Armo ja lähimmäisyys - mutta vain meidän porukassa!
Lestadiolaisuus ei ole ainut toisinajattelevat tuomitseva porukka maailmassa. Ilmiötä esiintyy.
Niin, oottako muuten kuullu...
Mies pääsi taivaaseen ja Pyhä Pietari lähti esittelemään tiloja. Oli kauniita avaria saleja, kultaa ja kimallusta, onnellisia ja iloisia ihmisiä joka paikassa, ja harppua soiteltiin, kuten asiaan kuuluu. Tultiin suljetun oven luo. Sisältä kuului kaunista tuttua laulua.
Shhh, tässä pitää olla aivan hiljaa, varoitti Pyhä Pietari.
Tuolla ovat lestadiolaiset. He luulevat ettei täällä ole muita...
Jotkut voivat rakentaa elämänsä lestadiolaisille arvoille, toisille sopii jokin muu malli. Lestadiolainen arvomaailma ja yhteisö on tarjonnut monelle hyvän elämän perustan ja tuen, ei siinä mitään. Monet ovat rehellisiä ja rohkeita, aitoja ihmisiä, siinä kuin muullakin tavoin uskovat tai uskonnottomat. Eivät kaikki lestadiolaisuudessa elävätkään käy tuomitsemaan kaikkia muita. Suvaitsemattomuutta on monissa ryhmissä.
Monilla lestadiolaisuudesta irrottautuneilla voi olla rankkaa, sillä siihen maailmankuvaan kasvetaan ja kaikki sosiaaliset verkostot kietoutuvat sen yhteisön ympärille. Jos yhteisö hylkää, ihminen saattaa olla niin yksin että sairastuu tai ajautuu jopa itsemurhaan.
Lestadiolaiset saattavat olla hyvin julmia hyläteessään ja eristäessään toisinajattelevan. Kaikille ei käy yhtä hyvin.
Kun ihminen löytää jotakin itselleen sopivaa ja arvokasta ajattelumallia, miksi hänen pitää sen seurauksen alkaa tuomita ja sortaa toisia? Joku toinenhan on voinut löytää itselleen sopivan aarteen, ja eikö sitä voisi kunnioittaa, vaikka se olisikin erilainen kuin oma maailmankuva?
Miksi monen kristittynä itseään pitävän joukon on vaikeaa olla armollinen ja lähimmäinen erilaiselle, toiselle. Suvaitsevaisuus olisi kai ensimmäinen kristillinen hyve.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan samoin kuin runooilija ja teologi Anna-Maija Raittila: koko maailma on suuri suviseurateltta!
Paula
Lestadiolaisuus ei ole ainut toisinajattelevat tuomitseva porukka maailmassa. Ilmiötä esiintyy.
Niin, oottako muuten kuullu...
Mies pääsi taivaaseen ja Pyhä Pietari lähti esittelemään tiloja. Oli kauniita avaria saleja, kultaa ja kimallusta, onnellisia ja iloisia ihmisiä joka paikassa, ja harppua soiteltiin, kuten asiaan kuuluu. Tultiin suljetun oven luo. Sisältä kuului kaunista tuttua laulua.
Shhh, tässä pitää olla aivan hiljaa, varoitti Pyhä Pietari.
Tuolla ovat lestadiolaiset. He luulevat ettei täällä ole muita...
Jotkut voivat rakentaa elämänsä lestadiolaisille arvoille, toisille sopii jokin muu malli. Lestadiolainen arvomaailma ja yhteisö on tarjonnut monelle hyvän elämän perustan ja tuen, ei siinä mitään. Monet ovat rehellisiä ja rohkeita, aitoja ihmisiä, siinä kuin muullakin tavoin uskovat tai uskonnottomat. Eivät kaikki lestadiolaisuudessa elävätkään käy tuomitsemaan kaikkia muita. Suvaitsemattomuutta on monissa ryhmissä.
Monilla lestadiolaisuudesta irrottautuneilla voi olla rankkaa, sillä siihen maailmankuvaan kasvetaan ja kaikki sosiaaliset verkostot kietoutuvat sen yhteisön ympärille. Jos yhteisö hylkää, ihminen saattaa olla niin yksin että sairastuu tai ajautuu jopa itsemurhaan.
Lestadiolaiset saattavat olla hyvin julmia hyläteessään ja eristäessään toisinajattelevan. Kaikille ei käy yhtä hyvin.
Kun ihminen löytää jotakin itselleen sopivaa ja arvokasta ajattelumallia, miksi hänen pitää sen seurauksen alkaa tuomita ja sortaa toisia? Joku toinenhan on voinut löytää itselleen sopivan aarteen, ja eikö sitä voisi kunnioittaa, vaikka se olisikin erilainen kuin oma maailmankuva?
Miksi monen kristittynä itseään pitävän joukon on vaikeaa olla armollinen ja lähimmäinen erilaiselle, toiselle. Suvaitsevaisuus olisi kai ensimmäinen kristillinen hyve.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan samoin kuin runooilija ja teologi Anna-Maija Raittila: koko maailma on suuri suviseurateltta!
Paula
Vastaukset 25
Vanhimmat
Voi sinua! Et taida tuntea lestadiolaisia henkilökohtaisesti! Juttuja vaan olet kuullut! Säälin sinua ja muita samalla tavalla ajattelevia!
Hei nimimerkki "Voivoi - minä vaan",
Erehdyt sikäli, että olen syntynyt ja kasvanut vanhoillislestadiolaisessa perheessä ja suvussa, ja tälläkin hetkellä pidän yhteyttä lähes päivittäin näihin rakkaisiin sukulaisiin. Olin itsekin lestadiolainen elämäni ensimmäiset kolmekymmentä vuotta, ja se on ollut ihan hyvä tausta siinä kuin jokin muukin. Mutta paljon siinä on suvaitsemattomuutta ja yhteisön sisäistä henkistä painostusta, sen näin esimerkiksi 70- ja 80-luvun öisissä "kososlaisuus"kokouksissa.
Miten muuten itse luulet ihmisiä auttavasi säälimällä heitä? Sääli tai voivottelu ei ole kovin tehokas työkalu.
Ystävällisesti
Paula E.
"""70- ja 80-luvun öisissä "kososlaisuus"kokouksissa."""
Entäs 2000-luku?
Toiseksi kerroppa miten tämä "toisten tuomitseminen" tapahtuu? Jos kerran olet entinen vl niin pystyt varmasti kertomaan millä sanoilla kioskille saapuva vl tuomitsee läsnäolijat? Tai millä sanoilla vl tuomitsee netissä muut? Tai työpaikalla. Tai koulussa.
Olisi mielenkiintoista tietää.
Vai tarkoitatko yksinkertaisesti sitä että vl uskoo että on olemassa vain yksi Pyhä henki? Ja että jos toisilla on eri henki niin toisilla ei ole Pyhää henkeä?
Entäs millä tavalla vl ei pidä toisia ihmisiä lähimmäisenään? Väitit niinkin. Kerro käytännön esimerkki, ei mitään teoreettista pohdintaa.
Keskustelua hiukan seuranneena, mutta nyansseista tietämättömänä, kysyisin näistä "kososlaisuus" yötapahtumista. Oliko tämä "kosolainen" jonkin sortin vaikuttaja liikkeessä ?
"Ja että jos toisilla on eri henki niin toisilla ei ole Pyhää henkeä?"
Millaista opetusta Pyhästä Hengestä te lestadiolaiset oikein saatte? Kuulostaa tosi pinnalliselta.
reppana olet.
Hyvä Paula, just noin olen samaa mieltä! :)
Jrert:(joulurauhanerittäinrakkaat terveiset):Henna R.
Hei Vektori, ja muut kiinnostuneet
Nykyisin vanhoillislestadiolaisuudessa pidetään tarkasti huolta yhteisön julkisuuskuvasta, siinä kuin missä hyvänsä yrityksessä. Mitään ikävää ei saa näkyä, ja sehän on oikein hyvä.
70- ja 80-luvuilla oli toisin, silloin oltiin sisäänpäin kääntyneitä, eikä liikkeen johdossa ollut yhtä ammattitaitoisia markkinoijia. Liikkeessä pantiin silloin toimeen puhdistus, jolla varmistettiin että yhteisössä ajatellaan vain yhdellä tavalla tietyistä asioista.
Kaikilla paikkakunnilla kutsuttiin paikallisyhteisön jäsenet pitkällisiin,jopa kolmeen asti yöllä kestäneisiin kokouksiin. Niissä ei ollut tavanomaista seuraohjelmaa, saarnoja ja veisuuta, vaan niissä käsiteltiin monien tavallisten ihmisten henkilökohtaisia asioita, yksityisiä ja hyvinkin intiimejä asioita ja elämänkohtaloita julkisesti kaikkien silmien edessä. Se oli hävettävää. Siten kun asioita oli riepoteltu julkisesti haavoittavalla ja yksityisyyttä loukkaavalla tavalla, ihmisen piti osata tietyin sanakääntein nöyrtyä ja tunnustaa olleensa jossain "väärässä kososlaisessa hengessä". Jos niin osasi toimia, hänelle annettiin siunaus. Ainakin useimmiten. Pelosta vavisten julkisesti nöyryytetty ihminen sai asettua paikoilleen penkissä.
Jos ei osannut tai halunnut alistua myöntämään asioita, joista syytettiin, seurasi "sitominen synteihin" eli erottaminen yhteisöstä. Kukaan ei saanut tervehtiä eikä olla missään tekemisissä tämän saastaisen ihmisen kanssa. Kyseessä oli täydellinen sosiaalinen eristäminen, jota tänä päivänä esimerkiksi työyhteisössä pidetään asiana johon on heti puututtava: se on kiusaamista, mobbausta, henkistä väkivaltaa.
Esimerkiksi meidän appivanhempamme, ikänsä seuroissa käyneitä lapsuuden lestadiolaisia olivat, erotettiin yhteisöstä kun eivät he tajunneet vanhoina ihmisinä missä mennään. Meillekin toiselle paikkakunnalle soitettiin aamuseitsemältä ja varoitettiin, että nyt ei sitten saa olla missään tekemisissä näiden appivanhempiemme kanssa. Ei saa edes soittaa. Olimme tuolloin vielä lestadiolaisia. Olimme hyvin järkyttyneitä. Samoin appivanhempamme: he molemmat laihtuivat eristämisen aikana kovasti ja heikkenivät muutenkin.
Tällainen erottamisten aalto kävi läpi Suomen. Sitä kesti useita vuosia. Nykypäivän lestadiolaiset nuoret ja lapset eivät tiedä tällaisesta, ja hyvä niin, historia on heiltä piilotettu. Mutta vanhemmat ihmiset kyllä muistavat. Mutta eivät puhu, sillä asia hävettää ja ahdistaa monia. Kyllä tavalliset suomalaiset ihmiset erillisinä yksilöinä ilman muuta tiesivät, ettei se puuha ollut ihan tervettä. Se oli vallanhalua ja alistamista, jolla saatiin joukko pelokkaaksi ja uskolliseksi.
Mutta tänään uskon vanhoillislestadiolaisuuden olevan päältä katsoen hyvin moderni ja rationaalinen yhteisö, jossa ei ole tällaisia mustia puolia enää virallisesti hyväksyttynä toimintamuotona. Mutta se mitä itse silloin näin ja koin, sai aikaan sen että voin käsittää, miten natsit aikanaan saivat aivan tavallisia ihmisiä mukaansa kauheisiin tekoihin. Tiedän myös, että ihminen on heikoilla ja häntä voidaan alistaa mihin hyvänsä silloin kun hän itse uskoo, että tuon toisen ihmisen vallassa on se, pääseekö hän kuolemattomuuteen ja taivaaseen vai tuomitaanko hänet helvettiin.
Ihminen haluaa kuulua johonkin. Jos hän on kuulunut lapsesta asti SRK-porukkaan, ja rakentanut henkilökohtaisen turvansa ja uskonnäkemyksensä sen varaan, siitä eroon joutuminen on ollut monelle varma tuho.
Silti, monet nykylestadiolaiset ovat oikein mukavia ja työteliäitä, vastuullisia ihmisiä, eivät sen parempia eivätkä sen pahempia kuin ketkä hyvänsä. Ei pidä leimata ketään yksittäistä ihmistä jonkin joukon mukaan. Jokaisessa ihmisessä on mahdollisuus pahaan, ja jokaisessa on myös se kultakipinä sydämessä, oikea omatunto, joka antaa mahdollisuuden hyvään.
Paula E.
Rehellisestä selostulsesta. Jumala siunatkoon sinua. Kumpa tällaiset todistukkset saisivat olla viittoina seurakunnan parannukseen. Kilven kiilloitus ei nykyaikana onneksi riitä. On niin paljon julkisia kanavia. Netti on todella hyvä luuta ja mikroskooppi, sillä hyvä olisi täällä jo kohdata nämä synnit ja tehdä parannus.
Jumalalta ne eivät ole salassa yksikään synti. Jonka asiat eivät päivänvaloa kestä täällä, miten ne kestäisivät Jumalan silmissä. Vain totuus tekee vapaaksi, mutta häpeä sitoo ihmisen. Johtajat kohtelivat seurakuntaa aivan kuten itseäänkin on kohdeltu. Joka syyllisyydessä häpeässä pelossa ja vihassa elää, niin hän sitten toistakin kohtelee. Ylpeys peittää roskat ja omat synnit sysätään toisten niskaan. Ylpeydestä lähtevät myös ne väitteet, joiden mukaan Jumalan valtakunta on jonkun sortin lestadiolaisuus ja että Pyhä Henki asuu vain heillä.
Jumala ei totisesti ole sidottavissa kenenkään pilttuudeen. Ajatelkaa miten ällistyttävä väite.
Kaikkivaltias taivaan ja maan Herra Pyhä Henki jonkun pilttuussa ja remmillä kiinni pilttuun seinässä. Se on kauhea jo ajatuksenakin.
Sanoit Paula että nyt kilpi kiiltää. Mutta ei tästä ole kun pari kolme kuukautta kun ystäväni es.lessu oli sattumalta vl seuroissa, niin kaksi naista, (määrästä en ole varma), ilmoitettiin vailla uskoa oleviksi ja syynä oli luonnonjärjestykseen puuttuminen (ehkäisy).
Paikkakunta jossa tämä julistus tapahtui, on eteläisessä suomessa ja luterilaisen kirkon tiloissa, tämä ilmoitettiin julkisesti, vaikka vieraita oli kuulemassa. Nämä henkilöt ilmoitettiin olevan Reisjärveltä. Isä oli tehnyt ilmiannon. Tämä oli pöyristyttävän kauhea tieto minulle (es.lessu).
Samoin olin itse eräässä tilaisuudessa jossa oli vanhoillisista erotettu nuorehko teologian opiskelija. Tosi pätevä Luther tuntija. Oli kiva kuulla häntä.
Ilmeisesti tuo erottaminen on siis edelleen käytössä?
Ihmiset eivät ymmärrä, mitä on pitminen pakanana ja publikaanina. Sehän on jättämistä Jumalan rakkauden työn alle, siinä tilassa olemme jokainen, syntisiä olemme kaikki. Se tarkoittaa
ajan antamista ja rakkauden alle jättämistä, eikä erottamista.
Pitkäaikainen rakastettu puhujamme puhui kerran
Lahdessa. Oli kysymys siitä, kun joidenkin avioliitot purkautuvat. Monet olivat jo kivet käsissä valmiina kivittämään nämä syntiset. Hän sanoi: Kuka meistä jää viimeiseksi sulkemaan ovet, jos syntisiä aletaan erottamaan seurakunnasta. Sanatarkasti en muista, mutta ajatus oli tuo.
Näin se on, olemme kaikki syntisiä ja eniten kaipaamme rakkautta. On ihanaa olla rakastettu syntisenä, sellaisena kun on. Rakkaus parantaa ja rakkaus korjaa. Kiitos Jeesus rakkaudestasi ja johdatuksestasi.
Jaak. 3:14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
Jaak. 3:15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
Jaak. 3:16 Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
Jaak. 3:17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten RAUHAISA LEMPEÄ, TAIPUISA, täynnä LAUPEUTTA ja hyviä hedelmiä, se EI EPÄILE, EI TEESKENTELE.
Jaak. 3:18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.
Jaak. 4:1 Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?
Aika hurjalta on homma vaikuttanut. Ilmeisesti liikkeen johto on kokenut olevansa kovastikin selkä seinää vasten tuolloin?
Itsekin maalla kasvaneena voin kyllä kuvitella kuinka voimakas tuollainen psykologinen hyökkäys voi olla. Suurehkoon kaupunkiin voi hyvin hukkua, mutta kyläyhteisössä sinut tunnetaan. Niin hyvässä kuin pahassa.
Minulle tulee tuosta kirjoittamastasi ensimmäisenä mielikuva elokuvasta "Maa on syntinen laulu". Siinä sitä sitten onkin angstia kerrakseen...
Vektori ja muut
Kiintoisaa sinänsä, että aivan samantapaisia ryhmädynamiikan, hallinnan ja yhdenmukaisuuden paineita esiintyy kaikenlaisissa ihmisten yhteisöissä. Mahdollisuus henkiseen väkivaltaan on aina olemassa niin puolueissa, perheissä, harrastuspiireissä, ystäväporukassa, koululuokassa. Sellaisissa yhteisöissä, joissa ei ole tuonpuoleisiin uskomisesta kyse, ja joiden suhteen ihmisellä on mahdollisuus valita, ihmiselle ei kuitenkaan ole yhtä dramaattista ja tuskaisaa joutua erilleen. Mutta lestadiolainen uskoo täysin varmasti, että jos hän joutuu siitä joukosta eroon, hänellä ei ole pienintäkään toivonkipinää missään.
Ei siis mielestäni ole kyse varsinaisesti nimenomaan jostain vanhoillislestadiolaisuudesta, vaan ylipäätään tiiviistä yhteisöistä, joissa on keskitetty autoritaarinen johto ja yhdenmukaisen ajattelun ehdoton vaatimus. Ääri-ilmiöinä amerikkalaiset uskontojen itsemurhat ja toisaalta poliittiset totalitarismit.
Ne piirteet yhdessä tuonpuoleisuuteen saakka ulottuvan vallankäytön kanssa johtavat aina ennemmin tai myöhemmin yksilön oikeuksien polkemiseen.
Toisinaan tuntuu, että paras ase ihmiselle oikeuksiensa puolustamisessa on hyvä nauru ja huumori! Meitä on moneen junaan, eikä itseäänkään kannata ottaa aina niin hirveän totisesti ja vakavasti! Esim. tuolla itäblokin maissa rautaesiripun aikaan se osattiin. Naurettiin vallalle ja diktatuurille.
Kevyt kantamus!
Terveisin Paula
Kiitos hyvästä ja asiallisesta kirjoituksesta! Käsityksesi vastaa pitkälle omiani, jotka olen muodostanut useiden vl-ihmisten kanssa keskustellen.
Miten muka keskusyhdistys SRK muutama vuosi sitten jossain tiedonannossaan kertoi siitä että 70- 80-luvun tilaisuuksissa oli tapahtunut virheitä. Piilottaakseen virheet kertoo virheistä?
Hoitajat olisivat olleet hoidon tarpeessa itsekin.
"""Meillekin toiselle paikkakunnalle soitettiin aamuseitsemältä ja varoitettiin, että nyt ei sitten saa olla missään tekemisissä näiden appivanhempiemme kanssa."""
Tuota en ihan pysty kyllä uskomaan. Vaikka, kuten jo totesin, hoitajat olisivat olleet itse hoidon tarpeessa. Kuten SRK on myös myöntänyt.
Onko muuten 90- ja 2000-luvulta mitään? Radiossakin esitettiin ohjelma, jossa yritettiin saada negatiivinen kuva lestadiolaisista. Siinä haastateltiin yli 30-vuotta sitten vl:stä eronnutta miestä, joka omien sanojensa mukaan ei ole ollut eikä haluakaan olla missään tekemisissä näiden kanssa.
Tältä sitten toimittaja kysyi millaisia lestat OVAT ja mitä nämä ajattelevat. Siis vuonna 199X. Melkoinen lähdekritiikki. Lestoilta itseltä ei tietenkään voinut kysyä. Ohjelmassa esitettiin mm. väite että vl-seuroihin ei saa tulla ulkopuolisia.
Kopioin toisesta kohtaa kun et vastannut sinne.
Puhuit 70- ja 80-luvuista. Entäs 2000-luku?
Toiseksi kerroppa miten tämä "toisten tuomitseminen" tapahtuu? Jos kerran olet entinen vl niin pystyt varmasti kertomaan millä sanoilla kioskille saapuva vl tuomitsee läsnäolijat? Tai millä sanoilla vl tuomitsee netissä muut? Tai työpaikalla. Tai koulussa.
Olisi muuten mielenkiintoista tietää.
Vai tarkoitatko yksinkertaisesti sitä että vl uskoo että on olemassa vain yksi Pyhä henki? Ja että jos toisilla on eri henki niin toisilla ei ole Pyhää henkeä?
Entäs millä tavalla vl ei pidä toisia ihmisiä lähimmäisenään? Väitit niinkin. Kerro käytännön esimerkki, ei mitään teoreettista pohdintaa.
""""Meillekin toiselle paikkakunnalle soitettiin aamuseitsemältä ja varoitettiin, että nyt ei sitten saa olla missään tekemisissä näiden appivanhempiemme kanssa."""
Tuota en ihan pysty kyllä uskomaan."
perustat "epäuskosi" tässä asiassa?
Ettei minulle KOSKAAN ole vl-piireissä sanottu etten saisi olla jonkun kanssa yhteyksissä tai puhua jollekin. Ei esimerkiksi ole kielletty el-seuroissa käyntiä.
Tosin eipä ole minun 20-vuoden kokemusteni aikana yhtään erotettukaan vl-piireissä missä olen ollut. Eli ehkä ajat vain ovat olleet erilaiset 70- ja 80-luvuilla? Ja hoitajissa ollut vikaa kuten SRK on itse tiedottanut.
On vaikea uskoa jotakin asiaa tapahtuneeksi, jos ei itse 20-vuoden aikana ole kertaakaan kokenut. Sama oli asia näiden "kaikki lestat on kaksinaamaisia" juttujen kohdalla. Kun on laaja kaveripiiri, tuhansiin nouseva tuttavapiiri eikä silti törmää täällä väitettyihin kaksinaamaisuus-ilmiöihin (siis oikeiden vl:ien piirissäm, ei entisten vl:ien) lainkaan niin se pistää ihmettelemään totuudenmukaisuutta.
Tahdotko puolustella vielä toistenkin tekemiä syntejä?
Miksi yleensäkään kyselet Paulalta, miksi. Paula kertoi kokemuksensa riipaisevalla tavalla.
Mitä sillä on väliä millä sanoilla lähimmäinen hylätään, tai millä teoilla se hylkääminen tehdään. Sen hirveämpää se on kokea, mitä hienompia ja kierompia temppuja tehdään tai sanoja sanotaan. Valheista nämä hylkäämiset alkuun lähtevät vaan eivät totuudesta
Hylkääminen on aina hylätyn oma subjektiivinen kokemus. Ja kun hylkääjä saa kuulla tästä mitä toiselle on tehnyt, on parannuksen aika silloin.
Rakkauden rikoksista on erityisen tärjeätä tehdä parannusta seurakunnankin, sillä joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa.
Nyt ei ole siis kysymysten, vaan parannuksen paikka. Ongelma on siinä, että "itse minä", pelot turvattomuus, häpeä, itsekkyys ja ylpeys on seurakunnassa ja sen johdossa saanut vankan sijan, ja toisin ajattelijat = uskovat on listitty rakkauden puuttumisen vuoksi ja hengellisessä ylpeydessä.
Pyhä Henki on yksi, mutta ei ole riimuun kiinnitettynä vanhoillisten tallissa. Muista nyt jatkossa tämä Pyhä Henki on Jumala.
Jumalan kolmas persoona.
Niin kuin Jumala toimii Hän on kaikkialla ja toimii tahtonsa mukaisesti, kysymättä keneltäkään siihen lupaa.
Mutta sen minkä hän testamentissaan lupaa sen hän myös pitää. Hän on uskollinen ja totinen, eikä peru lupauksiansa. JOKAINEN joka häneen, on Kristuksen ansioon uskossa turvautuu, saa iankaikkisen elämän Kristuksen Jeesuksen kautta. Hänessä itsessään kiinni riippuen.
Älköön kukaan eksykö ihmisten valheiden ja koiruuden vuoksi pois Kristuksesta. Vaikkapa uskomaan johonkin -laisuuteen ja heidän perinnäissäädöksiinsä. Nämä säädökset ovat vääristyneet ihmisten himojen vuoksi. Jokainen ihminen on erehtyvä ja samoin on heidän yhteisöjensä laita. Kristus on rakkaus mutta oma vanhurskaus saatana on lakihenkinen. Lain kautta ja -varjolla se pyrkii riistämään uskon Kristukseen. Mutta syntiset uskokaa evankeliumi Kristuksesta. Jumala sovitti maailman itsensä kanssa, eikä lue enää syntiä sille joka uskossa
Kristukseen kastettuna vaeltaa Kristuksen rakkaudessa
Taidat kulkea laput silmillä tai sitten sinulla ei todellakaan ole tuttavapiirissä tuhansia (!) lessuja. KOSKA kaksinaamaisuus ON niin yleistä (sellaisten keskuudessa, jotka on vielä "kirjoilla", en puhu niistä, jotka on "kieltäny"), että jos tunnet tuhansia lessuja (niinkuin uskon, että tunnet) niin et sitten tunne kovin hyvin! Tuhanteenkin mahtuu VARMASTI kaksnaamasia ja palijo!
Oot kyllä jonku ihme 'enkeli-kerhon' löytäny ympärillesi, jos todellakin voit olla vakuuttunut, että yksikään vl-tuttavasi ei ole kaksinaamainen. Ja tuohon en usko. Uskon, ettet tiedä todellista tilannetta. Mut se on mun uskomus. Usko sinä niinku uskot.
Kaikkien näiden juttujen jälkeen, mitä vl nimimerkki on kirjoittanut, olen sitä mieltä, että rakkaus on hänen käyttäytymisestään hyvin kaukana. Missä lie Pyhä Henki.. Oiskohan sitä sillä..?
Näyttää vaan, et sil on kauhea ylpeys! Ja tarve hampaat irvessä, ylpeyden nimissä puolustella, suu vaahdossa, vanhoillislestadiolaisuutta. Se on kyllä ihan inhimillistä, eipä sillä, mutta Pyhästä Hengestä se ei MINUN mielestäni lähde. Tuo feikkien kyttääminenki on semmonen outo asia. Jos on itellä sisäinen varmuus ja rauha asioista, ei siinä ole tarvetta rätin kanssa pintaa kiillotella.
Toivottavasti tajusitte..elä vl loukkaannu, vaan katso peiliin. Jos sen jälkeen voit vielä olla varma, että kyse on oikealla asialla olemisesta, ni okei sit. En VÄITÄ vastaan..
Pyysin vastausta Paula E.ltä siksi että voisin, JOS HALUAISIN, kirjoitella ihan vastaavia löysästi ilmaan heitettyjä syytöksiä kaikista muista liikkeistä.
Miksi muuten vl:ät eivät syyttele toisia, vaikka palsta keskittyy nimenomaan vl:ien virheiden etsimiseen??? Täällä on esimerkiksi monta ****laista esimerkiksi, jotka keskittyvät julistamaan HARHAOPPIA ja TUOMITSEMISTA ja EROTTAMISIA ja POISSULKEMISIA jne jne., vaikkei heillä tunnu olevan asiassa mitään perusteita. Ja vaikka toisten syyttely on vastoin Pyhää henkeä.
Kysymällä miten tuomitseminen käytännössä tapahtuu olisi selvinnyt, tapahtuuko tuomitsemista edes ylipäätään! En nimittäin itse tiedä tuominneeni koskaan ketään. On helppo heittää ilmaa syytöksiä, periteisesti ne on ollut tapana myös perustella.
Kuvitellaanpa että sama juttu olis kirjoitettu somaleista ja julkaistu Hesarissa. Toimittaja, Osastopäällikkö ja Päätoimittaja saisivat vankeustuomion kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan, Kustannusosakeyhtiö saisi miljoonasakot.
Mutta, lestadiolaiset, hehän ovat koiria alempia. Ja jos yrittävät nousta edes lähelle inhimillisiä perusoikeuksia niin syynä on tietysti ylpeys ;-)
"""Ja tarve hampaat irvessä, ylpeyden nimissä puolustella, suu vaahdossa, vanhoillislestadiolaisuutta."""
Eli selviä vääriäkään tietoja ei saisi oikaista, tai kysyä perusteluja, sillä lestat ovat nykypäivän juutalaisia. "Suvaitsevaisten" ihmisten sylkykuppeja.
"Miksi muuten vl:ät eivät syyttele toisia, vaikka palsta keskittyy nimenomaan vl:ien virheiden etsimiseen???"
Koska muiden oppi on Raamatun mukainen rakkauden ja muiden uskovien kunnioittamisen oppi
= OIKEA OPPI
Koska vl-oppi on muiden uskoa väheksyvä ja omaa rintaa rottingille korottava oppi
= VÄÄRÄ OPPI
"Pyysin vastausta Paula E.ltä siksi että voisin, JOS HALUAISIN, kirjoitella ihan vastaavia löysästi ilmaan heitettyjä syytöksiä kaikista muista liikkeistä."
Tätä en kommentoi siksi mitenkään, kun se ei ole minulle oleellinen asia, mutta tuota kommentoin, kun sanot Paula E.:n kirjoituksia "löysästi ilmaan heitetyiksi syytöksiksi". Tokkopa. Ei ollenkaan löysästi. Mutta sinun on kai taas (epänöyrälle) tyylillesi uskollisena jotain vastattava. Ei nöyryydellä ole sijaa elämässäsi, mielestäni (tällä hetkellä).
"Miksi muuten vl:ät eivät syyttele toisia, vaikka palsta keskittyy nimenomaan vl:ien virheiden etsimiseen???"
No ei tietenkään ne syyttele toisiaan ihan helposti! Miksi syyttelisi? Mutta tuo ei pidä ihan paikkansa. Kyllä siinä alkoi vl:lla olla jo keskenään syyttelyn makuakin, kun sterilisaatio asiasta oli täällä taannoin juttua. Ei olleet vl:t samaa mieltä asiasta. Mikä on mielestäni ihan normalia. Se on mahdotonta, että kaikesta(!), ihan kaikista pikkusistakin uskonasioista jokaikisellä vl:lla ois sama katsomus! Tuosta asiasta voit olla maailman loppuun asti eri mieltä, mutta olen varma, että näin ei ole. Eri asia mitä julkisesti sanotaan (myönnetään) asioista.
Vai tarkoititko kenties, että vl:t ei syyttele ns. epäuskosia täällä?! Kyllä muuten syyttelevät. Valehtelusta nimittäin. Ja siitä, että asioista puhutaan vaikkei mitään tiedetä. Ei taatusti tulis mieleenkään (enkä usko että muillakaan, tosissaan) kirjotella asioista ellen olisi itse kokenut/nähnyt.
"Täällä on esimerkiksi monta ****laista esimerkiksi, jotka keskittyvät julistamaan HARHAOPPIA ja TUOMITSEMISTA ja EROTTAMISIA ja POISSULKEMISIA jne jne., vaikkei heillä tunnu olevan asiassa mitään perusteita. Ja vaikka toisten syyttely on vastoin Pyhää henkeä."
En ota nyt kantaa MUIDEN Pyhän Hengen toimimiseen. Joillakin sitä on ja joillakin ei. Muistakin ihmisistä sen huomaa ihan samalleen kuin vl:sta, mutta puhunkin nyt sinusta. Kun olet niin kovasti omaavinasi Pyhän Hengen niin miksi sinusta sitten huokuu ihmisestä lähtevä henki? Milloin se Pyhän Hengen vaikutus alkaa näkyä? Milloin luovut ylpeydestä? Milloin alat rakastaa lähimmäistä? Milloin vaikenet oikeassa kohti? Ja luovut "suu vaahdossa" puolustelusta?
"Mutta, lestadiolaiset, hehän ovat koiria alempia. Ja jos yrittävät nousta edes lähelle inhimillisiä perusoikeuksia niin syynä on tietysti ylpeys ;-)"
Ei KUKAAN ole ainakaan minun muistaakseni sanonut, että teillä ei olisi OIKEUTTA uskoa niinkuin uskotte. Mutta tuosta sinun kirjoitustyylistä paistaa minun silmissäni ylpeys. Eikö kirjoituksesi pitäisi lähteä Pyhästä Hengestä? Ylpeys on synti. Mielestäni Pyhä Henki laittaa vaikenemaan silloin kun tuntuu, että MAALLISIA oikeuksia evätään. Sinä sen sijaan ..."alat räkyttämään". Se on mielestäni nimenomaan inhimillistä. Ei jumalallista.
Joten jos sinulla on Pyhä Henki, mielelläni näkisin sen toimivankin.
Zion on kuin hakomaja yrttitarhassa.
Tarkoitatko sinä tuolla hakomaja-vertauksella sitä, että sen ainoan oikean uskon tunnus olisi se että kaikki muut maailman ihmiset eivät kakistelematta niele "Zionin" eli vanhoillislestadiolisten käsityksiä? Pyritkö luomaan kuvaa että vanhoillislestadiolaisuus olisi jotenkin sorrettu vähemmistö? Tämä ei pidä faktisesti paikkaansa.
Tällaisia hakomajoja yrttitarhassa, eli aatteita jotka eivät herätä pelkästään luottamusta ja jotka eivät kaikkia lähipiirissä innosta liittymään uskonnolliseen ryhmään, on maailmassa toki lukemattomia muitakin. Ei sitä että toiset ovat eri mieltä voi loogisesti pitää oikean uskon merkkinä!
SRK-lestadiolaiset ovat yksi kiintoisa, eksentrinen, tosin yhteiskuntaamme nykyään hyvin integroitunut ja paljon poliittista ja hengellistä valtaa omaava ryhmä. Toisin oli sen tilanne kun liike syntyi: silloin 1800-luvulla se oli vähemmistön marginaalinen ja kiivas protestiliike.
On paljon muitakin yhteiskunnassaan huomattavasti ankarammin kritisoituja ja torjuttuja ryhmiä. Ja erikoista on,että Yhdysvalloissa on esimerkiksi mennoniitteja ja vastaavia vanhoillisia uskonnollisia ryhmiä, jotka eivät salli yhteisöissään 1900-luvun tekniikkaa, kuten sähköä, autoja, televisioita, naisten toimintaa uskonnnon johdossa jne. Heidän elämäntavoissaan on kiinnostavan paljon samaa kuin SRK-lestadiolaisuudessa.
Suomessa on kaikilla vapaus onneksi ajatella ja uskoa haluamallaan tavalla tai olla uskomatta, kun ei aiheuta vahinkoa sillä toisille. Koska elämme demokraattisessa maassa, saattaa sattua, että joku kritisoi vanhoillislestadiolaisuuttakin. Se kuuluu demokraattisen yhteiskunnan luonteeseen. Mutta kenelläkään ei ole lupa pilkata eikä loukata kenekään uskonnollista vakaumusta.
Omasta puolestani pidän suomalaisen uskonnollisen maailman rikkautena että meillä on erilaisia herätysliikkeitä ja painotuksia.
Paula E.