Tuntuu että kaikki kokevat aivan yliluonnollisia "viboja" tullessaan uskoon! Olen rukoillut sitä uskoontulorukousta jo 4vuotta enkä ole kokenut mitään viboja=( Olen kai sellainen joka ei vaan tule!=( Olenko säädetty kadotukseen?=(
Pitääkö kokea aina jonkinlaiset "vibat" että tietää tullensä uskoon?
Epävarma........
7340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse tulin uskoon 7 vuotta sitten. En kokenut viboja :)
Myöhemmin olen saanut ymmärtä asioita, ja juurtua sanaan. Usko ei ole vibojen kokemista. Usko on uskoa.
Monesti helluntailaiset antavat ymmärtää, että jotain viboja pitää tuntea, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Ole turvallisella mielellä. Lue Raamattua ja rukoile!
Luota Jumalan Sanaan, sillä se on uskoontulossa se, joka ratkaisee.
Minulla itsellänikin oli saman tyyppistä epäilyä aikoinaan oman uskoontuloni suhteen, kun en nähnyt Taivaan avautuvan, enkelien riemuitsevan, enkä kokenut muutakaan ihmeellistä, joka olisi tunnetasolla järisyttänyt olemustani.
Sinun täytyy vain uskoa ja luottaa siihen, mitä Jumalan Sanassa on ilmoitettu, sillä me pelastumme Jumalan Sanan kautta ja se on se, joka kestää, kun kaikki muu aikanaan palaa.
Jeesus vakuuttaa sinullekin, että: "Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos". Joh.6:37
Lue Jumalan Sanaa ja omista itsellesi Jeesuksen lupauksia ja muitakin lupauksia, sekä rukoile sydämestäsi Häntä, joka voi täydellisesti pelastaa sinutkin, joka olet Jeesuksen kautta Jumalan luokse tullut.
Jeesuksen armoa ja siunausta sinulle!
"Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat". Room.8:1
tehdä jotain. Eli seurakuntamme jäsenet eivät saisi antaa ymmärtää, että jotain "viboja" saa tai täytyy saada, kun uskoon tullaan!!! Tämä voi harhauttaa moniakin. Niinpä meinasi käydä minullekin.
Uskoontulo on sitä, että uskotaan siihen, että ollaan syntisiä Jumalan edessä ja siihen että Jeesus sovitti meidän syntimme ristillä, ja me tarvitaan Jeesuksen sovintoverta päästäksemme Taivaaseen.
Kaikki eivät koe edes maatajärisyttävää Pyhän hengen kastetta, tai armolahjoja. Henkikastekaan ei ole tunne, vaan totuus.
Ei maallinenkaan lahja, vaikka synttärilahja, ole tunne, vaan lahja, jonka antaja haluaa antaa, ja ottaja saa ottaa. Se että enkelin iloitsevat taivaassa uudesta Jumalan lapsesta, ei näy, vaan he iloitsevat meiltä näkymättömissä paikassa.
Joku saattaa kokea monenlaista, tätäkään ei tarvitse epäillä, mutta joku saattaa olla psyykkeeltäkin erilainen ja sen takia kokee. parasta on, jos kokee synninpainolastin lähtevän harteilta pois, mutta tämäkään tunne ei ole välttämätön tunteena, sekin on totuus.
Myöskään synnintunto ei ole tunne, vaan totuus, joka pitää uskoa. Uskon ei myöskään tarvitse olla suurta, vaan pienikin usko riittää. Jumala haluaa pelastaa jokaisen!
Myöhemmin, kun opimme Jumalan sanaa, usko vahvistuu ja selkenee. Hyvää Taivasmatkaa sinulle sisar/veli!
mä kyllä veikkaan että saat vielä ne perusteelliset vibat.
Ihmismieli on avoin Jumalan kutsulle aina määrätyissä elämäntilanteissa, kun hieman syöksytään ja jos yrityksiä on ollut aiemmin, niin varmaa on että kolahtaa vielä.
Jos ei kolahda, niin uskovat heittävät sinut tuliseen järveen. Se on äkkikuolema, mustavalkoisessa maailmassa, mutta vain nykyuskisten suusta ja 2000 vuotta vanhasta kirjasta lainattuna, joten luotettavuus-aste
ei ole paras mahdollinen.
vanhaan kunnon Saunatonttuun: jos ei "viboja" saakaan, niin ainakin kipakat löylyt. Saunatonttu on Herra!
Jos ei koe yliluonnollisia ei ole vielä tullut uskoon! VARMA merkki siitä että on tullut on se että koet uskomattomia tuntemuksia mennessäsi maailman parhaiden ja kuuluisimpien Pastorien käsien alle! USA:sta tulee Suomeen aika ajoin Voideltuja Pastoreita! Mene heidän käsiensä alle! Koet uskomattomia voboja!!!!!!
Pelastumme Sana kautta ja Sana on se, joka kestää iankaikkisesti. Tunteet kestävät vain hetken, niihin ei kannata turvautua.
Matt. 24:35
"Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa".
"Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän SANAN KAUTTA". 1Piet. 1:22,23
Pietari oli ollut kirkastusvuorella Jeesuksen kanssa ja se oli varmasti valtava kokemus, mutta mitä hän sanoo tapauksesta?
"Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.
Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt".
Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella.
Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne". 2Piet. 1:16-19
Jeesuksen siunausta ja armollisuutta sinulle!