Suomessa on perustuslain 11§ mukaan oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoittamiseen vasten omaa tahtoa. Armeijassa ei valinnanvapautta uskonnonharjoittamisen itselle sopivaan muotoon ja ajankohtaan kuitenkaan ole.
Teologisestakin näkökulmasta tämä on kinkkinen juttu: ehtoolliselle, näin ovat uskovat ystäväni mieleen teroittaneet, ei ole hyvä osallistua (vaikka kirkkoon kuuluisikin ollen konfirmoitu ja siten ehtoolliseen oikeutettu), jos ei sydämessään sillä hetkellä tunne olevansa siihen valmis. Armeijan kenttäehtoolliselle mennään kun siihen käsketään.
Itse erosin kirkosta armeijan jälkeen, moni inttikaverini erosi meininkiin kyllästyessään jo armeijan aikana.
Eroaminen kirkosta on nykyään helppoa. Armeijassa ei kirkkoon kuulumattomia pakoteta Kenttäjumalan Palveluksiin eikä muuhunkaan jumalalliseen toimintaan. Kirkkoon kuuluvien sen sijaan edellytetään kaikkiin uskonnollisiin rituaaleihin esimiehen määräyksestä osallistuvan.
Kyseessä on uskonnonharjoittamisen omaehtoisuuteen ja vapaaehtoisuuteen liittyvä ongelma, sillä armeijassa nämä eivät vielä oikeudenmukaisesti toteudu.
Ennen kuin asiaa saadaan mitenkään korjattua, voin antaa neuvoksi vain sen, että jos epäkohta sinua hirveästi risoo, eroa kirkosta edes armeijan ajaksi. Voit liittyä siihen uudestaan armeijan jälkeen, jos haluat vapaaehtoisen kirkkoyhteytesi pitää.
Kirkosta eroasi voit kirkkoherranvirastoon ilmoittaessasi perustella armeijan pakollisella uskonnonharjoittamisella. Ilmoita samalla erosi olevan väliaikainen. Eivätköhän kirkko ja armeija joskus vastaa tämän epäkohdan korjaamiseen.
Teologisestakin näkökulmasta tämä on kinkkinen juttu: ehtoolliselle, näin ovat uskovat ystäväni mieleen teroittaneet, ei ole hyvä osallistua (vaikka kirkkoon kuuluisikin ollen konfirmoitu ja siten ehtoolliseen oikeutettu), jos ei sydämessään sillä hetkellä tunne olevansa siihen valmis. Armeijan kenttäehtoolliselle mennään kun siihen käsketään.
Itse erosin kirkosta armeijan jälkeen, moni inttikaverini erosi meininkiin kyllästyessään jo armeijan aikana.
Eroaminen kirkosta on nykyään helppoa. Armeijassa ei kirkkoon kuulumattomia pakoteta Kenttäjumalan Palveluksiin eikä muuhunkaan jumalalliseen toimintaan. Kirkkoon kuuluvien sen sijaan edellytetään kaikkiin uskonnollisiin rituaaleihin esimiehen määräyksestä osallistuvan.
Kyseessä on uskonnonharjoittamisen omaehtoisuuteen ja vapaaehtoisuuteen liittyvä ongelma, sillä armeijassa nämä eivät vielä oikeudenmukaisesti toteudu.
Ennen kuin asiaa saadaan mitenkään korjattua, voin antaa neuvoksi vain sen, että jos epäkohta sinua hirveästi risoo, eroa kirkosta edes armeijan ajaksi. Voit liittyä siihen uudestaan armeijan jälkeen, jos haluat vapaaehtoisen kirkkoyhteytesi pitää.
Kirkosta eroasi voit kirkkoherranvirastoon ilmoittaessasi perustella armeijan pakollisella uskonnonharjoittamisella. Ilmoita samalla erosi olevan väliaikainen. Eivätköhän kirkko ja armeija joskus vastaa tämän epäkohdan korjaamiseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Kun ihminen on johtaja
eikä omista huvilaa
se on ihan niin kuin pastori
ilman upseerinarvoa"
(Matti Rossi: "Savolainen balladi")
En ole aikaisemmin tiennytkään, että kirkkoon (tarkoittanee Suomen ev.lut. kirkkoa) kuuluvat joutuvat armeijassa palvelemaan Kenttäjumalaa. No, aina sitä oppii uutta, kun on valppaana.
Tosin kuin Jumala, Kenttäjumala on aina meidän joukkojen puolella.
Kenttäjumala on arvoasteikossa kenttäpiispan yläpuolella.
Jumala taas on siviili. Ja siten epäluotettava. Saattaa asettua vaikkapa venäläisten puolelle!
Sinun sotilaskoulutuksessasi on erittäin paha aukko joka olisi pikemmiten korjattava,koska armeijan uskonnollisesta kasvatuksesta ei ole ollut sinulle hyötyä ja olet nyt tavallaan tyhjän päällä.
Ilmoittaudu välittömästi vapaaehtoisena kertausharjoituksiin,nyt on oikein mukavat ilmatkin reippailla luonnon helmassa.
Kunnon sotilaana sinun pitää tuoda koulutuksesi puute esiin,itse en varusmies aikanani tähän koulutus muotoon tutustunut,mutta kurikomppaniassa palvellut työkaverini tunsi sen erittäin,nimittäin teloitusharjoitukset.
Kun olet muutaman päivän kaatuillut kiväärin piippujen edessä,niin etköhän ole valmis lähtemään kunnon sotilaan lailla sotaan ateistinakin,jos joskus Isänmaamme on uhattuna.
Tosi hyvin kirjoitettu ja asiallisesti asiasta!
Itselläni on pahoja kokemuksia samasta jutusta ja jätin kirkon kokonaan ja kristinuskon jumalattomuuden jonka olen löytänyt estää liittymästä mihinkään kristnuskon toimintaan. Jumalaa ja Jeesusta en silti jättänyt ja luotan Heihin mutta Jumalaa ja Jeesusta ei kirkoissa teoilla seurata vaikka sanoilla niin lupaavat sen murhaajan kristinusko on itse osoittanut.