Feministit todellakin KUOLEVAT SUKUPUUTTOON, sillä...
(1) Maailman väestö lisääntyy nopeimmin siellä, missä mies edelleenkin on perheen pää ja määrää tahdin. Kulttuurillisista syistä johtuen tämä perinteisiin arvoihin uskova "macho" kehitysmaan mies (Afrikka, Lähi-itä, Aasia, Latinalainen Amerikka) pitää perheen vallan käsissään ja tuottaa useita perinteisiin arvoihin kasvatettuja jälkeläisiä. Usein tämä tapahtuu vielä polygamistisessa, eli moniavioisessa suhteessa.
(2) Tätä ilmiötä kiihdyttää entisestään globalisaation kautta yleistyvät monikulttuuriset suhteet. Yhä suurempi osuus länsimaiden miehistä haluaa itselleen perinteisen naisellisen naisen. Tällaisen perheen lapset kasvatetaan myös perinteisten arvojen mukaan, joskaan ei aivan yhtä vanhoillisesti kuin kohdan 1. tapauksessa.
(3) Kasvava osa länsimaisista naisista avioituu myös perinteisiä perhearvoja syvällä perimässään kantavan kolmannesta maailmasta tulevan ihanan "macho" miehen kanssa. Perinteinen miehistä valtaa korostava perherooli hivuttautuu myös tähän parisuhteeseen.
(4) Feministi ei halua/ onnistu tuottamaan jälkeläisiä, vaan paasaa oppejaan yhä harvenevalle ja harvenevalle kuulijakunnalle.
Tätä kehitystä hidastaa, mutta ei pysäytä se tosiasia, että jotkut länsimaiset miehet erehtyvät edelleen naimisiin / tuottamaan jälkeläisiä ns. puoli-feministin kanssa (puoli sen takia, ettei aito femari kerta kaikkiaan siedä niitä sukupuolihommia).
(1) Maailman väestö lisääntyy nopeimmin siellä, missä mies edelleenkin on perheen pää ja määrää tahdin. Kulttuurillisista syistä johtuen tämä perinteisiin arvoihin uskova "macho" kehitysmaan mies (Afrikka, Lähi-itä, Aasia, Latinalainen Amerikka) pitää perheen vallan käsissään ja tuottaa useita perinteisiin arvoihin kasvatettuja jälkeläisiä. Usein tämä tapahtuu vielä polygamistisessa, eli moniavioisessa suhteessa.
(2) Tätä ilmiötä kiihdyttää entisestään globalisaation kautta yleistyvät monikulttuuriset suhteet. Yhä suurempi osuus länsimaiden miehistä haluaa itselleen perinteisen naisellisen naisen. Tällaisen perheen lapset kasvatetaan myös perinteisten arvojen mukaan, joskaan ei aivan yhtä vanhoillisesti kuin kohdan 1. tapauksessa.
(3) Kasvava osa länsimaisista naisista avioituu myös perinteisiä perhearvoja syvällä perimässään kantavan kolmannesta maailmasta tulevan ihanan "macho" miehen kanssa. Perinteinen miehistä valtaa korostava perherooli hivuttautuu myös tähän parisuhteeseen.
(4) Feministi ei halua/ onnistu tuottamaan jälkeläisiä, vaan paasaa oppejaan yhä harvenevalle ja harvenevalle kuulijakunnalle.
Tätä kehitystä hidastaa, mutta ei pysäytä se tosiasia, että jotkut länsimaiset miehet erehtyvät edelleen naimisiin / tuottamaan jälkeläisiä ns. puoli-feministin kanssa (puoli sen takia, ettei aito femari kerta kaikkiaan siedä niitä sukupuolihommia).
Vastaukset 32
Vanhimmat
Juuri siellä missä patriarkaatti on vahvimmillaan tarvitaan eniten feminismiä.
Palstafeminismi on paskapersefeminismiä. Valitetaan hajusta vaikka oma peräreikä on pyyhkimättä.
:DDD
Palsta-antifeminismi on paskaperseantifeminismiä. Valitetaan hajusta vaikka oma peräreikä on pyyhkimättä.
:DDD
*röh röh*
Oma paska ei haise.
:DD
Ei haise sinullakaan.
Ette sitten pysty faktoihin perustuvaan argumentointiin...
Päinvastoin,maailmassa on yhä enemmän naisia kuin miehiä ja jokainen feminismin alkuperäisen aatteen ymmärtävä nainen ei voi kieltää olevansa feministi.
yhä harvempi nuori nainen kannattaa kommunisti-
feminismin pohjalta ponnistavaa naisasiaa. Vasemmistoliiton hidas kuihtuminen eräs esimerkki.
mitä kirjoitin.Mistä olet tutkinut,että "yhä harvempi nuori nainen kannattaa kommunisti-feministi-aatetta".Kas kun sellainen aate on kai-
kille tuiki tuntematon,niin on paha kannattaak-
kaan.
Miten vasemmistoliiton kuihtuminen liittyy feminismiin?
Siinä on vaan se ongelma, kun melko harva nainen osaa nykyään selittää edes itselleen mitä tältä feminismiltä perimmillään hakee.
Yhdeksältä feministiltä kymmenestä tällä palstalla puuttuu taito maltilliseen keskusteluun, jossa pystytään perustelemaan oma kanta alkamatta vinkumaan.
Visan ja vitun vingutus nostavat itsetuntoa ja vähentävät kummasti tarvetta vinkua keskustelupalstoilla.
Kyky asialliseen keskusteluun ei olosuhteiden pakosta ilmeisesti lankea kaikille. Puuttuu itsetuntoa, visa, tai sitten kukaan kaksilahkeinen ei tunne tarvetta vinguttaa neidin valttikorttia. Siitä syntyy vikinää.
- Adolf -
oikeastaan... luepa oma viestisi, ja arvioi sen jälkeen kuka kykenee asialliseen keskusteluun ja kuka ei...
kovin asiallista."Kyky asialliseen keskusteluun
ei olosuhteiden pakosta ilmeisesti lankea kaikille".
Tiedän mainiosti minkä arvoinen edellinen viestini oli, koska itse kirjoitin sen. Kiinnostavaa sen sisällön asemesta on minusta erityisesti kuitenkin se, kuinka kaksi eri kirjoittajaa koki tarvetta kommentoida sitä, huolimatta sen ala-arvoisesta sisällöstä.
Vaikka toistan itseäni, totean uudeelleen että kyky asialliseen keskusteluun ei olosuhteiden pakosta ilmeisesti lankea kaikille. Osa asiallisen keskustelun taitoa on taito olla vastaamatta ala-arvoisiin huomautuksiin.
Moneenko asialliseen viestiin olette vastanneet viimeisen tunnin aikana? Ja miksi tärppäsitte asiattomaan täkyyni? Asiallisen keskustelun toivossako?
- Adolf -
vastasin,koska toivoisin,ettei tuollaisia provoiluja höystettynä haukkuma-ja kirosanoilla
täältä tarvitsisi lukea.
huomattavasti asiallisempi viesti, kröhöm.
vastasin aikaisempaan, alatyyliseen, viestiisi koska mielestäni oli hassua että tyyliltään epäasiallisella viestillä arvostelit muiden kykenemättömyyttä asialliseen viestimiseen.
kys. viestisi oli myös niin naista halventava, että tunsin vastustamatonta tarvetta päteä, eli osoittaa (jälleen kerran) miehinen epäloogisuus.
Etkö tiedä, että useimmiten provoilijalta loppuu puhti silloin, kun hänen typeryytensä metodisesti vaietaan kuoliaaksi?
Arvaatko muuten miksi kirjoitin kaksi edellistä viestiäni (ne muodostavat johdonmukaisesti käsitellyn parin)?
- Adolf -
>> vastasin aikaisempaan, alatyyliseen, viestiisi koska mielestäni oli hassua että tyyliltään epäasiallisella viestillä arvostelit muiden kykenemättömyyttä asialliseen viestimiseen. > kys. viestisi oli myös niin naista halventava, että tunsin vastustamatonta tarvetta päteä, eli osoittaa (jälleen kerran) miehinen epäloogisuus.
Tuota miesten harjoittamaa tasa-arvoa!
Jaa mikä?
- Adolf -
Tuo tyylikäs kirjoittelusi tuossa edellä.
Siinäpä vasta kristallinkirkas "argumentti". Ei turhia löpinöitä, vaan yksiselitteinen nimilappu.
No, olet nimennyt havaitsemasi ilmiön: "miesten harjoittamaa tasa-arvoa". Voitko tarjota nimenvalinnallesi joitakin valintakriteerejä, ettei suorittamasi nimeäminen jäisi vain ns. löysäksi irtoheitoksi?
- Adolf -
miehiseen epäloogisuuteen oli piikki, joka johtui viestisi naista halventavasta sisällöstä. kaipa se sitten jostain kartoittamattomasta katvealueesta pöllähti esiin.
oikeastaan tunne ja järki eivät mielestäni poissulje toisiaan, vaikka partasedät filosofian historiassa niin ovatkin opettaneet. ihmisyksilö ei koskaan toimi puhtaan rationaalisesti. (varsinkaan tällaisilla keskustelupalstoilla.) puhdas järki on miesten luoma illuusio, kenties unelma miehisestä kaikkivoipaisuudesta...
>> oikeastaan tunne ja järki eivät mielestäni poissulje toisiaan, vaikka partasedät filosofian historiassa niin ovatkin opettaneet. ihmisyksilö ei koskaan toimi puhtaan rationaalisesti. (varsinkaan tällaisilla keskustelupalstoilla.) > puhdas järki on miesten luoma illuusio, kenties unelma miehisestä kaikkivoipaisuudesta...
ei ole paljonkaan tekemistä todellisuuden kanssa. feminismi on yksi menestyneimmistä aatteista ja poliittisista liikkeistä ihmiskunnan historiassa. on myös vaikeaa kiistää feminismin tarpeellisuutta, siis mikäli tasa-arvoa kannattaa...
feminismin suosio ja feministien määrä on jatkuvassa kasvussa, mistä yhtenä merkittävänä osoituksena on naistutkimuksen (eli feministisen kritiikin) professuurin perustaminen lähes kaikkiin itseään arvostaviin yliopistoihin. lisäksi feministinen näkökulma on jo sulautunut itsestäänselväksi osaksi useimpia muita yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. ja tiedemaailmahan on tunnetusti se instituutio, joka faktuaalistaa näkemyksiä eli tekee niistä tosia tuleville sukupolville.
miespuolisten feministien määrä on tutkitusti myös tasaisen varmassa nousussa, mind you... ja antifeministien, sovinistimiesten yms puheet kuulostavat nykyään sekä miesten että naisten korvissa naurettavalta, taantumukselliselta röhkinnältä.
ja mikä on erityisen tärkeää, yhä useammat vaikutusvaltaiset naiset ja miehet, esim. politiikassa, tuovat varta vasten esille feministisyyttään, sitä pidetään valttina ja tulevaisuuden sanana. tästä hyvinä esimerkkeinä ovat tasa-vallan presidentti ja huomattava joukko eduskuntamme jäseniä.
huomattakoon myös, että esim. lähi-idässäkin feministejä on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin -ja nopeaa kasvua tärkeämpi onkin varma kasvu...
jo nyt on tavallista kuulla lastenkin puhuvan presidenteistä ja MIESpresidenteistä (eli nainen johtoasemassa on itsestäänselvyys)! ja tasa-arvoonhan feminismi pyrkii, se vain saavutetaan naisten asemaa parantamalla.
...ja patriarkaatti murtuu.
Näkemyksesi perustuu hyvin suppeaan näkemykseen feminismin voittokulusta. On tietenkin totta, että Pohjoismaissa, joissa asuu muuten alle 0,4 % maailman väestöstä (ja suhteellinen osuus supistuu koko ajan), feminismin menestys viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana on kiistaton. Suunta on kuitenkin alaspäin, näin uskallan väittää.
Pohjoismaissa feminismin menestys on hyvin pitkälti perustunut naisten aktiviteetin lisääntymiseen ja miesten sille antamaan hiljaiseen hyväksyntään. Ei ole haluttu äänekkäästi vastustaa feminismiä, vaikka valtaosa miehistä silti (hiljaa sisällään) kannattaa perinteistä mies/nainen asetelmaa ja tekee elämässään useita tietoisia ja tiedostamattomia valintoja vahvistaakseen miehisiä valtarakenteita yhteiskunnassa (esim. hyväveliverkostot).
Meillä Pohjoismaissa myös ”sosiaalidemokraattinen työväen” ideologia on perinteisesti ollut vahva, mutta viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana pääoma ja pääoman omistajat eli kapitalistit ovat onnistuneet palautettua isännän käskyvaltaansa yhteiskunnassa. Tämä vertaus työvoiman ja pääoman ideologiseen kamppailuun sen johdosta, että samalla tavalla on käymässä myös feminismille – tietyn lakipisteen saavuttamisen jälkeen feministien voima alkaa ehtyä, kun vastavoima (miehet) ymmärtää, että on ajauduttu liian pitkälle kestävästä tasapainosta.
Yhteiskunnallinen tasa-arvo mallimme (lue feminismi) ei myöskään näytä saavuttavan kovinkaan suurta suosiota muualla Euroopassa (vrt. Italia, Ranska, Kreikka, Espanja, Itä-Eurooppa, Venäjä) saati sitten Euroopan ulkopuolella. Naiset näissä yhteiskunnissa haluavat olla naisellisia naisia, eivätkä he halua muuttua miehiksi.
Väestönkasvun painopisteen ollessa patriarkaattisissa yhteiskunnissa ja monikulttuuristen suhteiden yleistyessä, feministinen ideologia laimenee marginaaliseksi ilmiöksi kunnes se häviää kokonaan. On vaikea kuvitella, miten sellainen marginaalinen ilmiö kuin naisten tasa-arvo, jota esiintyy lähinnä Pohjoismaissa (noin 12,5 miljoonaa naista), onnistuisi laajenemaan koskemaan kaikkia maailman noin 3,3 miljardia naista. Etenkään kun tavoitteen edessä seisoo noin 3,3 miljardia perinteisiin arvoihin uskovaa ”macho” miestä, jotka kokevat omistavansa naisensa (ja haareminsa) eivät keinoja kaihda valta-asemansa säilyttämiseksi ja pönkittämiseksi. Toki tästä luvusta täytyy vähentää noin 12,5 miljoonaa Pohjoismaista miestä, jotka seurannevat asiaa lähinnä sivusta.
afrikkaan tai etelämerikkaan...??
Siellä patriarkaallisuus kukoistaa, siellä tarvitaan feministejä. Ihan totta hei! Tarvitaan toimia ja voimia pölötyksen oheen!
"(4) Feministi ei halua/ onnistu tuottamaan jälkeläisiä, vaan paasaa oppejaan yhä harvenevalle ja harvenevalle kuulijakunnalle."
Ei ihme että hyvää siivoojaa on nykyään vaikeaa löytää. :-)
näkemyksesi perustuu biologismille, oletat että miehet ovat jotenkin sisäsyntyisesti ohjelmoituneet ajamaan miesten asiaa ja polkemaan naisten oikeuksia. mitään todisteita tällaisesta biologisesta ohjautuneisuudesta ei kuitenkaan ole.
olet oikeassa siinä, että näkemykseni on ideologinen. vielä olennaisemmin se on silti kulttuurinen ja poliittinen.
sukupuolisen (ja seksuaalisen) tasa-arvokehityksen lainalaisuudet piilevät sosiaalisessa, poliittisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa todellisuudessa. tätä todellisuutta rakennetaan jatkuvasti erilaisilla (lopulta kielellisillä) teoilla (m. foucault´n 'diskurssi'). kun kielelliset käytännöt eli selviöt muuttuvat, todellisuus muuttuu. feminismi siis pyrkii monin tavoin muuttamaan kielellisiä käytäntöjä, ja tätä työtä tehdään jatkuvasti niin esim. tiedemaailmassa kuin ruohonjuuritasollakin, puhumattakaan poliittisista foorumeista. kyse on siis "todellisuuden" muuttamisesta hitaasti mutta varmasti. se ei ole mikään ihmeteko: todellisuutta on aina muutettu tietoisesti. työtä se toki vaatii, mutta feministisen työn tekijöitäkin on jatkuvasti yhä enemmän (mikä onkin osoituksena työn tehosta!), vaikka yritätkin uhkailla feministien sukupuuttoon kuolemisella...
yllä oleva selostus kielellisestä ontologiasta johtuu siitä, että mielestäni sinun näkemyksesi on paitsi biologistinen, myös jotenkin jähmeä. tunnut lähtevän oletuksesta, että mikään ei koskaan muutu. itse asiassa yhteiskunta ja kulttuuri ovat kaikkialla jatkuvassa muutoksen tilassa. sukupuuttoon kuolemisesta puhuessasi jätät kokonaan huomiotta sosiaalisen todellisuuden "orgaanisen" luonteen, sen laadullisen puolen. esittämällesi (feminismin kannalta) pessimistiselle näkemykselle ei ole mitään todellisuuteen ja kokemukseen pohjautuvaa perustetta: kaikki on mennyt tähän asti enemmän kuin hienosti! tasa-arvokehitys ei millään välttämättömyydellä tyssähdä tähän.
tiedoksesi vielä, feministinaiset eivät pyri miehiksi kuten kirjoituksessasi vihjaat. itse asiassa viime vuosikymmeninä feministinaiset nimenomaan ovat painottaneet sukupuolierityisyyttään, naiseuttaan (paljon kannatusta saanut maternalistinen feministinen suuntaus). joten "naisten muuttuminen miehiksi" on jälleen yksi perusteeton uhkakuva lisää jatkuvasti kasvavalle listallesi...
Eivät skitsofreenikotkaan kuole sukupuuttoon. Vähn niitä on, mutta sellaisiksi ihmisiä muuttuu kuitenkin.
naisia tulee riittämään maailman tappiin asti..
On vaikea kuvitella, miten sellainen marginaalinen ilmiö kuin naisten tasa-arvo, jota esiintyy lähinnä Pohjoismaissa (noin 12,5 miljoonaa naista), onnistuisi laajenemaan koskemaan kaikkia maailman noin 3,3 miljardia naista. Etenkään kun tavoitteen edessä seisoo noin 3,3 miljardia perinteisiin arvoihin uskovaa ”macho” miestä, jotka kokevat omistavansa naisensa (ja haareminsa) eivät keinoja kaihda valta-asemansa säilyttämiseksi ja pönkittämiseksi. Toki tästä luvusta täytyy vähentää noin 12,5 miljoonaa Pohjoismaista miestä, jotka seurannevat asiaa lähinnä sivusta.