Sykkeen vaikutus

Verenpaine on paljon muutakin kuin sykkeen aikaansaamaa. Mm. suonten jännitys, supistuvuus jne. vaikuttavat siihen.

Alapaine ja syke vastaavat yleensä aika lailla toisiaan. Ts. jos syke on 60, on alapaine monesti noin 60 ja jos syke on 90, on alapainekin 90.

Tosin, tuo nyt on tosi ylimalkainen sääntö ja ei mitenkään kovin tieteellinen.

Korkea leposyke kuitenkin vaikuttaa enemmän alapaineeseen kuin yläpaineeseen. Siis siihen, kuinka alas paine laskee, kun sydän lepää. Jos se on aina korkea, on verisuonisto koko ajan kuormitettu. Se on jopa haitallisempaa kuin korkea yläpaine. Liikunna aikana nousee sekä syke että ylä- ja alapaine.

95 yläpaineena on sellainen, jonka keskiverto ihminen kestää pyörtymättä. Siinä alkaa yleensä huimata ja pyörtyminen tapahtuu viimeistään noin 80 yläpaineella. Kun ihminen pyörtyy makuuasentoon, 80 on aivan riittävästi tuomaan happea aivoille ja ihminen virkoaa. Noin 50-60 yläpaineena riittää makuulla ollessa.

Alhainen verenpaine on pelkästään ja ainoastaan hyvä asia. Jos et pyörry, niin kaikki on OK. Huimaus ei haittaa mitään. Se on ikävää, mutta siitä ei ole mitään riskiä.

Suosituspaine on 120/80 (tai 130/90 vähän vanhempien opuksien mukaan). Se on kuitenkin lepopaineen suositusYLÄRAJA. Jos paine on tuon yli levossa, se rasittaa verisuonia.

Liikunnan aikana ja sen jälkeen verenpaineen kuuluu nousta. 150/100 on ihan normaalia ja raskaassa liikunnassa jopa arvot 190/130 ovat todennäköisiä. Paineen siis kuuluu nousta liikunnassa ja laskea rentoutuessa. Mitä alemmas laskee, sitä parempi se on. Ja jos paine käy välillä korkeammalla (esim. liikunnan vaikutuksesta), pysyvät suonet kimmoisina.