Mannerheim, joka 1918 perusti Euroopan ensimmäiset keskitysleirit, jatkoi rikoksiaan jatkosodan aikana Itä-Karjalassa. Leireilä tuhottiin Itä-Karjalan venäläistä väestöä, naisia ja lapsia, näännyttämällä brutaaleissa olosuhteissa.
Suomalaisten tuhoamisleirit Karjalassa
Maksamme velkaa
181612
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Siksi neukkujen ei koskaan olisi pitänyt Suomeen hyökätä, niin olisimme välttyneet sodilta.
Oletko huolissasi talvisodassa kuolleiden tai terveytensä menetteneiden Suomalaisten puolesta?
Vai venäläistenkö vaan?
Muista aina kuka homman aloitti.
Eivät olleet tuhoamisleirejä. Sodassa siviilit kärsivät aina, sodissa, jotka N:liitto sai aikaann aloittamalla laittomaln hyökkäyksen Suomeen 1939.
Maanpetokseen venäläisten kanssa syyllistyneet punaiset tai rikoksiin syyllistyneet punaiset tuomittiin vuonna 1918 Suomen lain mukaisiin rangaistuksiin
Punaisten johtomiehet olivat yhdessä venäläisten bolsevikkien kanssa aloittaneet sodan Suomen laillista hallitusta vastaan sen kumoamiseksi mikä oli maanpetos josta muissakin maissa rangaistaan kuolemantuomiolla
Venäläiset jättivät Itä-Karjalaan 1941 vain sairaita vanhuksia ja pieniä lapsia joita olisi kuollut enemmän vapaudessa kuin suomalaisten leireillä
Ja jos venäläiset siviilit olisivat saaneet olla sodan ajan vapaana, heitä olisi sodan jälkeen syytetty veljeilystä suomalaisten kanssa ja heidät olisi teloitettu
Olo suomalaisten leireillä pelasti heidät Siperian leireiltä sodan jälkeen
punaisten johtomiehet syyllistyivät 1918 manpetokseen aloittamalla 27.1.1918 yhdessä venäläisten kanssa sodan Suomen laillista hallitusta vastan sen kumoamiseksi
Ja Itä-Karjalaan 1941 jääneet venäläiset siviilit oltiin vähällä lähettää Siperian vankileireille sodan jälkeen
Heidät pelasti kuolemalta se että olivat sodan ajan suomalaisten leireillä
jos Itä-Karjalan venäläiset siviilit olisivat saaneet olla vapaana sodan ajan,olisi heitä sodan jälkeen syytetty veljeilystä suomalaisten miehittäjien kanssa ja tuomittu kuolemaan
Vähältä piti ettei niin tehtykin
Suomalaisten leireillä olo pelasti heidät
Neuvostoliitto oli käyttänyt Itä-Karjalaa talvisodassa tukikohtana aloittamassaan hyökkäyssodassa Suomea vastaan
Eli puolustukselliset syyt pakottivat valtaaman alueen 1941
Itä-Karjalaa ei koskaan liitetty Suomeen
Suomalaiset olivat 1941-1944 lähes 3 vuotta hyökkäämättä helpoiten puolustettavalla kolmen kannaksen linjalla Itä-Karjalassa
Uraliin ei todellakaan hyökätty
Suomalaisten vähillä joukoilla ei olisi pystytty puolustamaan vanhaa rajaa joka oli 600 km pelkkää maarintamaa
Kolmen kannaksen linjalla suuret vesistöt Laatokka Syväri Äääninen ja Sesjärvi muodostivat luonnollisen esteen venäläisille ja vaikeasti puolustettavaa maarintamaa oli alle 200 km.
Neuvostoliitto oli selvästi ilmaissut talvisodan jälkeen halunsa liittää koko Suomi NL:n mikä uhka antoi Suomelle 1941 oikeuden puolustussotaan
Molotov sanoi marraskuussa 1940 Berliinissä Hitlerille, että on ajatellut Suomelle samaa kohtelua kuin Bessarabialle ja Baltian maille, eli liittämistä NL:n
Minä kun olen aina luullut että kolmen kannaksen rajalla tarkoitetaan Vienanmeri-Ääninen-Laatokka-Suomenlahti välistä rajaa.
Ja ainakin tässä linkissä sanotaan myös näin:
" Samalla saataisiin turvallinen ns. kolmen kannaksen raja linjalle Laatokka–Syväri–Ääninen–Vienanmeri, jota voitaisiin menestyksellisesti puolustaa."
http://www.vapaussota.com/ajankohtaista/heimosotienhistoria22022005.htm
Nettisivuilla voidaan sanoa mitä vaan enkä ota niihin kantaa
Suomalaiset etenivät 1941 Itä-Karjalaan helpoimmin
puolustettavalle kolmen kannaksen puolustus linjalle ja olivat siinä hyökkäämättä kesään 1944 asti
Kolme kannasta olivat Suomenlahden Laatokan Äänisen ja Seesjärven välissä
Karjalan Kannas Suomenlahden ja Laatokan välissä.
Aunuksen Kannas Laatokan ja Äänisen välissä.
Maaselän kannas Äänisen ja Seesjärven välissä
Suuret vesistöt Laatokka, Syväri ,Äääninen ja Seesjärvi muodostivat luonnollisen esteen jonka yli venäläisten oli vaikea hyökkäillä
Tosin sinne linjalle pääseminen vaati huomattavasti sekä meidän että heidän kuolonuhrejaan. 1941 hyökkäysvaiheessa suomalaisia kaatui enemmän kuin koko talvisodassa 1939-40.
Oliko se valloitusretki siis sen arvoista, kysyy jopa "Voittojen tiellä 1941" -teos tuosta aluksi menestyksekkäästä sotaretkestä kun Suomi oli hyökkääjänä.
Jospa kaiken sodissa tehtyjen vääryyksien jälkeen viimein olisi aika korjata vääryydet ja palauttaa Suomen-Venäjän raja sille paikalle jolle se kuuluu?
Viro ja muut Baltian maat ovat jo oikeutensa saaneet.
Paljonko suomalaisia olisi kaatunut jos 1941 olisi jääty puolustusasemiin vanhalle rajalle ?
Vaikeasti puolustettava pitkä maarintama olisi ollut harvasti miehitetty ja venäläiset olisivat puhkoneet sitä koko ajan hyökkäyksillään
Venäläisten hyökkäysjokot kuluivat riittävästi kesällä 1944 kun ne joutuivat aloittamaan hyökkäyksen Syväriltä ja Ääniseltä ja ne pystyttiin pysäyttämään ennen Moskovan rauhan rajaa
Jos suurhyökkäys olisi alkanut vanhalta rajalta venäläiset olis pysähtyneet vasta Pohjanlahden rantaan
Neuvosto-Venäjä oli Tarton rauhan yhteydessä luvannut antaa Itä-Karjalalle autonomian mutta petti lupauksensa
Itä-Karjalan väestö nousi siksi vuonna 1921 kapinaan bolsevikkeja vastaan mutta kansannousu tukahdutettiin
Itä-Karjala oli ei kenenkään maata jossa bolsevikitkin pitivät valtaa laittomasti
sen kuuluminen Suomeen. Suomensukuisten kansojen asuinaluetta kun on.
Neuvosto-Venäjä lupasi Tarton rauhassa 1920 antaa myös Inkerinmaalle autonomian mutta petti senkin lupauksen
Inkerinsuomalaisia alettiin karkottaa Siperiaan ja aluetta venäläistää
Stalin lupasi Baltian maille 1939 ettei tukikohtien luovuttaminen uhkaa maiden itsenäisyyttä
NL kuitenkin miehitti Baltian maat kesäkuussa 1940 tukikohtiin tuoduilla joukoilla ja maat liitettiin NL:n
On tainneet leirit ja tuhoamiset mennä sekaisin. Suomalaisten tuhoamisleirejä rakenteli tietääkseni Isä Aurinkoinen, joka myös Stalinin nimellä tunnettiin. Olivat ymmärtääkseni etupäässä Siperiassa, vaikka monta Suomalaista armahdettiin matkan rasituksista jo karjalan mailla; Kuula niskaan ja tyyppi monttuun.
Toki Suomellakin oli Karjalassa sodan aikana leirejä johon joitakin paikallisia asukkaita, etupäässä venäläis- syntyisiä suljettiin epäluotettavana aineksena. Kuolihan niillä leireillä ihmisiäkin. Koko maassa oli ajoittain pula ruuasta ja silloin oma suu oli lähempänä kuin pussin suu. Ei välttämättä oikein, mutta niin se vaan menee.