Pastori Russell, Vartitorniseuran perustaja oli amerikkalainen evankelista, joka oli kotoisin Pittsburghista, Pennsylvaniasta. Hänet tunnetaan Raamatuntutkijoiden liikkeen perustajana.
Vuonna 1870, kun hän oli 18-vuotias, hän osallistui tunnetun adventistisaarnaajan Jonas Wendellin saarnatilaisuuteen. Wendell keskittyi asioihin, jotka Russellin mielestä olivat rationaalisia, loogisesti perusteltuja Raamatun profetioita ja aikalaskelmia. Russellin mukaan Wendell onnistui vakuuttamaan hänet siitä, että Vanhan ja Uuden testamentin kirjoitukset olivat sopusoinnussa ja tarkkaan yhtäpitävät. Esityksen jälkeen Russell löysi uskonsa Raamattuun uudelleen ja hän alkoi jälleen saarnata.
Protestantismista vaikutteita saanut pastori Russell uskoi, että Raamattu on uskon ja elämän ylin ohjenuora.
# Russell kiisti ajatuksen helvetistä. Hänen mukaansa se, että Jumala rankaisi synnintekijöitä ikuisella piinalla, oli epäraamatullinen, epäjärkevä ja ristiriidassa Jumalan rakkauden kanssa. Russell uskoi, että pahojen ihmisten rangaistus olisi ikuinen kadotus, tyhjiin raukeaminen.
# Russellin mielestä ihmisellä ei ollut kuolematonta sielua. Hänen mukaansa ihminen menetti kuolemattomuutensa Edenin puutarhassa ensimmäisten ihmisten tottelemattomuuden ja syntiinlankeemuksen seurauksena. Syntiinlankeemuksen jälkeen jokainen ihminen syntyi kuolevaisena. Ihmisen oli kuitenkin mahdollista saada Jumalalta lahjaksi kuolemattomuus (n.k. ehdollinen kuolemattomuus).
# Russellin mukaan sekä uskollisena pysynyt "pieni lauma" että koettelemuksissa horjunut "suuri joukko" saisivat kuolemattomuuden taivaassa. Toisin kuin nykyajan Jehovan todistajat, Russell ajatteli "suuren joukon" olevan toisarvoinen taivaallinen joukko.
Vuodesta 1870 vuoteen 1875 Russellin perhe ja muut hänen ystävänsä osallistuivat hänen raamatuntutkimusryhmäänsä jossa tutkittiin analyyttisesti Raamattua ja kristillisten dogmien alkuperää. Adventistisaarnaajat George Storrs ja George Stetson kuuluivat läheisesti Russellin raamatuntutkijaryhmään. Russellin ryhmä uskoi, että he olivat löytäneet suuria virheitä yleisessä kristinuskossa, asioita, joissa kirkot olivat poikenneet pois alkuperäisestä raamatullisesta opetuksesta.
Vuonna 1870, kun hän oli 18-vuotias, hän osallistui tunnetun adventistisaarnaajan Jonas Wendellin saarnatilaisuuteen. Wendell keskittyi asioihin, jotka Russellin mielestä olivat rationaalisia, loogisesti perusteltuja Raamatun profetioita ja aikalaskelmia. Russellin mukaan Wendell onnistui vakuuttamaan hänet siitä, että Vanhan ja Uuden testamentin kirjoitukset olivat sopusoinnussa ja tarkkaan yhtäpitävät. Esityksen jälkeen Russell löysi uskonsa Raamattuun uudelleen ja hän alkoi jälleen saarnata.
Protestantismista vaikutteita saanut pastori Russell uskoi, että Raamattu on uskon ja elämän ylin ohjenuora.
# Russell kiisti ajatuksen helvetistä. Hänen mukaansa se, että Jumala rankaisi synnintekijöitä ikuisella piinalla, oli epäraamatullinen, epäjärkevä ja ristiriidassa Jumalan rakkauden kanssa. Russell uskoi, että pahojen ihmisten rangaistus olisi ikuinen kadotus, tyhjiin raukeaminen.
# Russellin mielestä ihmisellä ei ollut kuolematonta sielua. Hänen mukaansa ihminen menetti kuolemattomuutensa Edenin puutarhassa ensimmäisten ihmisten tottelemattomuuden ja syntiinlankeemuksen seurauksena. Syntiinlankeemuksen jälkeen jokainen ihminen syntyi kuolevaisena. Ihmisen oli kuitenkin mahdollista saada Jumalalta lahjaksi kuolemattomuus (n.k. ehdollinen kuolemattomuus).
# Russellin mukaan sekä uskollisena pysynyt "pieni lauma" että koettelemuksissa horjunut "suuri joukko" saisivat kuolemattomuuden taivaassa. Toisin kuin nykyajan Jehovan todistajat, Russell ajatteli "suuren joukon" olevan toisarvoinen taivaallinen joukko.
Vuodesta 1870 vuoteen 1875 Russellin perhe ja muut hänen ystävänsä osallistuivat hänen raamatuntutkimusryhmäänsä jossa tutkittiin analyyttisesti Raamattua ja kristillisten dogmien alkuperää. Adventistisaarnaajat George Storrs ja George Stetson kuuluivat läheisesti Russellin raamatuntutkijaryhmään. Russellin ryhmä uskoi, että he olivat löytäneet suuria virheitä yleisessä kristinuskossa, asioita, joissa kirkot olivat poikenneet pois alkuperäisestä raamatullisesta opetuksesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei
"Adventismi" tarkoittaa Jeesuksen odotusta, ja lopun ajan ymmätämistä ja saarnaamista.
Se on oikein ajallamme.
Russell ymmärsi kysymystä helvetistä ainakin osittain oikein.
Raamattu ei opeta ikuista kidutusta.
Kreikan "aion" tarkoittaa myös määräpituista aikaa, niin kauan kuin asia tai sesine on olemassa.
Raamattu opettaa "toista kuolemaa" (Ilm 20:14, 21:8 mm.)
Oikeudenmukaisen Jumalan ominaisuuksiin ei kuulu sadismi, eikä pyhien luonteenomainaisuuksiin nautinnot tietoisuudesta, että heidänkin läheisesensä jotkut kiroilevat, kirkuvat ja kituvat ikuisesti helvetissä.
Uudessa maassa ei kukaan voisi rauhassa silloin nauttia, jo niin olisi.
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli Osasto: 14; "Kuolema ja tuomio">> "Helvetti. Kiduttaako Jumala ikuisesti helvetissä?"
Kuolematon sielu oppi on kreikkalaista filosofiaa (Platon)
Osasto 14: "Kuolleiden tila"
Osasto 3: "144 000 sinetöityä"
144000 on todennäköisesti koko pelastuvien joukon vertauskuvallinen luku.
Russelille ei kelvannut adventtioppi, ja hän ei ollut koskaan jäsen siinä, mutta oli alkuun kiinnostunut.
Hän meni omille teilleen, ja perusti Variotorniseuran.
Siunausta
jari laurila