Onko uudessaliitossa matkalaisella mitää ehtoja siihen, että ollaan armon liittosuhteessa Häneen?
Tietysi ulkopuolinen ei voi erottaa uudestisyntynyttä Kristuksesta, ei korkeus, ei syvyys jne.
Tietysi ulkopuolinen ei voi erottaa uudestisyntynyttä Kristuksesta, ei korkeus, ei syvyys jne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei
Saanko laittaa Raamattuopetukseni:
Siinä on ymmärrykseni uudesta liitosta.
Toivon että löydät siitä jotakin itsellesi hyödyllistä.
Enhkäpä asia on kuitenkin Sinulle hyvin selvä.
Siunausta paljon ja hyvää kesää
jari laurila
UUSI JA VANHA LIITTO
Jeesus asetti uuden liiton. (Luuk 22:20) Oman verensä uhrikuoleman kautta perustettu liitto on sovitus Jumalan ja ihmisen välillä. (Luuk 23:45-46)
Uudeksi liitoksi sitä sanotaan erotukseksi vanhasta liitosta jonka Jumala teki Isaelin kansan kanssa Siinain vuorella. (2 Moos 24:1-8) Uudessa liitossa 10 käskyn laki on annettu sydämen lihatauluhin kivitaulujen sijasta. Jumala lupaa oman Henkensä voiman avuksi kuuliaiseen elämään. (Hebr 8:6-13, 10:14-18, Hes 36:26-27, Jer 31:31-34) Hengen voiman lupaus toteutuu uudestisyntymisessä.
Pelastus koko ihmiskunnan historian aikana perustuu kuitenkin Kristuksen uhrikuolemaan. Tavallaan uusi liitto kattaa koko ihmiskunnan ajan, mutta se sinetöitiin ristillä. Perustuihan koko seremoniajärjestelmä Jeesuksen uhriin VT:n aikana. Uutta liittoa kutsutaan myös ikuiseksi (iankaikkiseksi, VKR) liitoksi. (Hebr 13:20)
Vanhaa liittoa kutsutaan myös lakiliitoksi, koska uhripalvelusjärjestelmään kuului paljon sääntöjä, sekä ensimmäiseksi liitoksi. (Hebr 8:7, 9:1,15,18) Kuitenkin Jumala armahti ihmisen ensimmäisen kerran jo Eedenissä, ja annettiin ensimmäinen profetia Kristuksesta. (1 Moos 3:15) Armoon perustuva liitto solmittiin myös koko ihmissuvun kanssa vedenpaisumuksen jälkeen. (1 Moos 9:9-17, 17:7, 22:18, Gal 3:8,16)
Siinailla Jumala antoi 10 käskyn lakinsa, ja teki samalla liiton Israelin kanssa. Virheellisesti Jumalan 10 käskyn siveyslain ymmärretään usein kumoutuneen seremonialakien mukana. Laki on Jumalan luonteen ilmaus, ja sama laki on ollut olemassa Eedenistä lähtien. Raamattu opettaa selvästi että sama laki on kaikkina aikoina voimassa, ja ristillä kumoutuivat vain seremonialait. (Luuk 16:17, Matt 5:17-18) 10 käskyä annettiin opettamaan mikä on syntiä, että ihminen ymmärtäisi katua syntejään ja turvautuisi armoon. (Room 3:20 Gal 3:19-22) (Kts.http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli osasto "Jumalan laki") Käskyjen noudattamisella ei kuitenkaan koskaan kukaan ole voinut pelastua. (Hebr 9:14-15, 10:4)
Armo ei kuulu vain uuden liiton aikaan. Kaikkiin Jumalan ja ihmisten liittoihin on kuulunut oleellisesti armo. (Jes 42:1-4, 49:1-6)
Lisäys
Meitä valvoo Jumalan ja Jeesuksen Henki.
Se opettaa, kasvattaa, nuhtelee, lohduttaa, ym.
Sitä pitää yrittää seurata.
Palvelevat Henget ovat apuna niille jotka perivät autuuden. (Enkelit)
Jeesus elää taivaallisessa pyhäkössä. Hebr 8.
Myös siveyslaki on suunnannäyttäjä´pyhään elämään.
Vrt. ketkä ovt pyhiä uudessa liitossa ja lopun aikana; Ilm 14:12.
Oma valinta ja päätökset myös uskon puoleen jokapäiväisessä elämässä.
Erehdymme enemmän tai vähemmän jokainen.
Hengen pilkka anteeksiantamattomana syntinä tarkoittaa Hnegen torjumista jatkuvasti ja uudelleen aina, ja ihminen katkisee yhteyden taivaaseen omien valintojensa seuraamuksena, ja lakkaa ajattelemasta hengellisiä asioita paatuessaan.
Saako olla vileä yksi tekstini Hnegen pilkasta.
Siunausta
jari laurila
MITÄ ON PYHÄN HENGEN PILKKA?
Jumala kutsuu ihmistä henkensä välityksellä useasti ihmisen elämän aikana, (Job 33:14-18, 27-30) nuhtelee synnistä ja vetoaa ihmisen kääntymisen ja pelastuksen puolesta. Ihmiset tavallisimmin jättävät varoitukset kuulematta ja jatkavat syntielämänsä viettoa. (Apt 7:51) Ihminen "sammuttaa armon Hengen." (1 Tess 5:19) Ihminen saattaa armon Hengen murheelliseksi (Jes 63:10, Ef 4:30) ja ihminen menettää Jumalan siunaukset ja elämänvietto on kirottua. (Jes 24:5-6, 65:20) Kirous liittyy aina Jumalan käskyjen vastustamiseen (1 Moos 3:14,17, 5 Moos 27:15, Snl 28:9) ja Jumalan kieltämiseen. "Jos joku ei rakasta Herraa, hän olkoon kirottu." ( 1 Kor 16:22) Armon Hengen pilkkaminen on ankara ja vakavin synti. (Hebr 10:28-29)
Jeesus sanoi ettei Pyhän Hengen pilkkaa anneta anteeksi. Kysymyksessä on ainoa synti josta Raamattu puhuu anteeksiantamattomana. Mitä Jeesus tarkoitti ja mistä on kysymys? "Sen tähden sanon teille:jokainen herjaus ja synti tullaan antamaan ihmiselle anteeksi, mutta Hengen herjaamista ei anteeksi anneta." (Matt 12:31, Mark 3:28-29, Luuk 12:10, )
Ensiksi on huomoitava ettei ole olemassa syntiä jota ei voi katumalla ja kääntymällä saada anteeksi! Jumala ei ole katuvalle parannuksen tekijälle milloinkaan ja koskaan armoton. Pyhän Hengen pilkka tarkoittaa Jumalan työn nimittämistä tietoisesti saatanan työksi (Mark 3:30, 22,) ja Hengen torjumista siten että ihminen kieltää Jumalan, ja ei yksinkertaisesti tule uskoon ja uskovaiseksi. Näin menetellen ihminen paatuu ja joku kerta voi Jumalan Hengen puhuttelu olla elämän viimeinen. Uutta armonaikaa ei ole eikä tule, ja siksi Hengen pilkan synti on anteeksiantamaton. "Synnin palkka on kuolema." (Room 6:23) Ihminen näin katkaisee kaikki yhteytensä taivaaseen ja Siunauksien antajaan ja paatuu siten ettei ajattele lainkaan Jumalaa, syntiä ja pelastusta. Paaatumuksen tila on usein huoleton ja ihminen voi usein viettää tyytyväisenäkin syntielämäänsä. Paatumuksen tilassa katumus ei vaivaa, mutta onnellinen hän jota Jumala kutsuu tästä paatumuksen tilasta jos hän ottaa kutsusta vaarin. Paatumuksessa katumus ja anteeksisaaminen voi käydä mahdottomaksi, sillä ihminen ei halua anteeksiantoa ja armoa. Katuvaa sielua Jumala ei hylkää. (Luuk 23:34) "Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Kun sielu hylkää lopullisesti Jumalan, ei Jumala voi tehdä mitään ihmisen hyväksi. Ihminen on pilkannut Pyhää Henkeä.
Synnissä on aina kaksi eri tasoa, tietoinen- ja tiedostamaton synti. Myös heikkouden vaikuttama synti. Jumala tukee häntä joka taistelee, vaikka ihminen lankeilisikin taistelunsa aikana. Ihminen voi myös luopua uskostaan tietoisesti synnin harjoittamiseen ja joutuu niin syvään paatumukseen ettei paluu ole enää usein ole mahdollinen. (Hebr 10:26) Jumala ei tahdo rajoittaa anteeksiantoa, mutta varoitus on annettu mitä Hengen jatkuvasta pilkasta seuraa. Kaikki ihmiset ovat pilkanneet Herran Henkeä eli tehneet syntiä, mutta anteeksiantamattoman pilkanja synnin tunnusmerkki on jatkuvasti toistuva Hengen herjaaminen, ja se on pitkäaikaisen paatumuksen tulos.
Monet ihmiset ovat joutuneet suureen hätään ja ahdistukseen pelätessään tehneensä synnin jota ei voi saada anteeksi. Tämä pelko on todiste siitä ettei ihminen ole paatunut ja ihminen voi saada rauhan Herrassa. Paatunut ei pelkää synnin seurauksia. Pilkannut ja lopullisesti paatunut on tullut synnin surulle immuuniksi. Hän ei tunne katumusta. Jumalan jättänyt ihminen ei tunne kaipausta Jumalan puoleen. Jos tunnet tämän kaipauksen ja synnin surun, olet pelastettu jos tartut siihen ja teet niin kuin on oikein ja saat aanteeksi Jeesuksen Kristuksen uhriveren kautta syntisi pestään puhtaaksi. (Apt 2:40, Jes 1:18) Kun ihmisellä on halu saada anteeksi ei ihminen voi olla Jumalan hylkäämä. Pelko tuomiosta on terve merkki ja Jumalan kutsu ihmiselle parannukseen, pelastukseen ja ikuiseen elämään. (1 Tess 2:12, 4:7, Joh 3:16, 17:3, Ef 4:24, 1 Joh 5:12)
Jumala tahtoo että kaikki pelastuvat. (1 Tim 2:4, Jer 29:12-13, Matt 11:28, Ilm 22:17) Uskosta luopuneetkin voivat ja saavat kääntyä. Uskosta luopuva ei usein täysin käsitä tekonsa vakavuutta. (Jes 31:6) Jumala voi antaa anteeksi vain sille joka antaa Jumalan Hengen johtaa itsensä kääntymykseen, ja lähellään Jumala voi pitää vain sen joka itse tahtoo olla Jumalan ja Kristuksen lähellä.
Kirjoitettu on: "Jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu" (Room 10:13) "Puhe rististä (evankeliumista) on hulluutta niiden mielestä jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." (1 Kor 1:18) Paatunut ei kykene aina huutamaan.
Jumalan vastustaminen ja torjuminen on näin vakava asia.
Kiitos ensinnäkin Jarlaulle vastauksesta, ainut henkilö kun tuli aloitukseen ja asiallisena vastauksena [ei naapuripanettelua ollut] tuomaan näköalaansa.
Mutta toisia ei näy, viekö se toisten osoittelu aikaa, vaivaa ja mielenkiinnon, että ns. tällaiseen aloitukseen ei sitten tulla mukaan?
Tarkoitushakuinen keskustelu on päämäärä, se tuo määrätyn voitelutunteen, ja muusta ei sitten tarvitse kirjoitella eikä tehdä aloituksia, vaikka sen perään kuitenkin kaivattaisiin.
Miettikääpä tykönänne asiaa, mikä on kirjoittelunne perimmäinen tarkoitus!
Hyvä aloitukset jotka saisivat pohdintaa aikaiseksi on enemmänkin kuin tarpeen ja muut mutinat saisi olla vähemmällä.
Uskon, että juuri tekisi terää tällekin puolen listaa.
ei aloitusta ilman syyttelyitäja sormellaosottelua.
*Sinuna juuri kaivattiinkin*.
Ja nyt sitten voit palata asiaan ja alkaa kirjoittaa mielipiteitä aloitukseen.
Piti vain herätellä jatkokirjoituksella, ajattelin että et huomannut aloitusta, olit muuta kirjoittelemassa.