Rauhaa Herrassa Jeesuksessa kaikille
Raamatussa on profetioita joita ei pidä koskaan esittää syyttävinä ja tuomitsemivina.
Nöyryys, toisen vilpittömän uskon kunnioitus ja empaattisuus ovat kullan arvoisia asioita kristillisessä rakkaudessa ja kanssakäymisessä aina.
Kaikki me erehdymmekin enemmän tai vähemmän itse kukin elämässämme ja kanssakäymisessämme.
Kirjoitettu teksti on usein kovalta tuntuvaa, kun korulauseisiin ja kohteliaisuuksiin ole aikaa tarpeeksi aina. Asiapitoista ollut täällä.
Adventikirkko tunnustaa Jumalan lapsiksi kaikki valolleen vilpittömät sielut kaikissa protestanttisissa ja katolisissa piireissä.
Kirkkomme kannattaa kaikkea Kristusta ja Raamattua korottavaa toimintaa kaikissa näissä em. piireissä.
Yksilöinä yhdessä näissä piireissä muodostamme Jumalan kansan jäännöksen oksastettuina alkuperäiseen Israeliin.
Yksimielisyys ei tarkoita että kaikki olisivat aina samaa mieltä Raamatun kysymyksistä.
Sellainen on mahdotonta seurakuntien rajojen sisälläkin.
Yksimielisyys on yhdessä ihmisten kesken yhteyttä Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa rakkaudessa eri kristillisten piirien jäsenien kesken. (Joh 13:34-35)
Me kaikki kasvamme uskossamme, opimme lisää, myös erehdyksien kautta. Tieto lisääntyy. (Dan 12:4, 9-10)
Kasvakaamme myös erityisesti rakkaudessa.
Se on Jeesukselle mieluista, Jeesuksen esimerkin mukaista, ja kristillistä.
Jumalan runsasta siunausta Teille kaikille
ja hyvää kesää
jari laurila
VÄITTELYT. - VIISAUTTA VAI TYHMYYTTÄ?
Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä joka tilanteessa ja opetti rakastamaan vihamiehiäkin. (Gal 2:20, Joh 15:13, Ilm 1:5, Luuk 23:34) Säälivästi ja armahtavasti Hän kohteli erehtyneitä ja syntisiä, mutta ei koskaan jättänyt paljastamatta syntiä. Hän ei toiminut vihassa puhuessaan ankarimmistakaan synneistä, mutta kun Hän vakavasti teki asian selväksi, Hän ei jäänyt väittelemään ja aiheuttamaan kiivailla väittelyillä väärinkäsityksiä ja epäsopua. Uskovatkin karttavat väittelyitä Jeesuksen esimerkin mukaan näistä syistä.
Evankeliumin palvelijat toimivat Jeesuksen esimerkin mukaan näyttäen elämällään olevansa taivaan kansalaisia ja tekevät hyviä tekoja. He auttavat katastrofin uhreja, ruokkivat ja vaatettavat köyhiä, lohduttavat masentuneita. Lähimmäisrakkaudessaan he välittävät pelastussanomaa. Jumalanpalvelijat eivät yritä näyttää viisauttaan väittelyissä ja korostaakseen itseään. Ylpeys ja itsensä korotus eivät ole kristityn ominaisuuksia. Herran omat uhraavat itsensä lähimmäistensä hyväksi lähimmäisrakkaudessa palvelutyössä monin tavoin, jos ovat tosi kristittyjä ja Jeesuksen seuraajia. He eivät jää tuhlaamaan kallista aikaansa typeriin väittelyihin kun moni muu tärkeä asia tarvitsee hänen aikaansa. (2 Tim 2:16, 23, 1 Tim 1:4) Herran palvelijalta ei työ lopu koskaan.
Sielunvihollisen päätarkoitus on saada ihminen pois evankeliumin vaikutuspiiristä. Väittelyihin herättäminen on paholaisen yksi keino. Kiivastuessaan ihminen ei kykene ajattelemaan enää johdonmukaisesti, eikä ymmärtämään asioita jotka on ymmärrettävä hengellisesti ja totuudessa eli Jumalan Hengen avulla. Viha ja kiivaus torjuu aina Jumalan Hengen. Henki on vain siellä, missä on rakkautta. Väittelyissä huomio siirtyy pois suurista todellisista asioista ja keskittyy pikkuasioista riitelyihin ja saivarteluihin. Kun tehdään hyvää työtä, on aina viisastelijoita siirtämässä huomiota merkityksettömiin pikkuseikkoihin. Kiistat, riidat ja viha koituvat aina vahingoksi. Siksi jokainen järkevä kiertää väittelyt väittelyiden vuoksi, riidanhaluiset, ylpeät ja itsekorostuksen kaukaa. Jeesus Kristus joutui vilpillisen, ankaran ja vihamielisten syytöksien kohteeksi, mutta Hän ei koskaan jäänyt kiistelemään ja väittelemään.
Tärkeintä on miettiä onko minulla pelastava usko Jumalaan? (Joh 3:36, 20:31, 1 Joh 2:3-5) Kristittyjä on maailmassa eri kristillisissä piireissä jotka ovat uskollisia sille tiedolle minkä ovat saaneet. Jumala hyväksyy ihmisen vilpittömyytensä vuoksi. (Luuk 12:47-48) Rakkaudesta Jumalaan heille on kuitenkin aina tärkeätä hankkia lisää tietoa Raamatusta ja olla edelleen vilpitön. Joskus ihminen joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja uudistaessaan käsityksiään vilpittömyyden tiellä. Kun ihminen rakastaa Jumalaa, on Jumalan tahto mieluinen sydämenasia ja iloiten hän muuttaa elämäänsä oppimiensa totuuksien mukaan. Vilpitön kuitenkin tahtoo aina hankkia oikeata pelastavaa tietoa, ja selvittää mikä on Jumalan tahto hänen suhteensa ja miten voisi täyttää paikkansa kristittynä. Typeryyttä on harrastaa väittelyitä väittelyiden vuoksi, ja syyttääkseen muita "harhaoppisuudesta" kun Jumalan tapa on kysyä ihmisen vilpittömyyttä ymmärrykselleen, ja Jumala tarvitsee jokaisen palvelijansa ajan työsään ihmisten hyväksi. (1 Tim 6:20)
Monet harha- ja henkimaailman (siritismin) oppeja harrastavat Jumalan vastustajat ryhtyvät väittelyihin Jumalan sanan opettajien kanssa. Totuuden opettajien tulee torjua heidän taistelukutsunsa. Nämä Jumalan vastustajat eivät tiedä ja ymmärrä että kristitty havaitsee heti Jumalan sanan avulla mistä pilkkaajan menettelyssä on kysymys. He tahtovat nauttia kiusaamisestaan ja mielipahan tuotamisestaan luullen ettei evankeliumin palvelija tiedä, havaitse ja ymmärrä heidän vaikuttimiaan. Nämä saatanalliset pyrkimykset joissa väittelijät ja pilkkaajat hekumoivat tulevat esiin heti välittömästi. Jumalan Hengen pilkka on anteeksiantamaton synti. Näin Hengen pilkka tultuaan määrätyyn rajaan asti johtaa lopulliseen paatumukseen, ja ihminen on kadotettu saatanan uhri, mutta pitää itseään viisaana. (Luuk 12:10, Matt 12:32, Gal 6:7, Hebr 10:29)
Maailman viisaat ylpeilevät viisaudestaan, (Room 1:22) mutta saavat häpeän (Jer 8:9, Jes 44:25) maailman viisaus on vain hullutusta: "Puhe rististä on hulluutta niille jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima." (1 Kor 1:18-19, 3:19) Tyhmät vihaavat pelastavaa tietoa, ovat huolettomia ja levittävät parjausta (Snl 1:22, 14:16, 10:18, 13:16) Tyhmät elävät petoksessa ja vaeltavat pimeässä (Snl 14:8, Saar 2:14) Harrastavat maailman huveja, tuottavat itselleen turmion ja joutuvat häpeään (Saar 7:5, Snl 18:7, 10:12, Snl 3:35) Tyhmyyttä on vastustaa Jumalaa ja hyvää. "Mieletön se joka ajattelee: Ei Jumalaa ole. Turmeltuneita ovat ne jotka näin ajattelevat. Kukaan heistä ei tee hyvää." (Ps 14:1, Luuk 12:20) Väittelynhalu ei kuulu kristillisyyteen. (1 Tim 6:4, 2 Tim 2:14,23, Tit 3:9)
Väittelynhaluisten kannattaa aina laittaa käsi sydämelle ja miettiä ja tunnustaa itselleen rehellisesti minkälaisella asialla tahtovat olla? Onko asia oikea ja mihin se johtaa? Jumala on antanut ihmiselle omantunnon ja jokainen pystyy päättelemään ovatko tarkoituksensa hyvät ja rakentavat, vai pahat ja hajottavat? Onko hän rakastamassa, vai loukkaamassa ja vihaamassa?
Jeesus neuvoi jatkamaan matkaa, ei jäämään väittelyihin. (Matt 10:11-15) Kukaan ei voi rikkoa vaaratta omaatuntoaan vastaan, ja vain harvat ottavat Hänet vastaan synnistä vapauttajana, katuvat syntejään ja tekevät parannusta. (Joh 3:16) Jokainen on koko elämänsä ajan vapaa päättämään itse ikuisesta kohtalostaan. Jokainen voi valita itse elämänsä aikana, haluaako elää synnissä joka tuottaa lopullisen kuoleman, vai haluaako olla ikuisen elämän lahjan saaneiden joukossa? (Room 6:23, Ilm 20:11-15, Hebr 4:7)
MITEN ADVENTTIKIRKOSSA SUHTAUDUTAAN MUIDEN SEURAKUNTIEN USKOVIIN?
Adventtikirkko on ehkä maailman suvaitsevaisin kirkko asenteissaan, ja suhtautumisessa muiden seurakuntien jäseniin. (Joh 13:34-35) Adventtikirkko on myös todennäköisesti maailman suvaitsemattomin kirkko suhteessa synnin harjoittamiseen. (Ilm 12:17, 1 Joh 3-4, Jaak 1:25, 2:10-12, Luuk 16:17)
Mikään kirkko maailmassa ei opeta niin kauniisti ja avoimesti uskovista jotka ovat muissa seurakuntayhteyksissä:
Adventtikirkon tunnustus vapaasti kirjoittajan mukaan;
- “Adventtikirkko kannattaa ja tunnustaa kaiken Kristusta korottavan toiminnan kaikissa katolisissa ja protestanttisissa seurakuntayhteyksissä. Kaikissa näissä piireissä on Jumalan lapsia, vilpittömiä sieluja, (rehellisiä ymmärrykselleen oikeasta ja väärästä) yksilöinä, jotka seuraavat ja korottavat Jeesusta Kristusta sen ymmärryksen ja valon mukaan minkä omistavat ja ovat saaneet. Jumalan kansaa on tänään (2006) enemmän muissa piireissä kuin Adventtikirkossa.”
Jumalan kansa on siis hajallaan eri piireissä yksilöinä. Adventtikirkossakin Jumalan lapset ovat yksilöitä. Jeesus opetti että rikkavilja ja vehnä kasvavat yhdessä elon loppuun asti (ajan loppuun) saakka. Seurakunnan jäsenet koostuvat aina hyvin erilaisista ihmistä, jotka ovat erilaisilla oman hengellisen kasvunsa tasoilla ja vaiheilla. Siksi ihmisellä ei ole oikeutta tuomita. Ihminen voi aina muuttaa tapansa, ja kasvaa kristillisyydessä. Jotkut kylmenevät pois seurakuntayhteydestä, (Hebr 10:24-25) ja jotkut ovat palavina öljyä lampuissaan. (Matt 25:1-13, 24:45-51)
Oikeudenmukainen Jumala tuomitsee oikeudenmukaisesti, ja huomioi ihmisen vilpittömyyden. (Luuk 12:47-48)
Ajan lopulla kristikunta tulee Raamatun mukaan jakaantumaan kahtia. (Ilm 13) Jakaantuminen tapahtuu niihin jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille, (Matt 5:17-18, 7:20-23) Jeesuksen todistukselle, (Ilm 19:10) ja uskovat Jeesukseen. (Ilm 14:12)
Toinen ryhmä kumartaa petovaltaa, ja sen johtajia, jotka vaativat Jumalalle kuuluvaa kunnioitusta itselleen. Tämä “petovalta” on uskonnollisen ja poliittisen vallan yhdistelmä. (Ilm 13:12-18, 14:9-13) Jumalan valtakunta tulee, ja voittaa. Suuri Babylon tuhoutuu. (Ilm 18, Dan 2:44)
Lisää aiheeseen liittyvää:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Raamattuopetukset:
- "Mikä on oikea uskonto?" Osasto 7.
- "Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?" Os. 4.
- "Ristillä kumoutuneet käskyt ja lopunajan harhaoppi" Os. 4.
- "Jumalan lapseus" os.5
- "Pyhitys maailmassa" os. 5
- "Miten Jumalan kansa yhdistyy yhdeksi laumaksi?" Os. 7.
- "Pilkaajat lopun aikana." Os. 9.
- "Antikristus" Os.10.
Raamatussa on profetioita joita ei pidä koskaan esittää syyttävinä ja tuomitsemivina.
Nöyryys, toisen vilpittömän uskon kunnioitus ja empaattisuus ovat kullan arvoisia asioita kristillisessä rakkaudessa ja kanssakäymisessä aina.
Kaikki me erehdymmekin enemmän tai vähemmän itse kukin elämässämme ja kanssakäymisessämme.
Kirjoitettu teksti on usein kovalta tuntuvaa, kun korulauseisiin ja kohteliaisuuksiin ole aikaa tarpeeksi aina. Asiapitoista ollut täällä.
Adventikirkko tunnustaa Jumalan lapsiksi kaikki valolleen vilpittömät sielut kaikissa protestanttisissa ja katolisissa piireissä.
Kirkkomme kannattaa kaikkea Kristusta ja Raamattua korottavaa toimintaa kaikissa näissä em. piireissä.
Yksilöinä yhdessä näissä piireissä muodostamme Jumalan kansan jäännöksen oksastettuina alkuperäiseen Israeliin.
Yksimielisyys ei tarkoita että kaikki olisivat aina samaa mieltä Raamatun kysymyksistä.
Sellainen on mahdotonta seurakuntien rajojen sisälläkin.
Yksimielisyys on yhdessä ihmisten kesken yhteyttä Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa rakkaudessa eri kristillisten piirien jäsenien kesken. (Joh 13:34-35)
Me kaikki kasvamme uskossamme, opimme lisää, myös erehdyksien kautta. Tieto lisääntyy. (Dan 12:4, 9-10)
Kasvakaamme myös erityisesti rakkaudessa.
Se on Jeesukselle mieluista, Jeesuksen esimerkin mukaista, ja kristillistä.
Jumalan runsasta siunausta Teille kaikille
ja hyvää kesää
jari laurila
VÄITTELYT. - VIISAUTTA VAI TYHMYYTTÄ?
Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä joka tilanteessa ja opetti rakastamaan vihamiehiäkin. (Gal 2:20, Joh 15:13, Ilm 1:5, Luuk 23:34) Säälivästi ja armahtavasti Hän kohteli erehtyneitä ja syntisiä, mutta ei koskaan jättänyt paljastamatta syntiä. Hän ei toiminut vihassa puhuessaan ankarimmistakaan synneistä, mutta kun Hän vakavasti teki asian selväksi, Hän ei jäänyt väittelemään ja aiheuttamaan kiivailla väittelyillä väärinkäsityksiä ja epäsopua. Uskovatkin karttavat väittelyitä Jeesuksen esimerkin mukaan näistä syistä.
Evankeliumin palvelijat toimivat Jeesuksen esimerkin mukaan näyttäen elämällään olevansa taivaan kansalaisia ja tekevät hyviä tekoja. He auttavat katastrofin uhreja, ruokkivat ja vaatettavat köyhiä, lohduttavat masentuneita. Lähimmäisrakkaudessaan he välittävät pelastussanomaa. Jumalanpalvelijat eivät yritä näyttää viisauttaan väittelyissä ja korostaakseen itseään. Ylpeys ja itsensä korotus eivät ole kristityn ominaisuuksia. Herran omat uhraavat itsensä lähimmäistensä hyväksi lähimmäisrakkaudessa palvelutyössä monin tavoin, jos ovat tosi kristittyjä ja Jeesuksen seuraajia. He eivät jää tuhlaamaan kallista aikaansa typeriin väittelyihin kun moni muu tärkeä asia tarvitsee hänen aikaansa. (2 Tim 2:16, 23, 1 Tim 1:4) Herran palvelijalta ei työ lopu koskaan.
Sielunvihollisen päätarkoitus on saada ihminen pois evankeliumin vaikutuspiiristä. Väittelyihin herättäminen on paholaisen yksi keino. Kiivastuessaan ihminen ei kykene ajattelemaan enää johdonmukaisesti, eikä ymmärtämään asioita jotka on ymmärrettävä hengellisesti ja totuudessa eli Jumalan Hengen avulla. Viha ja kiivaus torjuu aina Jumalan Hengen. Henki on vain siellä, missä on rakkautta. Väittelyissä huomio siirtyy pois suurista todellisista asioista ja keskittyy pikkuasioista riitelyihin ja saivarteluihin. Kun tehdään hyvää työtä, on aina viisastelijoita siirtämässä huomiota merkityksettömiin pikkuseikkoihin. Kiistat, riidat ja viha koituvat aina vahingoksi. Siksi jokainen järkevä kiertää väittelyt väittelyiden vuoksi, riidanhaluiset, ylpeät ja itsekorostuksen kaukaa. Jeesus Kristus joutui vilpillisen, ankaran ja vihamielisten syytöksien kohteeksi, mutta Hän ei koskaan jäänyt kiistelemään ja väittelemään.
Tärkeintä on miettiä onko minulla pelastava usko Jumalaan? (Joh 3:36, 20:31, 1 Joh 2:3-5) Kristittyjä on maailmassa eri kristillisissä piireissä jotka ovat uskollisia sille tiedolle minkä ovat saaneet. Jumala hyväksyy ihmisen vilpittömyytensä vuoksi. (Luuk 12:47-48) Rakkaudesta Jumalaan heille on kuitenkin aina tärkeätä hankkia lisää tietoa Raamatusta ja olla edelleen vilpitön. Joskus ihminen joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja uudistaessaan käsityksiään vilpittömyyden tiellä. Kun ihminen rakastaa Jumalaa, on Jumalan tahto mieluinen sydämenasia ja iloiten hän muuttaa elämäänsä oppimiensa totuuksien mukaan. Vilpitön kuitenkin tahtoo aina hankkia oikeata pelastavaa tietoa, ja selvittää mikä on Jumalan tahto hänen suhteensa ja miten voisi täyttää paikkansa kristittynä. Typeryyttä on harrastaa väittelyitä väittelyiden vuoksi, ja syyttääkseen muita "harhaoppisuudesta" kun Jumalan tapa on kysyä ihmisen vilpittömyyttä ymmärrykselleen, ja Jumala tarvitsee jokaisen palvelijansa ajan työsään ihmisten hyväksi. (1 Tim 6:20)
Monet harha- ja henkimaailman (siritismin) oppeja harrastavat Jumalan vastustajat ryhtyvät väittelyihin Jumalan sanan opettajien kanssa. Totuuden opettajien tulee torjua heidän taistelukutsunsa. Nämä Jumalan vastustajat eivät tiedä ja ymmärrä että kristitty havaitsee heti Jumalan sanan avulla mistä pilkkaajan menettelyssä on kysymys. He tahtovat nauttia kiusaamisestaan ja mielipahan tuotamisestaan luullen ettei evankeliumin palvelija tiedä, havaitse ja ymmärrä heidän vaikuttimiaan. Nämä saatanalliset pyrkimykset joissa väittelijät ja pilkkaajat hekumoivat tulevat esiin heti välittömästi. Jumalan Hengen pilkka on anteeksiantamaton synti. Näin Hengen pilkka tultuaan määrätyyn rajaan asti johtaa lopulliseen paatumukseen, ja ihminen on kadotettu saatanan uhri, mutta pitää itseään viisaana. (Luuk 12:10, Matt 12:32, Gal 6:7, Hebr 10:29)
Maailman viisaat ylpeilevät viisaudestaan, (Room 1:22) mutta saavat häpeän (Jer 8:9, Jes 44:25) maailman viisaus on vain hullutusta: "Puhe rististä on hulluutta niille jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima." (1 Kor 1:18-19, 3:19) Tyhmät vihaavat pelastavaa tietoa, ovat huolettomia ja levittävät parjausta (Snl 1:22, 14:16, 10:18, 13:16) Tyhmät elävät petoksessa ja vaeltavat pimeässä (Snl 14:8, Saar 2:14) Harrastavat maailman huveja, tuottavat itselleen turmion ja joutuvat häpeään (Saar 7:5, Snl 18:7, 10:12, Snl 3:35) Tyhmyyttä on vastustaa Jumalaa ja hyvää. "Mieletön se joka ajattelee: Ei Jumalaa ole. Turmeltuneita ovat ne jotka näin ajattelevat. Kukaan heistä ei tee hyvää." (Ps 14:1, Luuk 12:20) Väittelynhalu ei kuulu kristillisyyteen. (1 Tim 6:4, 2 Tim 2:14,23, Tit 3:9)
Väittelynhaluisten kannattaa aina laittaa käsi sydämelle ja miettiä ja tunnustaa itselleen rehellisesti minkälaisella asialla tahtovat olla? Onko asia oikea ja mihin se johtaa? Jumala on antanut ihmiselle omantunnon ja jokainen pystyy päättelemään ovatko tarkoituksensa hyvät ja rakentavat, vai pahat ja hajottavat? Onko hän rakastamassa, vai loukkaamassa ja vihaamassa?
Jeesus neuvoi jatkamaan matkaa, ei jäämään väittelyihin. (Matt 10:11-15) Kukaan ei voi rikkoa vaaratta omaatuntoaan vastaan, ja vain harvat ottavat Hänet vastaan synnistä vapauttajana, katuvat syntejään ja tekevät parannusta. (Joh 3:16) Jokainen on koko elämänsä ajan vapaa päättämään itse ikuisesta kohtalostaan. Jokainen voi valita itse elämänsä aikana, haluaako elää synnissä joka tuottaa lopullisen kuoleman, vai haluaako olla ikuisen elämän lahjan saaneiden joukossa? (Room 6:23, Ilm 20:11-15, Hebr 4:7)
MITEN ADVENTTIKIRKOSSA SUHTAUDUTAAN MUIDEN SEURAKUNTIEN USKOVIIN?
Adventtikirkko on ehkä maailman suvaitsevaisin kirkko asenteissaan, ja suhtautumisessa muiden seurakuntien jäseniin. (Joh 13:34-35) Adventtikirkko on myös todennäköisesti maailman suvaitsemattomin kirkko suhteessa synnin harjoittamiseen. (Ilm 12:17, 1 Joh 3-4, Jaak 1:25, 2:10-12, Luuk 16:17)
Mikään kirkko maailmassa ei opeta niin kauniisti ja avoimesti uskovista jotka ovat muissa seurakuntayhteyksissä:
Adventtikirkon tunnustus vapaasti kirjoittajan mukaan;
- “Adventtikirkko kannattaa ja tunnustaa kaiken Kristusta korottavan toiminnan kaikissa katolisissa ja protestanttisissa seurakuntayhteyksissä. Kaikissa näissä piireissä on Jumalan lapsia, vilpittömiä sieluja, (rehellisiä ymmärrykselleen oikeasta ja väärästä) yksilöinä, jotka seuraavat ja korottavat Jeesusta Kristusta sen ymmärryksen ja valon mukaan minkä omistavat ja ovat saaneet. Jumalan kansaa on tänään (2006) enemmän muissa piireissä kuin Adventtikirkossa.”
Jumalan kansa on siis hajallaan eri piireissä yksilöinä. Adventtikirkossakin Jumalan lapset ovat yksilöitä. Jeesus opetti että rikkavilja ja vehnä kasvavat yhdessä elon loppuun asti (ajan loppuun) saakka. Seurakunnan jäsenet koostuvat aina hyvin erilaisista ihmistä, jotka ovat erilaisilla oman hengellisen kasvunsa tasoilla ja vaiheilla. Siksi ihmisellä ei ole oikeutta tuomita. Ihminen voi aina muuttaa tapansa, ja kasvaa kristillisyydessä. Jotkut kylmenevät pois seurakuntayhteydestä, (Hebr 10:24-25) ja jotkut ovat palavina öljyä lampuissaan. (Matt 25:1-13, 24:45-51)
Oikeudenmukainen Jumala tuomitsee oikeudenmukaisesti, ja huomioi ihmisen vilpittömyyden. (Luuk 12:47-48)
Ajan lopulla kristikunta tulee Raamatun mukaan jakaantumaan kahtia. (Ilm 13) Jakaantuminen tapahtuu niihin jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille, (Matt 5:17-18, 7:20-23) Jeesuksen todistukselle, (Ilm 19:10) ja uskovat Jeesukseen. (Ilm 14:12)
Toinen ryhmä kumartaa petovaltaa, ja sen johtajia, jotka vaativat Jumalalle kuuluvaa kunnioitusta itselleen. Tämä “petovalta” on uskonnollisen ja poliittisen vallan yhdistelmä. (Ilm 13:12-18, 14:9-13) Jumalan valtakunta tulee, ja voittaa. Suuri Babylon tuhoutuu. (Ilm 18, Dan 2:44)
Lisää aiheeseen liittyvää:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Raamattuopetukset:
- "Mikä on oikea uskonto?" Osasto 7.
- "Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?" Os. 4.
- "Ristillä kumoutuneet käskyt ja lopunajan harhaoppi" Os. 4.
- "Jumalan lapseus" os.5
- "Pyhitys maailmassa" os. 5
- "Miten Jumalan kansa yhdistyy yhdeksi laumaksi?" Os. 7.
- "Pilkaajat lopun aikana." Os. 9.
- "Antikristus" Os.10.
Vastaukset 9
Vanhimmat
""""""Adventikirkko tunnustaa Jumalan lapsiksi kaikki valolleen vilpittömät sielut kaikissa protestanttisissa ja katolisissa piireissä.
""""""""""""""
Mitähän tuo mahtaa käytännössä tarkoittaa?
Mitä tuo meille muille merkitsee?
Mikä on tuossa kaikessa se sanoma, jota tavoittelet meille esittää?
Eihän meillä ole mitään tekemistä adventtikirkosta kertomiesi asioiden kanssa, tietääkseni.
Jos te tuomitsette tai olette tuomitsematta, kitä se meille kuuluu?
Mitä se merkitsee ,miten te ajattelette?
Eikö ainoa asia ole , MITÄ RAAMATTU MEILLE TAHTOO SANOA?
Näille kahdelle eri asialle minä en löydä mitään yhteistä nimittäjää.
Voisitko hiukan avata tuota umpisolmua?
Meillekin on tärkeätä vain mitä Raamattu sanoo näissä asioissa.
Jeesus Kristus ja Raamattu on korotettu yksin.
Siunausta
jari laurila
Miksi teille on tärkeää kertoa itsestänne?
Ja miksi teille on tärkeää jättää vastaamatta jos teistä tehdyt huomiot johtavat kysymään lisää?
On hyvä että kirjoitat että se on Jeesus joka pelastaa ihmisen ja liittää hänet Jumalan yhteyteen. Olen tulkinnut raamatun samalla tavoin - että kyse on yksilöista enemmän kuin seurakunnista. En usko että se, että kuuluu adventisteihin tai jonhonkin muuhun uskonsuuntaan tai lahkoon ratkaisisi jos joku on Jumalan yhteydessä tai ei vaan on ennemminkin aina kyse minkälainen jokaisen oma suhde on Jumalaan. (Tällä en halua väittää että kirkot tai seurakunnat olisivat tarpeettomia - tai että kaikki voitaisiin vetää saman kamman alle vain että ei kirkko pelasta ketään vaan Jeesus.
ps.
voisitko kirjoittaa vähän lyhyemmin, viestisi ovat liian pitkiä "keskusteluksi" :)
kasi
Hei ja kiitos Kasi
Kirjeeni ovat kohtuulisen lyhyitä.
Opetuskirjeitäni saa sitten lukea jos tahtoo.
Ne vaan kertovat asian melko lailla hyvin, ja viittaa Raamattuun mistä hakea tietoa ja tukea asiaan.
Vilpittömyyttä olent täällä paljon toistanut.
Luuk 12:47-48.
Tässä yhteydessä on tärkeätä ollakseen vilpitön, että seuraa sitä oppia minkä näkee Raamatun valossa oikeaksi.
Ihminen ei ole enää vilpitön, jos tekee toisin kuin näkee Raamatun valossa oikeaksi.
Kaikilla ei ole aikaa, ja usko voi olla uusi asia, hankkia kaikkea tietoa teologiasta.
Oikeudenmukainen Jumala katsoo ihmisen vilpittömyyteen omalletunnolleen suhteessa siihen tietoon ja vloon minkä on Jumalasta saanut.
Sinä olet saanut paljon hyvää tietoa, ja on tärkeätä sitä seurata.
Minä en ole seurakuntayhteyttäni katunut, ja näen sen Raamatun valossa täysin aukottomaksi.
Omassa elämässäni olen vajaa ja erehtyväkin kuitenkin.
Toki ottaa aikaa tutkia kaikki.
Toivon että jaksat lukea uusia opetuksiani joita kirjoitan taas syksyllä.
Voihan pakankin pelastua, vaikka´ei ole lähetyssaarnaajaa tai kirkkoa koskaan nähnyt.
Jumalan Henki puhuttelee, ja Hän seuraa sitä.
Laitan ale pakanoista opetukseni kuitenkin, jonka saa vapaaehtoisesti lukea.
Siunausta ja hvyää kesää
jari laurila
VOIKO PAKANA PELASTUA?
Minkälainen ikuinen kohtalo on ihmisellä joka ei eläissään ole kuullut evankeliumia, eikä Jeesuksesta sanaakaan? (Joh 3:16, Room 1:16, 1 Kor 1:18, Ef 2:9)
Eikö ole epäoikeudenmukaista, jos kaikille ihmisille ei suoda pelastumisen mahdollisuutta? (1 Piet 1:5,9-25) Moni on ehtinyt kuolla ennen kuin evankeliumin valo on saapunut.
Nykyaikana pakanoiksi ymmärretään kaikki ne jotka eivät kuulu Raamattua Jumalan sanana pitävään kristinuskon piiriin, ja jotka eivät ole saaneet pelastussanomaa Jeesuksesta. (Hebr 5:9-10, 8:10, Room 10:9-10, 11:26, Mark 16:15-16)
Jeesuksen Kristuksen rakkaus ei kuitenkaan rajoitu minkään tietyn ihmisryhmän sisään.
Monet kuvittelevat että oma uskonyhteisö on ainoa mahdollinen missä voi pelastua, ja siksi tuomitsevat muut. (Matt 7:1-5, Luuk 6:37-38) Tämä on vakava erehdys. On tärkeätä ja selvää ymmärtää kuitenkin myös, että ihmisen tulee seurata aina kaikkea valoa minkä ymmärtää hyväksi ja oikeaksi sillä hetkellä, ja olla näin rehellinen myös itselleen. Ihmisen pitää aina pyrkiä tekemään hyvää. (Jaak 2:14-26) Rakastava Luojamme on oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. (1 Moos 18:25, Jes 30:18, Ps 96:10, 97:2, 103:6, Snl 29:26, Room 3:29)
On tärkeätä ymmärtää että sielun kuolemattomuusoppi, jota on juurtunut kristinuskoonkin, on kreikkalaista filosofiaa ja spiritismiä. Raamattu opettaa, että Jeesus kutsuu kuolleet joko elämän- tai tuomion ylösnousemukseen. (Joh 15:28-29, Apt 24:15, 1 Tess 4:16-17, Ilm 20) Mitään “välitilaa,” jossa ihmiset odottaisivat ylösnousemusta, tai uutta armon aikaa tai -valtakuntaa tietoisessa tilassa ei ole olemassa. Ainoa“välitila” on kuoleman tiedoton uni; (Saar 9:5-6, 9-10, Ps 146:4, 115:17) Raamattu opettaa, että Jeesuksella on tullessaan palkka mukanaan, ja kohtalot ovat silloin päätetty jokaisen ihmisen kohdalla lopullisesti. (Matt 16:27, Ilm 22:12)
Oikeudenmukainen Jumala huomioi aina ihmisen tiedon ja ymmärryksen, ja katsoo miten uskollinen ihminen on sille valolle minkä on saanut ja ymmärtää oikeaksi. (Luuk 12:47-48)
Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä. Monilla on puutteellinen ymmärrys jumaluusopeista, ja monet eivät ole koskaan pelastussanomaa kuulleet. Vaikka näin olisi, pakanoiden joukossa on ollut aina ihmisiä jotka kuitenkin palvelevat Jumalaa. Ihminen voi noudattaa Jumalan periaatteita, vaikka ei ole kirjoitettua siveyslakia koskaan kuullut, tai kuullut sanaakaan Kristuksesta. Pakana voi näin tietämättäänkin palvella Jumalaa. (Room 2:12-16) Monet ovat Pyhän Hengen vaikutuksesta tehneet paljon hyvää, vaikka toiset lukisivat heitä pakanoiksi tai harhaoppisiksi. Omatunto on Jumalan Hengen lahja. (Matt 22:36-40, 25:31,-46, 7:19-23)
Jumala tietenkin huolehtii kaikista sieluista jotka on itse Luonut. Herra kysyy kuitenkin ihmisen suostumusta yhteistyöhön, ja vilpittömyyttä ihmisen ymmärrykselle oikeasta ja väärästä. Pakanoille Jumalan ääni puhunut luonnossa. He ovat katselleet Jumalan suuria luomistekoja, ja ymmärtäneet Jumalan olemassa olon; “Sen mitä Jumalasta voidaan tietää, he voivat kyllä nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa ovat maailman luomisesta lähtien olleet nähtävissä ja havaittavissa Hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.” (Room 1:18-20) Jakeet 21-22 kuvaa miten käy niille jotka tuntevat Jumalan, mutta Hänet kieltävät mielessään ja teoissaan. (1 Kor 1:18)
Kuolleillekin on julistettu evankeliumi, vaikka sitä ei olisi kukaan ihminen heille puhunut. (1 Piet 4:6) Monet ihmiset etsivät Jumalaa, vaikka Jeesusta ei kukaan saarnaa. (Apt 17:27) Monet voivat olla tietoisia Jeesuksen olemassaolosta, vaikka eivät ole saaneet käytännön uskon tietoa. (Ps 87:4-6)
Evankeliumi julistetaan koko maailmaan. (1 Tim 3:16, Luuk 2:30-32, Apt 26:23, Matt 12:18-21, 28:18-20, Room 10:11-18, 15:12) Jeesuksessa on siunaus kaikille kansoille. (Gal 3:14, Dan 7:14, 1 Kor 12:13, Jes 11:10, 55:5)
Lisää aiheen läheltä:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
- ”Onko kuolemanjälkeiselle pelastumisen mahdollisuudelle Raamatullisia perusteita? Osasto 14.
- ”Kuolleiden tila?” Os. 14.
- ”Mitä on Pyhän Hengen pilkka?” Os. 1.
- ”Kun Jumala kutsuu ihmistä parannukseen.” Os.3.
- ”Mikä on syntiä?” Os. 4.
- ”Epäpuhtaat ajatukset. Voiko ihminen tehdä ajatuksissaan syntiä?” Os. 5.
- ”Lähimmäisrakkaus” Os. 5.
- ”Mitä usko on?” Os 5.
- ”Jumalan lapseus” Os. 5.
- ”Pyhitys maailmassa.” Os. 5
- ”Kristityn kilvoitus ja itsekieltäymys.” Os. 5.
- ”Mikä on oikea uskonto?” Os. 7.
- ”Spiritismi. Ihmeet merkkeinä” Os. 13.
- ”Hurmokset ja ihmeet” Os. 13.
- ”Ylipappimme Jeesus Kristus. Johdanto aikaprofetian 2300 vuotta ymmärtämiseen. Os. 10.
Kuka pääsee mihin ja millä perusteella?
Se ei ilmennyt kirjoituksestasi.
Kuka tahansa voi opettaa totuutta näin, kun sanoo että Jumalalle otolliset pelastuu ja muut, jotka eivät täytä ehtoja, joutuvat kadotetuiksi.
Eri puolilla maailmaa on pelastuvia ihmisiä.
He ovat osanneet tehdä oikeita valintoja ollen kuuliaisia Kristukselle.
Jos tahdot olla niinkuin nuo ihmiset, te sinäkin samoin.
Ilman tuota askelta, ei sinulla aamunkoittoa ole.
Totuushan on, että jokainen ihminen on vajavainen vaikka sitten kuinka yrittäisi olla jotain muuta.
Minulle on tärkein tuo käsky rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseään. Siinä on koko asia: Jumalan tahto on että hänen kansansa rakastaa palvelee HÄNTÄ siten että he rakastavat lähimmäisiään. Jeesus antoi esimerkin toisensa jälkeen kuinka meidän tulee tehdä .. joten siitä ei voi olla mitään epäselvyyttä. Hän esimerkiksi ruokki nälkäiset ilman että kysyi mihin he uskoivat .. eikä tuominnut ketään - jopa ristillä rukoili Jumalaa että hän antaisi anteeksi teloittajilleen koska he eivät tiedä mitä he tekevät...
Hei ja kiitos
Itse kukin erehtyy elämänsä aikana enemmän tai vähemmän uskonsa tiellä, ja uusia uskonpäätöksiä teemme usein, ja ratkaisujamme uskon puolelle käytännönkin asioissa päivittäinkin.
Vilpittömyys, pyhitys ja kilvoittelu ovat tärkeitä.
Melkeinpä jokainen kai näkee kuitenkin myös nousu-ja laskukausia ainakin jonkunlaisia, ja harha-askeliakin uskonsa tiellä. Enemmän tai vähemmän.
"Vaikka vanhurskas seitsemästi lankeaisi, hän nousee jälleen." (Snl 24:16)
Parempi kuitenkin olla bublikaani kuin fariseus
asenteeltaan, eikä lyödä kovin rintoihinsa.
(Luuk 18:9-14)
"Joka luulee seisovansa, katsokoon ettei kaadu."
(1 Kor 12:10)
Ylpeys käy lankeemuksen edellä, on usein totta.
Harha-askel tulee kuitenkin jos ote Herrasta hetkeksi herpoaa.
Varsinkin uupumusta ja masennusta kannattaa tässä suhteessa varoa, että muuten olisi vahva.
Jos harha-askel tulee, voi rakkaus olla entistäkin syvempi myöhemmin, ja kiitollisuus armosta.
Silloin on tärkeätä että antaa evankeliumin ilon olla suureman kuin synnin.
Masentunut ei jaksa taistella hyvin, ja paholainen pyrkii masentamaan ihmisen juuri näin.
Masennus voi kuitenkin olla aineenvaihduntahäiriö, josta tauti sairautena johtuu, ja lääkekuuri tarpeen.
Sitä kauempana ihminen on Kristuksesta, mitä parempana itseään pitää.
Tämä on totuus.
Ei viestissäsi kuitenkaan ollut kai tästä kyse, halusit muistuttaa uskollisuudesta yleisesti.
Se on hyvä.
Varsinkin ne jotka tekevät työtä sielujen eteen, usein johtajat, joutuvat usein myös voimakkaasti kiusatuksi.
Paholainen haluaisi aina koko porukan mielellään häpäistyksi.
Paholainen ei tuhlaa aikaansa ahdistaakseen niitä jotka hän on jo voittanut puolelleen, tai joista ei sanottavammin ole haittaa hänen sielujen tuhoamistyössä.
Käy katsomassa http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Osasto: 3; "Pelastus, taivas, uusi maa"
Siunausta ja hyvää kesää
jari laurila
jaksat asiallisesti kirjoitella. Herran omat eivät loukkaanu vaikka loukataan. Kun Kristusta pilkataan niin Herran omatkin ilmaisemat meilipiteensä ja siitähän eivät saatanan opetuslapset pidä vaan herjaaminen jatkuu.Toivottavasti täällä ei sellaista esiinny. Hyvää kesää kaikille.