Lopeta tekopyhyys!
Oma pakolaishistoriamme...80 000 lasta
Sotalapset Suomessa
Sotalapset Suomen ja Pohjoismaiden yhteyden takaajina....
Myös kymmeniä tuhansia suomalaisia on ollut pakolaisina tai turvaa hakevina sotalapsina vieraissa maissa. Kaikkiaan viime sotien aikana 1939-45 Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta. Suhteessa väkilukuun se on lastensiirtojen maailmanennätys.
Kun talvisota syttyi marraskuun 30. päivänä 1939, Ruotsissa muodostui heti voimakas kansalaismielipide Suomen puolesta: Finlands sak är vår! Ruotsalaiset tarjoutuivat ottamaan suomalaislapsia korvauksetta hoitoonsa.
Suomen hallitus olisi halunnut apua suoraan Suomeen ja kieltäytyi. Kaksi suomalaisuusliikkeen vaikutusvaltaista ruotsalaisrouvaa eivät kuitenkaan tähän tyytyneet. He hankkiutuivat suoraan marsalkka C. G. E. Mannerheimin ja ministeri K.-A. Fagerholmin puheille, jotka suhtautuivat asiaan myönteisesti: lapset nähtiin Suomen ja Pohjoismaiden välisen yhteyden takaajina.
Ensimmäiset sotalapset lähetettiin Turusta Tukholmaan jo 15.12.1939 Arcturus-laivalla. Pian jouduttiin siirtymään junakuljetuksiin Haaparannan kautta, koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta. Myös tanskalaisperheisiin otettiin lapsia Suomesta.
Suurin osa Suomesta lähteneistä lapsista oli Helsingistä, Viipurista ja muista suurista kaupungeista. Aluksi kriteerit lasten lähettämiseen olivat tiukat (invalidien, kaatuneiden, jälleenrakennustöihin palanneiden, ansiotyössä olevien vanhempien lapset ym.) Sittemmin lähes kuka tahansa alle 13-vuotias saattoi päästä mukaan.
Sotalapset palasivat kotiin talvisodan päätyttyä, mutta siirrot alkoivat jatkosodan alettua pian uudestaan. Paluukuljetukset jatkuivat koko 1940-luvun. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli otaksuttua vaikeampaa, ja vielä 1950 ja 1952 asiasta tehtiin hallitukselle ja eduskunnalle kyselyt.
Kaikkiaan Ruotsiin siirrettiin sotien aikana noin 62 000 lasta, joista 5 000 oli sairaita. Tanskaan lähti noin 4 200 ja Norjaan satakunta lasta ja äitiä. Lisäksi yksityisteitse matkan teki noin 15 000 lasta.
Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta.
Mainittakoon, että Ruotsi ja Tanska olivat jo ensimmäisen maailmansodan aikana ja jälkeen vuosina 1918-25 ottaneet vastaan yhteensä noin 70 000 sotalasta sodan hävinneistä Saksasta ja Itävallasta.
Suomalaisten sotalasten selviytymistä myöhemmin elämässä on tutkittu jonkin verran. On todettu, että heidän terveytensä on ollut selvästi parempi kuin niiden, jotka olivat Suomessa koko sota-ajan. Myös heidän sosiaalinen kanssakäymisensä on ollut vertailuryhmää laajempaa. Sosiaalisen ja taloudellisen aseman suhteen ei eroja ole havaittu.
Oma pakolaishistoriamme...80 000 lasta
Sotalapset Suomessa
Sotalapset Suomen ja Pohjoismaiden yhteyden takaajina....
Myös kymmeniä tuhansia suomalaisia on ollut pakolaisina tai turvaa hakevina sotalapsina vieraissa maissa. Kaikkiaan viime sotien aikana 1939-45 Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta. Suhteessa väkilukuun se on lastensiirtojen maailmanennätys.
Kun talvisota syttyi marraskuun 30. päivänä 1939, Ruotsissa muodostui heti voimakas kansalaismielipide Suomen puolesta: Finlands sak är vår! Ruotsalaiset tarjoutuivat ottamaan suomalaislapsia korvauksetta hoitoonsa.
Suomen hallitus olisi halunnut apua suoraan Suomeen ja kieltäytyi. Kaksi suomalaisuusliikkeen vaikutusvaltaista ruotsalaisrouvaa eivät kuitenkaan tähän tyytyneet. He hankkiutuivat suoraan marsalkka C. G. E. Mannerheimin ja ministeri K.-A. Fagerholmin puheille, jotka suhtautuivat asiaan myönteisesti: lapset nähtiin Suomen ja Pohjoismaiden välisen yhteyden takaajina.
Ensimmäiset sotalapset lähetettiin Turusta Tukholmaan jo 15.12.1939 Arcturus-laivalla. Pian jouduttiin siirtymään junakuljetuksiin Haaparannan kautta, koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta. Myös tanskalaisperheisiin otettiin lapsia Suomesta.
Suurin osa Suomesta lähteneistä lapsista oli Helsingistä, Viipurista ja muista suurista kaupungeista. Aluksi kriteerit lasten lähettämiseen olivat tiukat (invalidien, kaatuneiden, jälleenrakennustöihin palanneiden, ansiotyössä olevien vanhempien lapset ym.) Sittemmin lähes kuka tahansa alle 13-vuotias saattoi päästä mukaan.
Sotalapset palasivat kotiin talvisodan päätyttyä, mutta siirrot alkoivat jatkosodan alettua pian uudestaan. Paluukuljetukset jatkuivat koko 1940-luvun. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli otaksuttua vaikeampaa, ja vielä 1950 ja 1952 asiasta tehtiin hallitukselle ja eduskunnalle kyselyt.
Kaikkiaan Ruotsiin siirrettiin sotien aikana noin 62 000 lasta, joista 5 000 oli sairaita. Tanskaan lähti noin 4 200 ja Norjaan satakunta lasta ja äitiä. Lisäksi yksityisteitse matkan teki noin 15 000 lasta.
Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta.
Mainittakoon, että Ruotsi ja Tanska olivat jo ensimmäisen maailmansodan aikana ja jälkeen vuosina 1918-25 ottaneet vastaan yhteensä noin 70 000 sotalasta sodan hävinneistä Saksasta ja Itävallasta.
Suomalaisten sotalasten selviytymistä myöhemmin elämässä on tutkittu jonkin verran. On todettu, että heidän terveytensä on ollut selvästi parempi kuin niiden, jotka olivat Suomessa koko sota-ajan. Myös heidän sosiaalinen kanssakäymisensä on ollut vertailuryhmää laajempaa. Sosiaalisen ja taloudellisen aseman suhteen ei eroja ole havaittu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sotalapsilla ja nykyisin Suomeen virtaavilla loismamuilla on melkoisesti eroa:
1. Ruotsalaiset halusivat ottaa sotalapsia vastaan. Harva suomalainen haluaa tänne somaleja tai muita sellaisia.
2. He olivat pikkulapsia, eivätkä aikuisia miehiä, jotka lähtevät häntä koipien välissä konflikteja karkuun, jättäen vaimot ja lapset hätää kärsimään (esim. somalit).
3. Sotalapset asuivat ruotsalaisissa perheissä, sekä olivat lapsia, joten vieraan kulttuurin pahat vaikutukset eivät näkyneet mitenkään, toisin kuin muslimien vaikutus nykysuomessa.
4. Noin 80 % sotalapsista palasi. Somalit ovat tulleet tänne loisimaan eikä heitä saada pois kun kirveellä...
5. Maahan jääneet sotalapset sopeutuivat yhteiskuntaan, toisin kuin somalit ja muut islam-mamut.
Lisääkin keksisi, mutta tuossa nyt alkuun muutama ero…
PS. Koetas joskus kirjoittaa omaa juttua, sillä koko tekstin copy/paste taitaa olla Suomi24 keskustelupalstoilla kiellettyä. Muutenkin annat tyhmän kuvan itsestäsi kopioimalla, juttusi netistä..