Raamattu käyttää paljon kuvakieltä.
Mutta ellei Raamattu itse anna selkeästi aihetta jonkin kohdan kuvaannolliseen käsittämiseen, on silloin pysyttävä sanojen yksinkertaisessa ja luonnollisessa merkityksessään.
Raamattua tutkittaessa tulee myös ottaa huomioon tekstiyhteys (konteksti).
Esim. Joh.3:5 jakeen konteksti puhuu vahvasti sen puolesta, että kyse on kasteesta, vaikka järkemme sanoo toisin.
"Eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on luettavana..." ((2. Kor.1:13).
---
Seuraavat kohdat on poimittu linkistä:
http://www.teolinst.fi/luennot/LE060322.htm
"Luther korosti Raamatun kirjaimellista merkitystä (sensus litteralis).
Raamatun yksinkertaista, kirjaimellis-kieliopillista merkitystä Luther pitää Raamatun päämerkityksenä".
"VT:n historialliset kertomukset viittaavat Lutherin mukaan Kristukseen ja uskoon. Tässä mielessä Luther puhuu VT:n hengellisestä merkityksestä.
Yksi esimerkki: Mooses ei päässyt luvattuun maahan. Mutta Joosua pääsi. Tästä näemme Lutherin mukaan, että laki (Mooses) ei vie taivaaseen, mutta evankeliumi (Joosua/Jeesus) vie perille".
"Lutherin mukaan teologin, joka lukee ja tulkitsee Raamattua hengellisesti/typologisesti, pitää olla varma kirkon opista".
"Vaikka Luther joskus itse käyttää allegorista raamatuntulkintaa, hän korostaa että kirkon dogman/opin pitää perustua Raamatun selvään tekstiin".
"Uskonpuhdistaja korostaa, että Raamattu on ulkonaisesti selvä ja että sitä siten voi ymmärtää kuka tahansa.
Hän myöntää , että Raamatussa on monia hämäriä ja salaisia kohtia. Mutta se johtuu kyvyttömyydestämme sanojen merkityksessä ja kielinopissa eikä majesteettisuudesta siinä mitä kuvataan.
Jos sanat ovat yhdessä kohdassa hämäriä, ne ovat toisessa kohdassa sitä selvempiä".
"Luther puhuu myös kahdenlaisesta selvyydestä: sisäisestä ja ulkonaisesta: "Jos sinä puhut sisäisestä selvyydestä (claritas interna), niin ei kukaan muu oivalla Raamatun pienintä piirtoa kuin se, jolla on Jumalan Henki...Tarvitaan näet Henki, jotta voitaisiin käsittää Raamattu sekä kokonaisuutena että sen jokainen osa".
---
Kommentteja!
Mutta ellei Raamattu itse anna selkeästi aihetta jonkin kohdan kuvaannolliseen käsittämiseen, on silloin pysyttävä sanojen yksinkertaisessa ja luonnollisessa merkityksessään.
Raamattua tutkittaessa tulee myös ottaa huomioon tekstiyhteys (konteksti).
Esim. Joh.3:5 jakeen konteksti puhuu vahvasti sen puolesta, että kyse on kasteesta, vaikka järkemme sanoo toisin.
"Eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on luettavana..." ((2. Kor.1:13).
---
Seuraavat kohdat on poimittu linkistä:
http://www.teolinst.fi/luennot/LE060322.htm
"Luther korosti Raamatun kirjaimellista merkitystä (sensus litteralis).
Raamatun yksinkertaista, kirjaimellis-kieliopillista merkitystä Luther pitää Raamatun päämerkityksenä".
"VT:n historialliset kertomukset viittaavat Lutherin mukaan Kristukseen ja uskoon. Tässä mielessä Luther puhuu VT:n hengellisestä merkityksestä.
Yksi esimerkki: Mooses ei päässyt luvattuun maahan. Mutta Joosua pääsi. Tästä näemme Lutherin mukaan, että laki (Mooses) ei vie taivaaseen, mutta evankeliumi (Joosua/Jeesus) vie perille".
"Lutherin mukaan teologin, joka lukee ja tulkitsee Raamattua hengellisesti/typologisesti, pitää olla varma kirkon opista".
"Vaikka Luther joskus itse käyttää allegorista raamatuntulkintaa, hän korostaa että kirkon dogman/opin pitää perustua Raamatun selvään tekstiin".
"Uskonpuhdistaja korostaa, että Raamattu on ulkonaisesti selvä ja että sitä siten voi ymmärtää kuka tahansa.
Hän myöntää , että Raamatussa on monia hämäriä ja salaisia kohtia. Mutta se johtuu kyvyttömyydestämme sanojen merkityksessä ja kielinopissa eikä majesteettisuudesta siinä mitä kuvataan.
Jos sanat ovat yhdessä kohdassa hämäriä, ne ovat toisessa kohdassa sitä selvempiä".
"Luther puhuu myös kahdenlaisesta selvyydestä: sisäisestä ja ulkonaisesta: "Jos sinä puhut sisäisestä selvyydestä (claritas interna), niin ei kukaan muu oivalla Raamatun pienintä piirtoa kuin se, jolla on Jumalan Henki...Tarvitaan näet Henki, jotta voitaisiin käsittää Raamattu sekä kokonaisuutena että sen jokainen osa".
---
Kommentteja!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuolla kastepalstalla sinulle on jo moneen kert-
taan selvitetty, että tuo Joh 3:5 ei puhu kas-
teesta mitään. Miksi lisäät siihen omia kuvittelujasi? Anna Raamatun itse selittää itse-
ään. Ei kai Jeesus nyt noin tärkeää asiaa jätä
kuvittelujen varaan? Nikodeemus oli aikuinen mies, joka halusi pelastua. Jeesus antoi hänelle
vastauksen täysin selvästi Joh 3:16 "Sillä niin
on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi aino-
kaisen poikansa, ettei YKSIKÄÄN JOKA HÄNEEN USKOO
HUKKUISI...". Siis ei Jeesus sanonut, että yk-
sikään joka on kastettu, ei hukkuisi!!!!!
Miksi lisäät tähän kasteen, vaikka asiayhteys
paljastaa mistä on kyse.
Olisihan Jeesus ohjannut Nikodeemuksen kasteelle,
jos se kaste olisi hänet pelastanut. Kastoivathan
Jeesuksen opetuslapset niitä, jotka olivat tul-
leet uskoon Joh 4:1.
Kun Jeesus puhui elävästä vedestä, antaa Raamattu
tähänkin SELVÄN VASTAUKSEN. Sen hän sanoi HENGESTÄ, joka niiden piti saaman, jotka häneen
uskovat".
Ei pidä sekoittaa sitä kastetta joka asiaan, jos-
sa puhutaan vedestä.
Raamattua lukiessa on syytä muistaa, että sanat ovat vain sanoja. Ne eivät ole todellisuus. Niihin ei pidä takertua.