti perinnemaalien asiantuntija asioita kommentoi. Tekniikan maailman rakennusmaailmassa oli kyseisen herran kommentteja viime tai toissa numerossa.
Sitä en ole väittänytkään, etteikö kaikenlaista p-skaa myydä perinnemaaleina. Kysymys on mm. siitä, että pitääkö maaliin lisätä apuaineita mahdollisimman paljon vai mahdollisimman vähän.
Sikäli kuin oikein muistan, Järvinen kehuu mm. erästä sellaista maalia, jossa homeenesto on mukana. Petrooliöljymaalissa homeenesto on aiheellinen sen vuoksi, että sitä voi maalata paksusti, jolloin kuivumisen aikainen (öljymaalin kohdalla ei tarkoita ohenteen haihtumista!) maalin pilaantuminen estyy.
Muutoin apuaineet eivät välttämättä lisää maalin hyviä ominaisuuksia seinässä, vaan liittyvät esim. säilyvyyteen tai muuhun vastaavaan.
Kunnioitan kyllä Järvistä maaliasioissa enemmän kuin itseäni, koska hänellä on jo puolen vuosisadan kokemus maalien käytöstä, minulla vain vajaat puolet siitä.
Toisinaan hän populistina syyllistyy yksinkertaisiin kannanottoihin. Muistan kun hän jossain yhteydessä oli juuri sanonut, että erityyppisen maalin päälle ei koskaan saisi maalata toisella maalityypillä. Sitten toisessa yhteydessä hän kehui jotain maalia kaiken peittäväksi tyyliin: "Sellaista maalia ei ole, jonka päälle tämä ei kävisi".
Edelleenkin korostan, että tärkein asia maalissa on SIDEAINE. Kaikissa (oikeissa) öljymaaleissa vaikuttaa siten vernissan laatu. Pelkän vernissan (ja värijauheiden) käyttö ei siis ole missään nimessä väärin, mutta edellyttää tiettyjen perusasioiden hallintaa. Jos siihen lisää petroolia ohenteeksi, silloin on saatu petrooliöljymaali ilman lisäaineita. Silloin on ongelmana vain mahdollinen home ilman homeenestoa.
öljymaalin pilaaminen ei aivan helppoa ole (ellei se ole nimenomainen tarkoitus), mutta kyllä sekin onnistuu.
Järvinen kehuu tiettyjä merkkejä, mutta kyllä minä esim. Uulan petrooliöljymaalia pidän kelvollisena, enkä missään nimessä lateksin kaltaisena aikapommina. Sillä maalasin kesämökkini joitakin vuosia sitten.
Järvinen nimenomaan on petrooliöljymaalin puolestapuhuja. Hän on myös kiinnittänyt huomiota tuohon aiemmin mainitsemaani sinkkivalkoisen mahdollisiin ongelmiin pohjamaalissa. (Etten olisikin häneltä oppinut???) - Mualar
Mualar kirjoitti:
Sitä en ole väittänytkään, etteikö kaikenlaista p-skaa myydä perinnemaaleina. Kysymys on mm. siitä, että pitääkö maaliin lisätä apuaineita mahdollisimman paljon vai mahdollisimman vähän.
Sikäli kuin oikein muistan, Järvinen kehuu mm. erästä sellaista maalia, jossa homeenesto on mukana. Petrooliöljymaalissa homeenesto on aiheellinen sen vuoksi, että sitä voi maalata paksusti, jolloin kuivumisen aikainen (öljymaalin kohdalla ei tarkoita ohenteen haihtumista!) maalin pilaantuminen estyy.
Muutoin apuaineet eivät välttämättä lisää maalin hyviä ominaisuuksia seinässä, vaan liittyvät esim. säilyvyyteen tai muuhun vastaavaan.
Kunnioitan kyllä Järvistä maaliasioissa enemmän kuin itseäni, koska hänellä on jo puolen vuosisadan kokemus maalien käytöstä, minulla vain vajaat puolet siitä.
Toisinaan hän populistina syyllistyy yksinkertaisiin kannanottoihin. Muistan kun hän jossain yhteydessä oli juuri sanonut, että erityyppisen maalin päälle ei koskaan saisi maalata toisella maalityypillä. Sitten toisessa yhteydessä hän kehui jotain maalia kaiken peittäväksi tyyliin: "Sellaista maalia ei ole, jonka päälle tämä ei kävisi".
Edelleenkin korostan, että tärkein asia maalissa on SIDEAINE. Kaikissa (oikeissa) öljymaaleissa vaikuttaa siten vernissan laatu. Pelkän vernissan (ja värijauheiden) käyttö ei siis ole missään nimessä väärin, mutta edellyttää tiettyjen perusasioiden hallintaa. Jos siihen lisää petroolia ohenteeksi, silloin on saatu petrooliöljymaali ilman lisäaineita. Silloin on ongelmana vain mahdollinen home ilman homeenestoa.
öljymaalin pilaaminen ei aivan helppoa ole (ellei se ole nimenomainen tarkoitus), mutta kyllä sekin onnistuu.
Järvinen kehuu tiettyjä merkkejä, mutta kyllä minä esim. Uulan petrooliöljymaalia pidän kelvollisena, enkä missään nimessä lateksin kaltaisena aikapommina. Sillä maalasin kesämökkini joitakin vuosia sitten.
Järvinen nimenomaan on petrooliöljymaalin puolestapuhuja. Hän on myös kiinnittänyt huomiota tuohon aiemmin mainitsemaani sinkkivalkoisen mahdollisiin ongelmiin pohjamaalissa. (Etten olisikin häneltä oppinut???)Paitsi etta Jarvinen on sanonut, etta eri maalityypilla ei saisi maalata paalle, han on sanonut vaaraksi ohjeeksi myos sita, kun kasketaan maalata samalla maalityypilla, sikali kun maalityyppi on huono ja seinaan sopimaton (esim. irtoava lateksi). Siina han tietysti on oikeassa ja sanoo ainoaksi keinoksi silloin vanhan raaputtamista kokonaan pois ja maalaamista paremmalla maalilla.
Inhimillisena yksityiskohtana voi mainita, etta vaikka Jarvinen on maaliasioissa paaosin samoilla linjoilla Panu Kailan kanssa, han ei pitanyt siita, etta Panu kirjoitti kirjan maalauksesta. Se ei Jarvisen mielesta ole arkkitehdin tehtava, vaan patevan maalarimestarin, joita Suomen kokoiseen maahan mahtunee yksi... Voi olla, etta tietyista syista herrat suosittelevat vahan eri maalitehtaita.
Sinansa hyva, etta Jarvinen on ravakka kannanottaja eika minun kaltaiseni hiiri, koska hanen sanomansa on kuitenkin tarkea.
Perinnemaaleista puhuttaessa jokaisen halytyskellojen pitaisi soida silloin, kun jokin iso maalitehdas, joka valmistaa myos latekseja ja vastaavia, mainostaa jotain "perinteista" maalia. Takavuosina kun aito punamultamaali tuli suosioon, nekin mainostivat "aitoa" punamultamaalia, silla verukkeella, etta varijauhe oli aitoa punamultaa, vaikka sideaine (eli tarkein maalin ominaisuuksiin vaikuttava osa) oli muovia! Sitten oikeiden punamultamaalien keittajat alkoivat puhua keittomaaleista, mutta sitakin nimea on toisinaan kaytetty vaarin.
Anteeksi, etta en nyt millaan jaksa copypastettaa kaikkia äita ja öita paikoilleen, koska tassa ulkomaan koneella niita ei nappaimistossa ole, ei edes sita ylamerkkia jolla Suomessa saa saksalaisen yynkin tehtya. - varatoimitusjohtaja
Ammattimies kirjoitti:
jotka ovat rakenteeltaan Hirsi/paneli tai lautaverhous, kannattaa maalata petrooliöljyvärillä, eli puhtaaksi kaavitut pinnat esikäsitellään valmistajan pohjustus/homesuojalla ja sen jälkeen kerta sively esim uulatuotteen petrooliöljyvärillä ja kappas vaan valmista tuli.
Vanhan maalin kaavinnan voi suorittaa miten haluaa, se on maku kysymys, mutta kyllä toi Speedheater on kaikista helpoin tapa.Joka tullaan todennäköisesti kieltämään maaliraaka-aineena. Sittenhän se on ongelma, kun petroolimaalin päällä ei pysy mikään muu kuin petroolimaali. Muuten kyllä pitävä ja hyvä maali. Itse valmistan perinnemaalit vernissasta. Vernissoissakin on muuten eroja vuosittain, vähän niinkuin viineissä. [email protected]
- päätoimitusjohtaja
varatoimitusjohtaja kirjoitti:
Joka tullaan todennäköisesti kieltämään maaliraaka-aineena. Sittenhän se on ongelma, kun petroolimaalin päällä ei pysy mikään muu kuin petroolimaali. Muuten kyllä pitävä ja hyvä maali. Itse valmistan perinnemaalit vernissasta. Vernissoissakin on muuten eroja vuosittain, vähän niinkuin viineissä. [email protected]
Petrooli ei ole sen kummempi myrkky kuin tärpätti tai bensiinikään. Ulkomaalauksessa ei suuri ongelma, vaikka terveydelle haitallisia ovatkin. Kyllähän öljymaali toimii vaikka kokonaan ilman liuotinta, mutta se vaatii tiettyjen perusasioiden hallintaa.
Mistä lähtien muuten tällä palstalla on saanut mainostaa? Itse et siis myy petrooliöljymaalia, ja siksi haukut sitä myrkyksi? - Minä Wein
tosiaan? kirjoitti:
Niin, vanhoista vernissamaaleista on kokemusta - mutta ei nykyisistä petroliöljymaaleista tai vernissamaaleista - nykyiset määräykset eivät ole enää samat kuin 15-vuotta sitten....aineet varmasti muuttuneet.
Vanhoissa vernissamaaleissa käytettiin lyijyä sekä sinkkivalkoista - vaan ei sallita moisia enää.Petrooliöljymaalia on käytetty jo ainakin 1920-luvun alkupuolella, joten kokemusta on pitkältä ajalta.
Petrooliöljymaalin koostumushan on yksinkertainen: vernissaa (keitetty pellavaöljy), väripigmentit halutun sävyn mukaan ja ohenteeksi petrooli.
Mahdollistahan on, että jokin harhauttajamaalitehdas tekee nykyisin "petrooliöljymaalia", jonka sideaineena onkin jokin muu kuin aito vernissa, tai sitten vernissa on pilattu modifioinnilla tai vastaavalla. Ainahan ne isot maalitehtaat sanoilla harhauttavat...
Kannattaa ostaa sellaisen valmistajan petrooliöjymaali, joka tekee pelkästään aitoja perinnemaaleja, ei muovimaaleja. - näitä
päätoimitusjohtaja kirjoitti:
Petrooli ei ole sen kummempi myrkky kuin tärpätti tai bensiinikään. Ulkomaalauksessa ei suuri ongelma, vaikka terveydelle haitallisia ovatkin. Kyllähän öljymaali toimii vaikka kokonaan ilman liuotinta, mutta se vaatii tiettyjen perusasioiden hallintaa.
Mistä lähtien muuten tällä palstalla on saanut mainostaa? Itse et siis myy petrooliöljymaalia, ja siksi haukut sitä myrkyksi?Palstan kirjoittajia on moneen lähtöön. Osa on näitä "asiantuntijoita" tai pitäisikö sanoa varatoimitusjohtajia.
Itseasiassa tulossa olevat VOC-päästörajoitukset, mikäli olen oikein käsittänyt, ajavat liuotinohenteisia maaleja siihen suuntaan, että niiden kiinteäainepitoisuuksia on pakko nostaa, jotta ne pysyvät sallituissa rajoissa.
Petrooliöljymaalihan on yksinkertaistettuna pellavaöljymaalia, johon on lisätty ohenteeksi petroolia, eikö? Tämän vuoksi on mielenkiintoista nähdä, kuinka käy VOC-päästöjen osalta. - näitä
Minä Wein kirjoitti:
Petrooliöljymaalia on käytetty jo ainakin 1920-luvun alkupuolella, joten kokemusta on pitkältä ajalta.
Petrooliöljymaalin koostumushan on yksinkertainen: vernissaa (keitetty pellavaöljy), väripigmentit halutun sävyn mukaan ja ohenteeksi petrooli.
Mahdollistahan on, että jokin harhauttajamaalitehdas tekee nykyisin "petrooliöljymaalia", jonka sideaineena onkin jokin muu kuin aito vernissa, tai sitten vernissa on pilattu modifioinnilla tai vastaavalla. Ainahan ne isot maalitehtaat sanoilla harhauttavat...
Kannattaa ostaa sellaisen valmistajan petrooliöjymaali, joka tekee pelkästään aitoja perinnemaaleja, ei muovimaaleja."Kannattaa ostaa sellaisen valmistajan petrooliöjymaali, joka tekee pelkästään aitoja perinnemaaleja, ei muovimaaleja."
Miten perustelet tuon? Mikä tehdas tekee aitoja perinnemaaleja ja millä kriteereillä? http://www.nba.fi/tiedostot/bd127e2c.pdf
Pidätkö yksinkertaista koostumusta avainasiana? Eikö tässä tapauksessa kannattaisi käyttää pellavaöljymaalia, kyseessähän on petrooliöljymaali ilman petroolia? - Minä Wein
näitä kirjoitti:
"Kannattaa ostaa sellaisen valmistajan petrooliöjymaali, joka tekee pelkästään aitoja perinnemaaleja, ei muovimaaleja."
Miten perustelet tuon? Mikä tehdas tekee aitoja perinnemaaleja ja millä kriteereillä? http://www.nba.fi/tiedostot/bd127e2c.pdf
Pidätkö yksinkertaista koostumusta avainasiana? Eikö tässä tapauksessa kannattaisi käyttää pellavaöljymaalia, kyseessähän on petrooliöljymaali ilman petroolia?>Miten perustelet tuon? (Kannattaa ostaa sellaisen valmistajan petrooliöjymaali, joka tekee pelkästään aitoja perinnemaaleja, ei muovimaaleja.)
Kaiken varalta, koska isot maalitehtaat harhauttavat mm. myymällä aitona punamultamaalina muovisideaineisia maaleja, joissa tosin värijauhe on aitoa punamultaa. Yhtä hyvin joku voi vaihtaa maalinsa ohenteen petrooliksi ja myydä sitä petrooliöljymaalina.
>Mikä tehdas tekee aitoja perinnemaaleja ja millä kriteereillä?
En mainitse nimiä, mutta niitä on useita. Sinun kannattaa nähdä itse vähän vaivaa ja tutkia kotisivuja. Kannattaa myös tutustua maalien käyttöturvallisuustiedotteisiin (löytyvät netistä). Niistäkin saattaa löytyä joskus yllätyksiä.
>Pidätkö yksinkertaista koostumusta avainasiana?
Karkeasti ottaen pidän.
>Eikö tässä tapauksessa kannattaisi käyttää pellavaöljymaalia, kyseessähän on petrooliöljymaali ilman petroolia?
Aivan hyvin voi. Kysymykseen tulee kuitenkin minun mielestäni joitakin huomattavia eroja petroolilla ohennettun maalin hyväksi pelkkään pellavaöljymaaliin verrattuna.
Liuotin lisää aina öljymaalin tunkeutumista alustaan.
Kuten tuossakin linkityksessäsikin todetaan, tuore öljymaali on vettä läpäisemätön, ja siksi aluksi ongelmallinen mm. jos puuhun pääsee tai siellä oli jo maalatessa kosteutta.
Pertooli haihtuessaan tekee maalista rakenteeltaan pesusienimäistä (voimakkaammin kuin tärpätti tai lakkabensiini), jolloin maali ei rypisty yhtä helposti paksuinakaan kerroksina ja toisaalta vesihöyry pääsee haihtumaan samoja huokosia pitkin, joita petrooli muodostaa haihtuessaan.
Pesusienimäisyys on sikäli huono sana, että se kuvaa rakennetta mikroskooppitasolla eikä tarkoita sitä, että se imisi vettä kuin pesusieni... Öljymaalihan hylkii vettä, mutta vanhennuttuaan (tai petroolilla ohennettuna) päästää vesiHÖYRYN läpi eli on "hengittävä".
Pidän myös petroolilla ohennetun maalin himmeästä pinnasta ohentamattomaan maaliin verrattuna.
Edeltä jo ilmeni paksumpien maalauskerrosten käyttömahdollisuus, jolloin yleensä yksi maalauskerta riittää.
Tuossa linkissäsi mainittiin petrooli eli maaöljy kuivumattomana öljynä. Petroolin merkitys tuossa on kyllä aivan eri kuin petrooliöljymaalissa, koska petrooliöljymaalissa käytetään öljyjalostetta nimeltään valopetrooli (lamppuöljy), joka HAIHUU kokonaisuudessaan maalista pois, ei siis muodosta mitään ikituoretta öljymaalia, kuten jokin kuivumaton öljy (esim. parafiiniöljy) tekisi.
Ehkä tuon varatoimitusjohtajan sekoilu johtuu juuri siitä, että hän luuli petrooliöljymaalia tehdyksi johonkin tuollaiseen kuivumattomaan öljyyn vernissan sijasta.
Maaliahan on tehty mm. hylkeenrasvaan eli traaniin tai jopa jäteöljyyn. Jäteöljymaalin päälle ei kyllä kannata muuta laittaa kuin jäteöljymaalia. Esim. autojen vaihteistoöljy ei ole kuivuvaksi tarkoitettukaan. (Eri asia sitten on, että kannattaako jäteöljyä seinään laittaa!)
Ehkä tuo museoviraston ohje on sen verran vanhaa perua, että on jäänyt tuo väärinkäsitysmahdollisuus petroolin osalta. Autoissakin käytettiin suomessa petroolia 80-luvulla, mutta se ei ollut valopetroolia. Petrooleiksi luetaan myös lentokonepolttoaineet (kerosiini).
Petrooli nimenä on vähän vaarallinen, koska muissa kielissä aineille on eri nimitykset ja esim. englannninkielessä petrol on yksinkertaisesti polttoaine. Sekaannusten vaara on suuri.
Vielä korostan, että vaikka olen petrooliöljymaalin ystävä, kyllä minulle käy tavallinen (vernissa)öljymaalikin aivan hyvin. Sisätiloissa en mielelläni petroolia tai muutakaan laita joukkoon. - Minä Wein
näitä kirjoitti:
Palstan kirjoittajia on moneen lähtöön. Osa on näitä "asiantuntijoita" tai pitäisikö sanoa varatoimitusjohtajia.
Itseasiassa tulossa olevat VOC-päästörajoitukset, mikäli olen oikein käsittänyt, ajavat liuotinohenteisia maaleja siihen suuntaan, että niiden kiinteäainepitoisuuksia on pakko nostaa, jotta ne pysyvät sallituissa rajoissa.
Petrooliöljymaalihan on yksinkertaistettuna pellavaöljymaalia, johon on lisätty ohenteeksi petroolia, eikö? Tämän vuoksi on mielenkiintoista nähdä, kuinka käy VOC-päästöjen osalta.Kyllähän se siihen suuntaan menee. Pääasia VOC-päästöistä tulee luonnollisesti autojen polttoaineen epätäydellisestä palamisesta.
VOC-päästöjen rajoituksilla on kaksi tarkoitusta: ilmakehän suojelu ja päästöjen välittömästä läheisyydestä johtuvien terveysongelmien vähentäminen.
Jälkimmänen tavoite koskee tietysti ennen muuta sisämaaleja, vaikkakin ehdotetut rajat ovat samat sisä- ja ulkomaaleille. Vesiohenteisuushan ei takaa liuotteettomuutta, vaan monissa vesiohenteisissakin on haitallisia liuotteita jopa huomattavia määriä. Lisäksi muovimaaleista (kuten muovimatoistakin) saattaa tulla VOC-päästöjä koko niiden käyttöajan.
Öljymaalissa käytetty liuotin (tärpätti, lakkabensiini, petrooli,...) haihtuu viimeistään muutamassa päivässä.
Puun maalaamiseen ehdotetut rajat vaikuttaisivat jonkin verran nykyisiin petrooliöljymaaleihin, koska petroolipitoisuutta pitäisi alentaa nykyisesti yleisesti käytetystä (n. 19%) vuoteen 2007 mennessä kuudennes ja vuoteen 2010 mennessä kolmannes, sikäli kun olen asian oikein ymmärtänyt. Mutta käyttökieltoa ei olisi tulossa, vaikka varatoimitusjohtaja niin väittää. Ominaisuudet vain menisivät jonkin verran liuotteettoman pellavaöljymaalin suuntaan. - tulevia
Minä Wein kirjoitti:
>Miten perustelet tuon? (Kannattaa ostaa sellaisen valmistajan petrooliöjymaali, joka tekee pelkästään aitoja perinnemaaleja, ei muovimaaleja.)
Kaiken varalta, koska isot maalitehtaat harhauttavat mm. myymällä aitona punamultamaalina muovisideaineisia maaleja, joissa tosin värijauhe on aitoa punamultaa. Yhtä hyvin joku voi vaihtaa maalinsa ohenteen petrooliksi ja myydä sitä petrooliöljymaalina.
>Mikä tehdas tekee aitoja perinnemaaleja ja millä kriteereillä?
En mainitse nimiä, mutta niitä on useita. Sinun kannattaa nähdä itse vähän vaivaa ja tutkia kotisivuja. Kannattaa myös tutustua maalien käyttöturvallisuustiedotteisiin (löytyvät netistä). Niistäkin saattaa löytyä joskus yllätyksiä.
>Pidätkö yksinkertaista koostumusta avainasiana?
Karkeasti ottaen pidän.
>Eikö tässä tapauksessa kannattaisi käyttää pellavaöljymaalia, kyseessähän on petrooliöljymaali ilman petroolia?
Aivan hyvin voi. Kysymykseen tulee kuitenkin minun mielestäni joitakin huomattavia eroja petroolilla ohennettun maalin hyväksi pelkkään pellavaöljymaaliin verrattuna.
Liuotin lisää aina öljymaalin tunkeutumista alustaan.
Kuten tuossakin linkityksessäsikin todetaan, tuore öljymaali on vettä läpäisemätön, ja siksi aluksi ongelmallinen mm. jos puuhun pääsee tai siellä oli jo maalatessa kosteutta.
Pertooli haihtuessaan tekee maalista rakenteeltaan pesusienimäistä (voimakkaammin kuin tärpätti tai lakkabensiini), jolloin maali ei rypisty yhtä helposti paksuinakaan kerroksina ja toisaalta vesihöyry pääsee haihtumaan samoja huokosia pitkin, joita petrooli muodostaa haihtuessaan.
Pesusienimäisyys on sikäli huono sana, että se kuvaa rakennetta mikroskooppitasolla eikä tarkoita sitä, että se imisi vettä kuin pesusieni... Öljymaalihan hylkii vettä, mutta vanhennuttuaan (tai petroolilla ohennettuna) päästää vesiHÖYRYN läpi eli on "hengittävä".
Pidän myös petroolilla ohennetun maalin himmeästä pinnasta ohentamattomaan maaliin verrattuna.
Edeltä jo ilmeni paksumpien maalauskerrosten käyttömahdollisuus, jolloin yleensä yksi maalauskerta riittää.
Tuossa linkissäsi mainittiin petrooli eli maaöljy kuivumattomana öljynä. Petroolin merkitys tuossa on kyllä aivan eri kuin petrooliöljymaalissa, koska petrooliöljymaalissa käytetään öljyjalostetta nimeltään valopetrooli (lamppuöljy), joka HAIHUU kokonaisuudessaan maalista pois, ei siis muodosta mitään ikituoretta öljymaalia, kuten jokin kuivumaton öljy (esim. parafiiniöljy) tekisi.
Ehkä tuon varatoimitusjohtajan sekoilu johtuu juuri siitä, että hän luuli petrooliöljymaalia tehdyksi johonkin tuollaiseen kuivumattomaan öljyyn vernissan sijasta.
Maaliahan on tehty mm. hylkeenrasvaan eli traaniin tai jopa jäteöljyyn. Jäteöljymaalin päälle ei kyllä kannata muuta laittaa kuin jäteöljymaalia. Esim. autojen vaihteistoöljy ei ole kuivuvaksi tarkoitettukaan. (Eri asia sitten on, että kannattaako jäteöljyä seinään laittaa!)
Ehkä tuo museoviraston ohje on sen verran vanhaa perua, että on jäänyt tuo väärinkäsitysmahdollisuus petroolin osalta. Autoissakin käytettiin suomessa petroolia 80-luvulla, mutta se ei ollut valopetroolia. Petrooleiksi luetaan myös lentokonepolttoaineet (kerosiini).
Petrooli nimenä on vähän vaarallinen, koska muissa kielissä aineille on eri nimitykset ja esim. englannninkielessä petrol on yksinkertaisesti polttoaine. Sekaannusten vaara on suuri.
Vielä korostan, että vaikka olen petrooliöljymaalin ystävä, kyllä minulle käy tavallinen (vernissa)öljymaalikin aivan hyvin. Sisätiloissa en mielelläni petroolia tai muutakaan laita joukkoon.Harvinaisen hyvin perusteltu kirjoitus. Asioista voi tosin aina olla montaa mieltä.
Kysyin tuota mikä tehdas valmistaa perinnemaaleja, koska käsittääkseni mikään tehdas ei valmista vernissaa puristamalla vaan uuttamalla, korjaa toki jos olen väärässä. Tietenkin tuota voi sanoa saivarteluksi, mutta..
Mietin tuota suhtautumista isoihin maalitehtaisiin, omalla kohdallani ei ole vastenmielisyyttä heidän tuotteisiin, päinvastoin. Tämä saattanee johtua siitä, etten ole ollut kokemassa lateksisekoiluja. Monelle on niistä jäänyt syvät arvet ja epäluottamus isoja tehtaita kohtaan.
Otan tuota VOC-keskustelua myös mukaan. Jos verrataan vesiohenteisia ja liuotinohenteisien tuotteiden sallittuja arvoja, niin kyllähän vesiohenteisille on huomattavasti tiukemmat rajat. Esim. ulkomaalien osalta VO 150 g/l ja LO 400 g/l vuonna 2007. Täydellisiin käyttökieltoihin en usko, mutta uskon, että valmistajat kyllä käyvät läpi, kuinka pitkään valmistus on perusteltua esim. juuri petrooliöljymaalin nimellä. Oletko selvillä Uulan tai muiden tehtaiden suunnitelmista?
Aika pitkälle olemme alkuperäisestä aiheesta eksyneet, välillä käy niin. - varatoimitusjohtaja
Minä Wein kirjoitti:
Kyllähän se siihen suuntaan menee. Pääasia VOC-päästöistä tulee luonnollisesti autojen polttoaineen epätäydellisestä palamisesta.
VOC-päästöjen rajoituksilla on kaksi tarkoitusta: ilmakehän suojelu ja päästöjen välittömästä läheisyydestä johtuvien terveysongelmien vähentäminen.
Jälkimmänen tavoite koskee tietysti ennen muuta sisämaaleja, vaikkakin ehdotetut rajat ovat samat sisä- ja ulkomaaleille. Vesiohenteisuushan ei takaa liuotteettomuutta, vaan monissa vesiohenteisissakin on haitallisia liuotteita jopa huomattavia määriä. Lisäksi muovimaaleista (kuten muovimatoistakin) saattaa tulla VOC-päästöjä koko niiden käyttöajan.
Öljymaalissa käytetty liuotin (tärpätti, lakkabensiini, petrooli,...) haihtuu viimeistään muutamassa päivässä.
Puun maalaamiseen ehdotetut rajat vaikuttaisivat jonkin verran nykyisiin petrooliöljymaaleihin, koska petroolipitoisuutta pitäisi alentaa nykyisesti yleisesti käytetystä (n. 19%) vuoteen 2007 mennessä kuudennes ja vuoteen 2010 mennessä kolmannes, sikäli kun olen asian oikein ymmärtänyt. Mutta käyttökieltoa ei olisi tulossa, vaikka varatoimitusjohtaja niin väittää. Ominaisuudet vain menisivät jonkin verran liuotteettoman pellavaöljymaalin suuntaan.Käyttökieltoa ei toki ole vielä kuulunut, mutta se voi tulevaisuudessa olla edessä. Tietysti mikään ei estä itse lisäämästä sitä maaliin tulevaisuudessakaan, jos VOC-rajoitukset eivät sitten omaatuntoa kolkuttele. Petroolissa on se ero tärpättiin, ettei se haihdu lopullisesti pois kokonaisuudessaan.
- päätoimitusjohtaja
varatoimitusjohtaja kirjoitti:
Käyttökieltoa ei toki ole vielä kuulunut, mutta se voi tulevaisuudessa olla edessä. Tietysti mikään ei estä itse lisäämästä sitä maaliin tulevaisuudessakaan, jos VOC-rajoitukset eivät sitten omaatuntoa kolkuttele. Petroolissa on se ero tärpättiin, ettei se haihdu lopullisesti pois kokonaisuudessaan.
Laitapa puhdistettua valopetroolia desin verran avoimeen juomalasiin. Paljonko on jäljellä (haihtumatta) puolen vuoden kuluttua?
- päätoimitusjohtaja
tulevia kirjoitti:
Harvinaisen hyvin perusteltu kirjoitus. Asioista voi tosin aina olla montaa mieltä.
Kysyin tuota mikä tehdas valmistaa perinnemaaleja, koska käsittääkseni mikään tehdas ei valmista vernissaa puristamalla vaan uuttamalla, korjaa toki jos olen väärässä. Tietenkin tuota voi sanoa saivarteluksi, mutta..
Mietin tuota suhtautumista isoihin maalitehtaisiin, omalla kohdallani ei ole vastenmielisyyttä heidän tuotteisiin, päinvastoin. Tämä saattanee johtua siitä, etten ole ollut kokemassa lateksisekoiluja. Monelle on niistä jäänyt syvät arvet ja epäluottamus isoja tehtaita kohtaan.
Otan tuota VOC-keskustelua myös mukaan. Jos verrataan vesiohenteisia ja liuotinohenteisien tuotteiden sallittuja arvoja, niin kyllähän vesiohenteisille on huomattavasti tiukemmat rajat. Esim. ulkomaalien osalta VO 150 g/l ja LO 400 g/l vuonna 2007. Täydellisiin käyttökieltoihin en usko, mutta uskon, että valmistajat kyllä käyvät läpi, kuinka pitkään valmistus on perusteltua esim. juuri petrooliöljymaalin nimellä. Oletko selvillä Uulan tai muiden tehtaiden suunnitelmista?
Aika pitkälle olemme alkuperäisestä aiheesta eksyneet, välillä käy niin.>Kysyin tuota mikä tehdas valmistaa perinnemaaleja, koska käsittääkseni mikään tehdas ei valmista vernissaa puristamalla vaan uuttamalla, korjaa toki jos olen väärässä.
Korjataan sitten sinulle. Esim. Uulatuote sanoo selvästi: Uula-keitetty pellavaöljy eli vernissa on valmistettu perinteisellä tavalla pellavansiemenistä PURISTAMALLA ja keittämällä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Karhuryhmä
Kellään tarkempaa tietoa miksi ja missä karhuryhmä ollut? Perheväkivaltaa vai huumeperintää kenties taas?313740- 983384
Raisionkaaren koira hyökkäys
Taas nähtiin että koiriin ei voi luottaa. Eilen illalla vapaana ollut koira hyökkäsi Raisionkaarella kolmen henkilön kim1013295- 773128
"Mielipide: Äärivasemmiston uhka on otettava vakavasti"
Demokratia näyttäisi olevan Halla-aholle enemmänkin välttämätön paha kuin tavoiteltava asia. Väkivallan ihannointi ja m703050Tapa jolla kohtelit minua viimeksi miellytti erityisesti
Osaat huomioida kauniisti ja katsot aina tilanteita yhteisen hyvän kannalta. Sitä arvostan erityisesti.862785- 352570
- 692473
Satuit vain olemaan
Ensimmäinen joka avasi minussa sen nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen puolen. Pitäisi vain muistaa että et ole ainoa. Se452392- 902136