Olipa kerran mies, joka keksi tulen sytyttämisen taidon. Hän otti tulentekovälineensä ja lähti erään heimon luo pohjoiseen, jossa oli purevan kylmä. Hän opetti ihmisiä sytyttämään tulen. Asia kiinnosti näitä kovasti. Hän näytti heille, mihin tulta voitiin käyttää: he voisivat keittää ruokansa, pitää itsensä lämpimänä jne. Ihmiset olivat syvästi kiitollisia, mutta ennen kuin he ehtivät ilmaista sen miehelle, tämä katosi. Hän ei välittänyt heidän tunnustuksestaan ja kiitollisuudestaan, vaan välitti heidän hyvinvoinnistaan.
Hän meni toisen heimon luo ja alkoi taas esitellä heille arvokasta keksintöään. Myös nämä ihmiset kiinnostuivat tulesta - heidän pappiensa mielenrauhan kannalta hiukan liikaakin. Papit alkoivat huomata miehen vetävän joukkoja puoleensa samalla kun heidän oma suosionsa väheni. Niin he päättivät hankkiutua hänestä eroon. He tappoivat hänet.
Mutta nyt he pelkäsivät, että kansa saattaisi kääntyä heitä vastaan. Ja he olivat hyvin viisaita, peräti ovelia. Tiedättekö mitä he tekivät? He antoivat tehdä miehestä muotokuvan, jonka sijoittivat temppelin pääalttarille. Tulentekovälineet sijoitettiin muotokuvan eteen, ja ihmisiä opetettiin kunnioittamaan kuvaa ja tulentekovälineitä, mitä he sitten tekivätkin velvollisuudentuntoisesti vuosisatojen ajan. Kunnioitus ja palvonta jatkui, mutta tuli puuttui.
- Anthony de Mellon kirjasta Havahtuminen
Hän meni toisen heimon luo ja alkoi taas esitellä heille arvokasta keksintöään. Myös nämä ihmiset kiinnostuivat tulesta - heidän pappiensa mielenrauhan kannalta hiukan liikaakin. Papit alkoivat huomata miehen vetävän joukkoja puoleensa samalla kun heidän oma suosionsa väheni. Niin he päättivät hankkiutua hänestä eroon. He tappoivat hänet.
Mutta nyt he pelkäsivät, että kansa saattaisi kääntyä heitä vastaan. Ja he olivat hyvin viisaita, peräti ovelia. Tiedättekö mitä he tekivät? He antoivat tehdä miehestä muotokuvan, jonka sijoittivat temppelin pääalttarille. Tulentekovälineet sijoitettiin muotokuvan eteen, ja ihmisiä opetettiin kunnioittamaan kuvaa ja tulentekovälineitä, mitä he sitten tekivätkin velvollisuudentuntoisesti vuosisatojen ajan. Kunnioitus ja palvonta jatkui, mutta tuli puuttui.
- Anthony de Mellon kirjasta Havahtuminen
Vastaukset 5
Vanhimmat
vaikea näille ateisteille. tai he kokivat syyllisyyttä niin paljon, etteivät kommentoineet ollenkaan.
Vähän vaikeaa tai peräti turhaa kommentoida jotain mystikkolegendaa, joka ei oikestaan kerro mistään mitään.
Uskovaisten jutuille on muutenkin tyypillistä se että ne sisältävät vain tyhjää sanahelinää - mikä taas lienee ymmärrettävää sillä tyhjästä eli olemattomasta (= jumalat, saatanat ja muut taikauskovaisten henkiolennot) on tietysti vaikeaa kirjoitaa mitään muuta kuin tyhjää sanahelinää...
Jeesuksen syntymää..
Mutta jos Jesse halutaan nähdä jonkinlaisena poppamiehenä tai tiedemiehenä, niin mikäs siinä sitten. Temppuja ainakin oli takataskussa yllin & kyllin.
Ensimmäisen heimon muodostavat ateistit ja humanistit, jotka osaavat käyttää tiedettä (tarinan tuli) kaikkeen ihmisille tarpeelliseen.
Kakkosheimo on uskovat, jotka palvovat vain kuvaa ja eivät ymmärrä yhtään mitään mistään. Ja ovat pappiensa (auktoriteettien) vietävissä vaikka sotatantereille kuolemaan.
Onni, että tämä ensimmäinen heimo antaa kakkosheimonkin käyttää tieteen tarjoamia palveluja ja keksintöjä. Muutenhan ne kuvanpalvojat ja jeesustelijat olisivatkin kuolleet nälkään ja tauteihin jo aikapäiviä sitten:)
Ei tuo tarina kerro Jeesuksesta eikä kenestäkään muustakaan konkreettisesti. Se pitäisi ymmärtää yleisemmin.
tulkintasi. Minä kerroin omani.