lipsahtaa ja kirjoittaa sulle. huh, olipa vaikea saada itsensä taas järkeväksi...
luulin että puolentoista kuukauden kuluttua olisi helpompaa jo olla kirjoittamatta. ehkä seuraavan puolentoista?
luulin että puolentoista kuukauden kuluttua olisi helpompaa jo olla kirjoittamatta. ehkä seuraavan puolentoista?
Vastaukset 37
Vanhimmat
kirjoittanut, olisin ollut kovin onnellinen, monen odotuksen hetken jälkeen. kirjoittele huomenna.
uskoisin, että hänkin on odottanut. mutta tuskinpa asia kuitenkaan niin on. joten jääköön huomennakin kirjoittamatta.
toivottavasti sinä saat postia siltä jolta sitä toivot.
Mikä siinä nyt niin vaikeata on? Ainahan on mukava saada kirjeitä,varsinkin hullunhauskoja,huumorilla höystettyjä! Eikös vaan olekin??
onhan sellainen posti mukavaa : )
mutta kun ei musta taida olla sellaista kirjoittamaan.
Mistä kiikastaa?
en osaa niellä ylpeyttäni.
eikä siitä vaan ole kyse. pelkään että sattuu taas. parempi yrittää päästä yli ja ympäri.
Sattunut on...panssari kasvaa...elämä jatkuu
kaikesta huolimatta...valoa tunnelin päässä ja hiljaisuutta.
valo kajastaa ajoittain. toisinaan taas on ihan pimeää. uskomatonta millaisin sitein sitä toisen itseensä kiinnittää. kun ei niitä saa katkaistua vaikka tahtois...
ikävä on kurja tunne, suunnaton ikävä vielä kurjempi... onneksi edes jokunen kaunis muisto jää mieleen tästäkin lyhyestä novellista.
Uskomatonta on! Toisinaan tuntuu,että tässä ei ole järjen häivääkään,ei kerta kaikkiaan,kun JOKA päivä vain ajattelee,miten olisi ja jos olisin ja jos en sittenkään!!Huh,huh.Ei ole ollut ennen tällaista...mutta jospa se siitä...joskus...en tiedä...?
kirjoittaa ihan täsmälleen saman tekstin! joka päivä on mielessä, joka ilta on mielessä, joka yö ennen nukahtamista... ikävä on ihan kamalan voimakas... sitä vaan kelaa ja kelaa uudestaan kaikkea mitä on tapahtunut, miettii miten asiat olisi voineet olla... tuskastuu siihen kun ei suostu myöntämään itselleen, että menetetty mikä menetetty. tuskastuu siihen kaipaukseen... mutta kuitenkaan ei vaan pääse eteenpäin.
pakko kai tästä on joskus eteenpäin päästä. hetkittäin sitä myöntää jo itselleenkin, että kun pystyisi päästämään irti siitä viimeisestä toivon kipinästä, olisi kivuttomampi ja helpompi 'parantua'.... joskus? ...
Miten ne ajatukset voivatkaan mennä niin yksiin,käsittämätöntä!!!Olen kohta niin "pöörö",että en tajua mitään...
Mutta otan kuitenkin itseäni niskasta kiinni...järki käteen...ja kun joskus ikävä kalvaa oikein h....tisti,teen sellaisen pyrähdyksen pururadalla,että...huh huh..
Mekin,aikuiset ihmiset! Ihan kuin teinikakarat!!!
sait ainakin nauramaan : )... oikein teinimeininkiä, todella! :D
on sitä muitakin samassa veneessä, pieni lohtu mutta kuitenkin... lämpimiä ajatuksia sinulle sinne, kuka sitten oletkin. kyllä me tästä vielä päästään ja 'parannutaan'... ottaa aikansa.
joskus se elämäkin pääsee yllättämään ; )
hyviä unia sinne, tämä vetäytyy nyt nukkumaan. jos tänään tulisi uni ilman ikävää.. unia ilman kuvia *huoh*
Yö menee pyörimiseksi petissä,mutta menköön.Ei ole ensimmäinen kerta. Ja unet tulevat,takuuvarmasti.
HYVÄÄ YÖTÄ!!
...yhteyttä niihin, joita mietitte!
Ei elämää voi tuhlata asioiden turhaan miettimiseen ja vatvomiseen. Tulee sitten parempi olo kun saa kunnolla asiansa selväksi ja voi taas jatkaa eteenpäin. Miten elämä jatkuu, ei voi tietää, mutta eipä ole ikävää asioiden vatvomista.
ei kukaan näistä ilmoituksista voi ketään tunnistaa ja elämä on aivan liian lyhyt.. Jos laitat kyseiselle hlölle ihan asiallisen viestin esim. mitä kuuluu? niin siinä ei ole mitään pahaa. Maailmas tapahtuu joka hetki paljon kamalampia asioita..Tsemppiä :)
kirjoittaisit minulle, ethän voi tietää millaisen vastauksen saat, jos et kirjoita. Minusta tässä on kyse ylpeydestä, turhaan riudut yksiksesi. Olen todella odottanut viestiäsi, luullut jopa Sinun kuolleen.
Huomisiin ystäväni
Segnius homiones bona quam mala sentire.
;);)
mulle tuollaisia kirjoittelet?
vielä toinen... ;)
Tulla vaan!! Tiedät et olen odottanut viestiäs kuten ennenkin!! Ja tiedät kuinka ihanaa meillä oli!!
ihanaa. oli sellaista mitä harvoin löytää, toiset ei varmaan koskaan. mutta sä ajoit mut pois. en uskalla tulla takaisin vaikka kidun tässä ikävässäni...
;););)
etkä sinä ole hän. *ei usko*
Sun etunimes alkaa T:llä ni olet oikea?! Ja kaipaan!!
arvasinhan mä : )
toivottavasti se T on fiksu ja rohkea ja ottaa suhun yhteyttä.
Alkaako nimesi J.llä?
silläkään...
samat sanat sulle kuin Mestarillekin. : )
Asia OK.
Ihanaa, kaipaat siis mua:))))))))))))
Mestarini, vai kenties Mestaajani?
sinut oikeesti...?
heitä joku vinkki...
heitä vinkki mistä tunnistan sinut?
on monta sellaista juttua mistä voisin sut varmasti tunnistaa. mutta en usko että sinäkään olet se jota kaipaan.
Tuskin tunnemme toisiamme!
Samankaltaisia ikävä...kaipuu...sydän särkynyt,tapauksia on varmaan lukemattomia tässä maassa.
Olkaamme sitten kohtalotovereita,tuntematon!
ajoi, en ole varma, mutta varmistetaan nyt..
Jos olisin ko. tyyppi, syvät pahoitteluni saamattomuudestani =(
Monet kerrat olen jo alkanut kirjoittamaan, mutta..
tasan yhtä monta kertaa olen, syystä tai toisesta ollut liian kriittinen omien "juttujeni" suhteen ja keskeyttänyt.
No, se on toinen juttu se.
Jos siis olisn "se", oltais tavattu 30 :ssa, meillä on pieniä ja...
varmasti niin on. monia kohtaloita jotka kulkee samoja polkuja.
jaksamista ja voimia, kohtalontoverilleni : )
osa ei kuitenkaan...
täytyy siis sunkin vaan jatkaa omalla polullasi eteenpäin : )
jaksamista.
Kiitos samoin ,sinullekin.
Samoissa ikäluokissa ollaan,mutta emme tunne.
Ennen lumia jo helpottaa,uskoisin...ei unohdu
koskaan kuitenkaan. Muistot jäävät.=)
Ja ihmetellyt, miksi et kirjoita jo. Ja sinä kyllä tiedät, että odotan (aikuisten) oikeasti!!! =)
Olen myös salaa toivonut, että ehdottaisit tapaamista... tulisin viivana! :D