Kertokaa, miten selvitään surusta! Olen menettänyt kaksi hyvin läheistä ihmistä, hautajaisten välillä 2 kk 2 pv.Kaikki sanovat, että hautajaisten jälkeen helpottaa, mutta ei ainakaan minulla. 15.3. jälkeen, aina kun herään, ensimmäinen ajatus on, että on paha mieli, 26.5. jälkeen ei enää tiedä mistä se paha mieli on. Riitelen valokuville, mutta ei ne mokomat auta. Mikään ei huvita. Ei tästä surusta selviä.
Miina
Miina
Vastaukset 4
Vanhimmat
Selviät koska on pakko. Päivä kerrallaan eteenpäin. Jossain vaiheessa huomaat että on kulunut jo pari tuntia että olet ajetellut jotain ihan muuta. Itsekin menetin vanhempani nuorena kahden kuukauden välein. Molempien kuolema oli yllättävä.
Mitä enemmän olet heitä rakastanut, sitä suurempi on kaipaus ja ikävä, etenkin jos menetys on täysin yllättävä. Suru on ikävää, ja ikävöit heitä varmaan koko loppu elämän. Mutta alkuun melkein jokainen ajatus liittyy menetykseen, mutta se muuttuu. Oman lapseni menetyksestä on nyt 2,5 vuotta. Yli vuoden ajattelin, että tämä on pahaa unta josta vielä herään ja sen jälkeen kaikki on hyvin. Vuosi sitten joka toinen ajatus liittyi menetykseen ja kipu oli suuri. Nyt olen jo rauhoittunut arkeen ja ajattelen häntä päivittäin, mutta pystyn ajattelemaan paljon muutakin, jopa nauramaan ja pitämään hauskaa. Mutta olemme yksilöitä ja jokainen suree omalla tavallaan.
Voimia sinulle siihen.
Mutta sitä en osaa kertoa, minkä ajan... Isäni nukkui pois 19.10.2005, siis kohta tulee jo vuosi, mutta yhä on ikävä. Tämä päivä on ollut jotenkin muita päiviä vaikeampi ja niitä päiviä varmasti tulee vielä pitkään.
Jokaisen suru on niin henkilöllinen ja kukin selviää siitä omassa ajassaan. Se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella. Anna itsellesi aikaa ja lupa surra ja itkeä. Minulla on auttanut puhuminen.
Otan osaa suruusi, nyt vasta tiedän mitä on menettää läheinen ja rakas ihminen. Suru ei välttämättä hellitä kovin helposti, sen olen huomannut, mutta uskon ja toivon että joskus on jo hyvä olla. Voimia Sinulle! *voimahali*
ei häviä ikinä se vain muuttaa muotoa, jonka kanssa on helpompi elää. Siskoni nukkui pois kolme vuotta sitten ja edelleen itken välillä ,kun on niin ikävä häntä.
Nyt vasta pystyin tulemaan ja lukemaan näitä palstoja.
Puhukaa ja puhukaa kenelle vain pystytte siitä menetyksestä, sekin auttaa paljon.
kaipaan hetkiä lapsuuden .
Kaipaan muistoja nuoruuden ja hetkiä jälkeen sen. Sua kaipaan sisko kultainen