Näitä vaihoehtoisia, toteutumatta jääneistä historian kulkuja, saa tutkimuksen ulkopuolella ihan vapasti spekuleerata - eikö totta arvon keskustelukumppanit. Niinpä tuon esille erään vaihtoehtoisen skenaarion, joka olisi saattanut olla mahdollista. Kyse on islamin uskon ja kulttturin voittaminen Euroopassa. Taustaksi todettakoon seuraavaa:
Pyreneitten niemimaa kuului keskiajalla suurimmaksi osaksi islamin piiriin, hallitsijoina olivat Pohjois-Afrikan rannikolta maahan muuttaneet maurit
Viimeinen maurien Pyrenneiden niemimaan tukialue oli Granada, joka vallattiin 1492
Vuonna 1453 ottomaanit valtasivat Konstantinopolin.Myöhemmin, vuosina 1529 ja uudestaan vuonna 1683 turkkilaiset olivat jo Wienin porteilla. Vain vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa viimeiset Balkanin maat vapautuivat Turkin vallan alta.
Voimme myös olla jokseenkin tietoisia siitä, että nykyinen teknologiaan, kapitalistiseen markkinatalousjärjestelmään perustuva laajan globaalinen järjestelmä on lähtöisin kristinuskoisesta Euroopasta. Sen tiedämme, mutta asetankin mietittäväksi sitä, olisiko kehitys ollut vastaava tai kokonaan erilainen, jos islam olisi saanut Euroopan valtauskonnon ja -kulttuurin aseman? Siinäpä kysymys. Ottakaa kantaa!
Pyreneitten niemimaa kuului keskiajalla suurimmaksi osaksi islamin piiriin, hallitsijoina olivat Pohjois-Afrikan rannikolta maahan muuttaneet maurit
Viimeinen maurien Pyrenneiden niemimaan tukialue oli Granada, joka vallattiin 1492
Vuonna 1453 ottomaanit valtasivat Konstantinopolin.Myöhemmin, vuosina 1529 ja uudestaan vuonna 1683 turkkilaiset olivat jo Wienin porteilla. Vain vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa viimeiset Balkanin maat vapautuivat Turkin vallan alta.
Voimme myös olla jokseenkin tietoisia siitä, että nykyinen teknologiaan, kapitalistiseen markkinatalousjärjestelmään perustuva laajan globaalinen järjestelmä on lähtöisin kristinuskoisesta Euroopasta. Sen tiedämme, mutta asetankin mietittäväksi sitä, olisiko kehitys ollut vastaava tai kokonaan erilainen, jos islam olisi saanut Euroopan valtauskonnon ja -kulttuurin aseman? Siinäpä kysymys. Ottakaa kantaa!
Vastaukset 35
Vanhimmat
...olen itsekin joskus pähkäillyt.
Luulen, että jos islam olisi valloittanut Euroopan joko arabien (maurien) tai ottomaanien (turkkilaisten) toimesta, niin nykyinen Eurooppa ei välttämättä olisi tyystin toisenlainen kuin nytkään. Islam sen sijaan voisi olla kovastikin toisenlainen – eli siinä olisi vahvistunut se, mitä siinä jo silloin oli.
Islam oli aikoinaan paljon ”nykyaikaisempi” uskonto kuin kristinusko. Jos siitä olisi tullut maanosamme ja sitä kautta myös Amerikan ja Australian, koko maailman valtauskonto, se olisi yhä enemmän panostanut tieteisiin ja kaikkeen ihmiskunnan hyvää tarkoittaviin asioihin. Ja varmaan se olisi – valitettavasti – kehittänyt myös atomipommin, ehkäpä jo aikaisemmin kuin tämä kristittyjen johtama maailma, jossa pitkä, pimeä keskiaika jarrutti kauan tieteellistä ja muutakin kehitystä.
Täälläkin muutaman kerran esittämissäni YK:n rauhanturvaajan muistelmieni loppuyhteenvedossa totean tätä asiaa sivuavasti seuraavaa:
>> Monessa asiassa eripuraiset arabit ovat yksimielisen ylpeitä historiastaan ja valistuneimmat myös tietoisia siitä, että heidän valtakuntansa ulottui satoja vuosia Eurooppaan ja he kantoivat kreikkalaista sivistysperinnettä pimeän keskiajan yli kehittäen tieteitä ja taiteita ennennäkemättömään kukoistukseen mm. Avicennan ja Averroeen johdolla. Arabit odottavat, että tämä muistetaan ja heidän mielipidettään alueen asioissa edelleen kuullaan ja arvostetaan
Jo keskiajan suuret arabioppineet työskentelivät ystävyydessä aikansa suuren juutalaisen oppineen Maimonideen kanssa.
On varsin hyvä, että totesit sen, että islam voisi olla toisenlaista kuin nyt. Olettamaani vaivaa se, että itsekin näen islamin sellaisena kuin se nykyään on. Tämä näkemys pitäisi pyrkiä sulkea häiriöimästä arvostelua ja vertaamaan islamia ja kristinuskoa sellaisina kuin ne olivat maurien ja ottomaanien aikana.
Islamin monet keskeiset ideat ovat kristinukson ja juutalaisuuden kanssa yhteneviä, ja ovat saman puun eri hedelmiä.
Minkälainen olisi kristinusko nyt, jos islam olisi johtava maailmanuskonto - esim. sellaisten näkökohtien perusteella, joita tuossa äsken esitettiin? Esimerkin vuoksi sellainen tilanne, että vaikkapa 1900-luvun alkupuolella olisi ollut vain yksi itsenäinen kristitty valtio, ja tiettyjen maailmanpoliittisten mullistusten tuloksena olisi tällä hetkellä jo lukuisiakin itsenäisiä kristillisiä valtioita, mutta monista seikoista johtuen vailla vaikutusvaltaa, kunnon kehitysnäkymiä ja sisäistä vakautta?
No empä tiedä, sillä ainakin Suomi on itsenäistynyt "kristitty" valtio joka sai itsenäisyytensä 1900 luvun alussa ...
Suomi on myös kehittynyt aika mukavasti, en pitäisi sitä enää kehitysmaana ...
Suomi on itsenäistynyt kristitty valtio, joka syntyi kristityssä Euroopassa.
Olisiko se syntynyt islamilaisessa Euroopassa/maailmassa?
kummia juttuja maailmassa joskus syntyy: Saksassa syntyi Mozart, mikä on pieni ihme, antiikin Kreikan ankeissa oloissa miltei mahdottoman tuntuinen kulttuurinen loisto, kun taas mahtavat riistäjät, roomalaiset, eivät saaneet aikaan juuri muuta kuin vesiklosetteja, ja sveitsiläiset, jotka aina ovat eläneet rauhasssa ja yltäkylläisyydessä, ovat keksineet vain käkikelllon.
Kysy keneltä tahansa serbiltä, bulgaarilta tai kreikkalaiselta, armeenialaisista puhumattakaan, mitä pitkäaikainen muslimivalta merkitsi näille kansoille. Sharian alla nämä dhimmeiksi alistetut olivat toisen luokan kansalaisia, joilla ei ollut oikeutta maanomistukseen, tasa-arvoon lain edessä, eikä oikein mihinkään muuhunkaan. Kristittyjen perheiden poikalapsia ryövättiin Turkkiin aivan laillisesti ja asiaan kuuluivat ryöstöt, raiskaukset ja joukkomurhat. Patologisen paranoidit ottomaani-hallitsijat eivät kyenneet kehittämään maataan ja lahjonta rehotti. Minkä vuoksi islamilainen tiede olisi kehittynyt vain Euroopassa? Levantissa ja Arabiassa tiede taantui nopeasti ristiretkiajan jälkeen kun uskonkiihkoiset hävittivät vanhoja kirjoituksia. Muslimieurooppa olisi nykyään kuin Balkan ottomaanien jälkeen; hajanainen, riitaisa ja jälkeenjäänyt. Ottomaanien perinne näkyy tänä päivänä parhaiten Turkissa, jota ei voi pitää esikuvana millekkään.
Olisiko islamilainen maailmanvalta löytänyt Amerikan? Olisiko se vakiinnuttanut meritiet maapallon ympäri? Puhutaan nyt ei-ottomaanisesta islmilaisesta maailmanvallasta; jos sellainen olisi alistanut Euroopan hallintaansa.
Todennäköisesti maailma olisi toisenlainen, vaikkei koko Europpaa olisikaan valloitettu ...
Kysymys on tietenkin siitä, että olisivatko Arabit valloittaneet koko Euroopan vai vaikka esim. Ranskan tai Italian.
Jos Arabit olisivat jääneet esim. Espanjaan niin Espanjan kuningaskunta olisi jäänyt syntymättä ja latinalainen Amerikka puhuisi tänään todennäköisesti Englantia tai Hollantia, mahdollisesti Ranskaa ...
On tietenkin mahdollista että Islamin uskon ja Kristinuskon raja voisi kulkea myös Euroopassa, vaikka tavallaan se kulkeekin uroopassa koska se on Turkin ja Kreikan välinen raja.
Turkkihan on ollut vanhan Itä-rooman keskus.
Katolisen kirkon hallitsevalle asemalle Islamin-uskoiset Espanja, Ranska ja Italia jne. olisvat melkoinen heikennys ...
Tosin kansakuntinahan noita valtiota ei olisi koskaan syntynytkään koska nehän syntyivät keskiajalla näissä sodissa Arabeja vastaan ...
oli Euroopan sivistyksen keskus varhaiskeskiajalla lähes 800 vuoden ajan. Kukoistava ja varsin suvaitsevainen monikielinen arabivalta välitti antiikin ja itämaiden tiedettä ja taidetta länteen ja uudelle ajalle. Siellä kristityt, juutalaisetja muslimit elivät rinnakkain. Vuonna 1492 Granadan sorruttua maurit ja juutalaiset karkotettiin, ja Andalusiasta tuli katolinen. Kristityn Andalusian viimeisin loiston aika oli barokki.
Kehitystä on siis aina vienyt eteenpän suvaitsevaisuus ja rauhanomainen rinnakkakainelo. Taantumuksen parhaat voimat niin kristinuskon kun islamin piirissä ovat taas vieroksuneet vieraita kulttuureja ja uusia ajatuksia. Nykyään politisoitunut islam on esim. Iranissa ja Pakistanissa samanlainen kehityksen jarru kuin kristinusko oli inkvisition ja noitavainojen pimeimpinä vuosina.
Jokaisen uskonnon tai ylipäätään ajatuskannan kiihkeimmät ja taantumuksellisemmat edustajat, käsittäen oman kantansa ainutlaatuisen oikeaksi, sulkevat ymmäryksensä ulkopuolelle pois muut kulttuurit ja näkemystavat ja vieroksuvat niitä.
Mikään ei ole muuttunut, niin oli silloin ja niin on nytkin.
Arabialaista sivistystä vaikkapa tuona maurien aikana tulee suuresti arvostaa. Myös Kiinan eristynyt kulttuuri oli korkealla tasolla.
Samaan aikaan katolilaista Europpaa vaivasi uskonnollinen ahdasmielisyys ja jopa kirkon moraalinen rappio. Rappion seurauksena oli Lutherin ja muiden protestanttisten uskonpuhdistajien toimet. Muutoin näyttää siltä, että se länsimainen tekninen, taloudellinen ja kansalaisyhteiskuntaan perustuva järjestelmä, jota pidämme omasta mielestämme parhaana yhteiskunnan mallina, on menestynyt parhain tuloksin siellä, missä protestanteilla on merkittävä asema, kuten Saksassa, Sveitsissä, Skandinaviassa, Benelux-maissa sekä Pohjois-Amerikassa. Suotta ei puhuta protestanttisesta työmoraalista.
Mitäs mieltä olet protestantismista sielun pelastajana? Eiköhän tuo mainittu ole uskontojen päätarkoitus?
Toisaalta Islamilaisen Andalusian ihaileminen ja sen suvaitsevaisuuden muisteleminen ...
Kertoo ehkä yhden oleellisen tekijän tästä "valloituksesta".
Vaikka jälkikäteen onkin paljon ihannoitu tätä "arabien" urheutta, heidän vallatessaan mailmaa ...
Niin tosiasia on että Islam levisi enempi vallankumouksen kautta kuin varsinaisen valloitussodan kautta.
Eli vallatut kansat halusivat siirtyä Islamiin ...
Sellaisilla alueilla missä tätä halua ei ollut, niin yleensä sotilaallinenkin menestys jäi vähäiseksi.
Entinen maailma oli nimenomaan maatalous-yhteiskunta, joka jo sinänsä sisältää vallankumouksen siemenen.
Maatalousyhteiskunnassa tulee ongelmia, kun maata ei enää ole kaikille jaettavaksi.
Osa lapsista putoaa silloin maattomien joukkoon ja tämä ryhmä kasvaa kokoajan sukupolvi sukupolvelta.
Tiloja ei haluta pilkkoa liian pieniksi, koska se tuhoaa perheen aseman ja elinkeinon, jolloin yksi pojista yleensä saa koko tilan.
Muista pojista tulee tämän yhden renkejä tai ne joutuu kokonaan ulos tilalta ...
Islaminusko perustuu oikeuden mukaisuuden vaatimukseen, joka uppoaa tähän tilattomien ryhmään joka haluaa myös aina jotain oikeutta itselleen ...
Sinänsä nykyinen fundamentalismi on samankaltaista arabimaissa, valtavat öljytulot menevät muutamalle perheelle ...
Valtaosa kansasta elää vailla niin poliittisia oikeuksia kuin taloudellista turvaakaan.
Eli voidaan sanoa että historia toistaa itseään.
Sielujen pelastumisesta en tiedä, mutta on havaittavissa protestanttisten maiden asema taloudellis-teknologisen kehityksen vetureina. Siis omiin päiviimme asti. Nyt näyttää siltä, että vetovastuu on siirtymässä muualle tästä piiristä. Aasia nousee, kuten olemme havainneet!
Kultturiympäristöllä ja arvoilla, myös uskonnon luomilla, on tekemistä ns. menestyksen kanssa. Taloudellinen menestys saatettiin nähdä tavoittelemisen arvoiskesi ja kokea "Jumalan siunaukseksi". Protestanttinen kristinusko kannusti tätä.
Kun kilpailu Aasian kanssa aikanaan käy ylivoimaiseksi, mitä käyttöä meillä on protestantismille?
Oikeastaan sillä ei nykyäänkään ole käyttöä. Tosin se sentään "asiakkaiden" mielestä toimii kilpailukykyisesti pitopalvelualalla: häät, hautajaiset ja ristiäiset.
En pelkää aasiaa tai sen talousmahtia ...
Kiinalaiset on viisas kansa ja niillä on 5000 vuotta vanha kirjoitettu historia, oli vain ajan kysymys milloin se jälleen nousee.
Ehkä on hyväkin, että maailmasta tulee moninapainen ja monet muutkin alueet kehittyy ja vie kehitystä eteenpäin kuin Eurooppa.
Kumpiko on pahempi: se, että Eurooppa omistaa maailman, vai se, että Eurooppa (eurooppalaisperäinen kulttuuri) LUULEE omistavansa maailman?
Kysymys on niistä arvoista, mitä protestantismi toi esille. Taloudellinen menestys ei ole pahasta, työtä on tehtävä lujasti "otsasi hiessä", voita tavoitella omaisuutta tuntematta syyllisyyttä. Siis niitä arvoja. jotka ovat taloudellisen menestyksen takana.
Nämä näkemykset nostivat nykyiset länsimaat siihen kukoistukseensa, jotka ne nyt voivat joutuvat luovuttamaan Aasian maille, joiden arvopohja on tietyllä tavalla samanlainen. Protestanttienen työmooraali on sielläkin. Mietitäänpä vaikka japanilaista sitoutumista työhön. Menestyjän Luoja, olipa se Jahve, Buddha tai Allah, ei laiskoja ruoki!
Ehkä toin huonosti asiani esille, mutta yritin painottaa uskontojen sitä puolta, minkä luulisi olevan niille kuitenkin ensisijainen: ihmisen suhde Jumalaan/jumaliin.
Lähestymme jo teodikean ongelmaa.
Kaikki hyvät protestantit tai shintolaiset eivät menesty maallisessa elämässä. Tämä on tosiasia.
miksihän Sveitsissä ei kaikesta vauraudesta ja rauhallisuudesta huolimatta ole keksitty mitään käkikelloa kummempaa?
No onhan Sveitsissä keksitty yhtä sun toistakin, se on aina kuulunut pienteollisuuden kärkimaihin.
Jostakin syystä me vain ihailemme näitä suurteollisuuden kuten autoteollisuus paikkakuntia ja valtioita.
Sveitissä tuotetaan paljon mm lääkkeitä, aseita, erillaisia muita tuotteita jotka vaativat korkeaa ammattitaitoa ja yritysmoraalia.
sellun keiton ne on jättäneet muille ....
On parempi, että omistusta on vähän joka puolella ....
kulttuurisaavutuksia: taiteen ja tieteen tuotoksia. Enemmän minua Suomessakin sykähdyttäää Sibelius kuin sellunkeitto, ja Mozart on arvokkaampi kuin mersu.
Aseteollisuus on ehkä moraalittomin teollisuudenala, minkä tiedän.
Sveitsi on myös jossakin historian vaiheessa keksinyt, miten pysyä erossa europpalaisista sodista.
Lisäksi se on keksinyt lähettää reippaita sveitsiläissotilaita turvalliseen mutta näkyvään ja arvostettuun tehtävään: paavin sveitsiläiskaartilaisiksi.
oli se, että "alaimaiset" maksoivat ylimääräisen veron siitä hyvästä, ettei heitä tapettu... "rauhanomaistarinnakkaiseloa" kuvaa Baskimaa joka ylim. verosta kieltäityi... kansanmurhaa 800 vuotta.
Kansa pakeni vuorille.. ja kivuista kärsitään vieläkin...
Muhamed:in tavoite oli vallata Konstantinopol, se onnistui, kiitos Vlad Seivästäjaän meille kaikille ei "syötetty" käyrää miekkaa... Islam(edes silloin) ei ole rauhan uskonto vrt. Sisilia Maurivallan alla... Sisiliahan oli malliesimerkki
suvaitsevaisuudesta: uskon ja vakaumuksen vapaus... vrt. nyk.eurooppa. Onko meillä sama kohtalo?...
Ja jostain syystähän joku nousi kapinaan Andalusiassakin? Ja miksi tänä päivänäkin Andalusiassa on kovin vähän espanjalaisia? Espanjalaisten mielestä..
Entäpä miksi jokainen koraanikoulu vielä tänäänkin listaavat "islamin voitot" lähinnä taisteluilla ja voitoilla?
Koko Espanjan "ongelman" ydin on Kaarle Suuri. Hän jätti vallan 3.veljekselle... Jotka sotivat toisiaan vastaan, siten altistaen itsensä ulkopuoliselle väkivallalle...
Kristityt ovat tehneet paljon pahaa... ongelma on, että kaikki on jäänyt historiaan... kristittyjen toimesta...
"Kavahda sitä joka sinua pakottaa, mutta pelkää sitä joka sinua puhuttaa... sillä se on kuolemaksi."
-muuten olen sitä mieltä, että konstanttinopoli on vapautettava-
Arabikulttuurin jäljet näkyvät toki edelleen Andalusiassa, se on kauniimpi kuin Espanja yleensä. Baskeja taas ovat vainonneet nimenomaan espanjalaiset itse, eivät muinaiset maurit. Kylllähän arabialaisen Andalusiankin kukoistus lopulta päättyi, mikään ei ole ikuista, mutta 800 vuotta on aika pitkä aika ihmiskunnan historiassa, varsinkin kun vertaa erääseen tuhatvuotiseksi tarkoitettuun valtakuntaan joka ei saavuttanut mitään mutta tuhosi muutamassa vuodessa Saksan maineen ja ajoi kaikki viisaat ihmiset maanpakoon ellei ehtinyt tappaa.
Ei suurvaltaa voi luoda ilman verenvuodatusta ...
Aseilla se on Espanjakin aikanaan luotu, samoin aseilla se luotiin Espanjan siirtomaavaltakin ...
Kyllä se on niin että valkoinen mies tietää omistavansa maailman. Asetut vastahankaan niin pommeja sataa niskaan, kansanmurhataan ja pannaan loput reservaattiin.
en minä suurvaltoja sinänsä arvosta, vaan sitä mitä ne saavat aikaan. Antiikin Kreikka ei loppujen lopuksi edes ollut mikään suurvalta, koko ajan se taisteli olemassaolostaan, se on vain jälkipolvien mielestä tuntunut suurvalllalta koska melkein kaikki euroooppalaisten ylpeydenaiheet keksittiin sielllä. Roomalaiset olivat mahtavia riistäjiä, mutta kekksikö ne muuta kuin vesiklosetin, se onkin jo vaikeampi kysymys.
>> Voimme myös olla jokseenkin tietoisia siitä, että nykyinen teknologiaan, kapitalistiseen markkinatalousjärjestelmään perustuva laajan globaalinen järjestelmä on lähtöisin kristinuskoisesta Euroopasta.
Jaa?
Tässä on kyse verbalisaatiosta jolla ei ole mitään sisältöä -- kukaan ei oikeastaan tiedä mitä tällä tarkoitat. Täsmällisesti tällä voida tarkoittaa mitään. Tämä kertoo vain millaisilla elementeillä ajatuksesi operoivat.
Eurooppalainen keskiaika voitaisiin nähdä kristinuskon varsinaisena kulta-aikana. Tuolloin koko maailmanjärjestys oli teokraattisen prinsiipin mukaan asetettu, eikä ollut sellaista elämänaluetta jota uskonto ei olisi täydellisesti läpäissyt. Tämä hyvin kiinteä, paikoillaanpysyvä ja sisäänlämpiävä likimain tuhat vuotta kestänyt maailmanjärjestys mureni renessanssin, löytöretkien, humanismin ja luonnontieteellisen objektivoinnin syntyessä. Uusi aika ei enää ajatellut "kristillisesti" vaan kehitystä ohjasi nimenomaan etäisyydenotto kristilliseen perinteeseen, mallistuminen ja tieteellistyminen.
Jos siis länsimaisella ajattelulla tarkoitetaan humanismin, luonnontieteen ja liberalismin perinnettä, se nimenomaan ei ole kristillinen perinne. Siinä on kristillistä lähinnä se että se on muotoutunut vastavoimana syvän keskiajan uskonnollisuutta vastaan.
Joten noita kysymyksiä joita mahdollisesti pyrit asettamaan ei voi asettaa ihan tuolta pohjalta. Juttu on siis niin, ettei yleensä laajoja opillisia järjestelmiä -- siis sellaisia historiallisten ajattelutapojen kaltaisia tekijöitä joita tässä ilmeisesti jäljitetään -- voi asettaa niiden opillisten nimittelyjen varassa jotka meillä nyt on käytössä.
Toinen juttu on etteivät opilliset ajattelutavat ole sellaisia sisäänsä hermeettisesti sulkeutuvia kokonaisuuksia, joina nimileimojen iskijät ne haluaisivat nähdä. Esimerkiksi uuden ajan eurooppalaisen luonnontieteen kehitykselle aivan olennainen ajatusjäsennys eli idea plussan ja miinuksen välissä olevasta nollapisteestä tuli kulttuuriimme arabeilta. Ilman sitä koko nykyinen luonnontieteemme olisi ihan toisennäköistä. Nimileimat sellaiset kuin "valtauskonto" tai "valtakulttuuri" eivät ole todellisia siinöä mielessä, että kulttuurikehitykselle tärkeät sysäykset saattavat nimenomaan tulla muualta kuin vallitsevan ajattelun omasta piiristä.
Uskontoja, kulttuureja, ajattelutapoja ja niiden sisällä kehittyneitä erityisiä ajatusmuotoja kuten länsimainen tiede ei pidä lähteä lähestymään kovin primitiivisten premissien varassa. Jos ihminen hahmottaa ajattelutapoja kuin ne olisivat reviirejä ja kuvittelee, että kulttuurit, uskonnot tai erityiset ajatusmuodot tai jopa opit ovat jotain itsenäisiä yksiköitä, tuskin silloin mitään todellista jää sen enempää nykytodellisuuden analyysin kuin historiantarkastelunkaan haaviin.
mitä suurimmassa määrin kirjoittamasi.
Mielestäni juuri noin on.
kultuurimme toimii "väärin", on kaksi vaihtoehtoa:
omaksua toinen kulttuuri, ja toivoa, ettei se toimi "väärin".
Tai sitten toimia kuten tähänkin asti...
vanha viisaus afrikasta: Miksi alkuasukas hymyilee britti upseerille?
noh: upseerilla on ase, jos se ase olisi alkuasukkaalla, niin se upseeri olisi kuollut...
Kysymys kuuluu kumpiko neistä on hyvä? upseeri joka ei tapa vaikka voisi, vai alk.asukas joka ampuisi jos voisi?
Ehkä meidän tulisi löydä niinkauan kun voimme...
minut olisi todennäköisesti tapettu. Minä kun en ihmistä kumarra...
No, noihin aikoihin kun berberi-arabialainen joukko asutti Andalusiaa ja Pyreneitten niemimaata, edusti se joukko korkeampaa tieteenharjoittamisen tasoa kuin "pimeää keskiaikaa" pappisvallan pimennossa elävä Eurooppa keskimäärin.
Varsinkin filosofian, maantieteen, tähtitieteen ja lääketieteen alalla arabivalta oli varsin aikaansaapa. Arabialaiset maantieteilijät ja tähtientutkijat lähtivät pyöreän maan teoriasta jo 900-luvulla, kun taas katolinen kirkko vielä 1600-luvulla pakotti Galilein myöntämään että maa on litteä.
Islamilaisessa piirissä oltiin kuitenkin haluttomia ihmisruumiiden leikkelyyn, mikä lopulta asetti rajoituksia lääketieteen kehittymiselle.
Tampereen yliopiston yleisen historian dosentti Pekka Masonen kirjoittaa Aamulehdessä 23.6.2005:
Keskiaikana maan ei kuviteltu olevan litteä, koska tiedettiin sen olevan pyöreä kuin pallo. Tieto pallomaisuudesta näkyy esimerkiksi valtakunnanomenassa, joka kuului jokaisen keskiajan monarkin välinevarastoon. Nimestään huolimatta kapine ei edusta sallittua ja kiellettyä hedelmää vaan maapalloa. Länsimaisessa kulttuurissa maan pallomaisuuden huomasivat ensimmäisenä kreikkalaiset. Heiltä tieto siirtyi roomalaisille ja edelleen varhaisille kirkkoisille. Esimerkiksi Pyhä Augustinus, Isidorus Sevillalainen ja Beda Venerabilis olivat vakuuttuneita maan pallomaisuudesta ja heidän teoksiaan luettiin läpi keskiajan. Samaa mieltä olivat keskiajan kirkon tärkein opillinen auktoriteetti Tuomas Akvinolainen ja hänen monioppinut aikalaisensa Roger Bacon.
Tietoa maan muodosta ei pimitetty maallikoilta. Ku genovalaiset Vivaldin veljekset lähtivatä vuonna 1291 etsimään meritietä Intiaan, he tiesivät purjehtivansa pallon pinnalla. Keskiajan merenkävijät eivät pelänneet putoavansa maailman laidalta vaan eksyvänsä rannattomalle valtamerelle.
Kysymystä maan muodosta ei pidä sekoittaa kysymykseen maan asemasta maailmankaikkeudessa. Galileo Galilein ja Giordiano Brunon oikeudenkäynnit ovat huonoja esimerkkejä kirkon halusta estää totuuden paljastuminen. Oli kyse muistakin asioista kuin taivaankappaleiden liikkeistä. Kopernikus ja Kepler eivät joutuneen inkvisition eteen eikä heidän kirjojaan kielletty. Galilein tuomio ei myöskään estänyt jesuiittoja opettamasta aurinkokeskeistä maailmakuvaa kiinalaisille oppineille.
Eri yhteyksissä toistuva väite, jonka mukaan keskiajalla kuviteltiin maan olevan litteä, onkin nykyihmisen mielikuvituksen tuotetta. Taustalla vaikuttaa kaksi yhteen kietoutunutta perinnettä. Toinen on Kolumbus-myytti, joka perustuu yhdysvaltalaisen Washington Irvingin romaaniin vuodelta 1828. Irvingille Kolumbus oli uusi Prometheus, joka mursi keskiajan henkiset kahleet. Kolumbus ei vain löytänyt Uutta maailmaa, vaan purjehti maailman uuteen aikaan kumoamalla empiirisesti harhaluulon litteästä maasta. Irvingin romaanin suosion myötä myytti siirtyi myöhemmille kirjoittajille.
Se, että Kolumbuksen suunnitelmaa löytää meritie itään purjehtimalla länteen vastustettiin, ei liittynyt harhaluuloon maan muodosta. Kolumbusta vastustettiin, koska 1400-luvun oppineet tiesivät, että hänen arvionsa maan mittasuhteista olivat vääriä ja siksi hänen yrityksensä matkata Intiaan ei voisi onnistua.
Toinen perinne liittyy 1700-luvun valistukseen ja sen uskonnonvastaisuuteen. Kannattajilleen valistus merkitsi järjen voittoa taikauskosta, jota edusti katolinen kirkko. Juuri valistus synnytti ajatuksen, että tiede ja usko ovat yhteen sovittamattomia ja käyvät alituista taistelua. Väite, jonka mukaan keskiajalla kuviteltiin maan olevan litteä, tuntuu järkevältä, sillä se vastaa valistuksen luomaa kuvaa pimeästä keskiajasta, jolloin katolinen kirkko teki kaikkensa pitääkseen ihmiset sivistymättöminä. Kirkko tiesi olevansa väärässä mutta se ei halunnut totuuden paljastuvan.
Uskomukset säilyvät, jos ne vastaavat ennakkoluulojamme. menneisyydestä. Litteän maan saaga on hyvä esimerkki nykyihmisen halusta takertua turvallisiin harhaluuloihin, kun hän pelkää putoavansa tiedon laidalta.