Kauneus lienee päivän (kiro?)sana palstalla. Olen pakotettu avautumaan aiheesta ikävine tosiasioineni.
Kauneus on aina ja vain ulkoista. Sisäinen kauneus on absurdi käsite. Mitään mitä ei voi nähdä omin silmin, ei voi todeta kauniiksi (ei kyllä rumaksikaan). Esteettisyys on pakotettu olemaan ulkoista.
Vai voisinko muka toimia seuraavasti:
Otan kirveen ja pilkon kaiken mahdollisen asunnostamme, televisiosta huonekaluihin, tuhannen pi..un päreiksi. Tämän lisäksi haen autotallista sylillisen maalipurkkeja ja heittelen maalit pitkin poikin ja sekaisin pitkin seiniä, kattoa ja lattiaa. Aikani mitä mielikuvituksellisimmin riehuttuani, tuhoa tietoisesti tehden, on asunto kuin pommin jäljiltä. Aivan kaamea näköinen paikka.
Kun sitten vaimo-kulta illalla tulee töistä kotiin, avaa kotioven ja sotatantereen nähdessään pudottaa silmänsä ja haukkoo henkeään, että "Mitä Helv...@!##!??", niin totean vain, että "koita vaimo hyvä nähdä tässä kaikessa sekasorrossa se sisäinen kauneus. Nyt on meidänkin aika oppia arvostamaan sisäistä kauneutta ulkoisen sijaan. Ei olla enää pinnallisia!"
Kauneus on aina ja vain ulkoista. Sisäinen kauneus on absurdi käsite. Mitään mitä ei voi nähdä omin silmin, ei voi todeta kauniiksi (ei kyllä rumaksikaan). Esteettisyys on pakotettu olemaan ulkoista.
Vai voisinko muka toimia seuraavasti:
Otan kirveen ja pilkon kaiken mahdollisen asunnostamme, televisiosta huonekaluihin, tuhannen pi..un päreiksi. Tämän lisäksi haen autotallista sylillisen maalipurkkeja ja heittelen maalit pitkin poikin ja sekaisin pitkin seiniä, kattoa ja lattiaa. Aikani mitä mielikuvituksellisimmin riehuttuani, tuhoa tietoisesti tehden, on asunto kuin pommin jäljiltä. Aivan kaamea näköinen paikka.
Kun sitten vaimo-kulta illalla tulee töistä kotiin, avaa kotioven ja sotatantereen nähdessään pudottaa silmänsä ja haukkoo henkeään, että "Mitä Helv...@!##!??", niin totean vain, että "koita vaimo hyvä nähdä tässä kaikessa sekasorrossa se sisäinen kauneus. Nyt on meidänkin aika oppia arvostamaan sisäistä kauneutta ulkoisen sijaan. Ei olla enää pinnallisia!"
Vastaukset 9
Vanhimmat
kirjoitahan vielä lisää eläväisiä tarinoita, ja lähetä niitä psykologillesi. Saat varmasti diagnoosin, ja pääset ehkä jopa ihan hoitoon.
on se, että ihmistä tulee arvostaa muutoinkin kuin vain sen perusteella mitä ulospäin näkyy. Termi sisäinen kauneus on vain huono tähän tarkoitukseen.
Ja ei sillä ns. sisäisellä kauneudella kyllä missikisoissa pärjää, jos pärstä on kuin petolinnun perspuoli... että kauneutta ihmisen pään sisäisellä ei todellisuudessa pysty kompensoimaan.
"Ja ei sillä ns. sisäisellä kauneudella kyllä missikisoissa pärjää, jos pärstä on kuin petolinnun perspuoli... että kauneutta ihmisen pään sisäisellä ei todellisuudessa pysty kompensoimaan."
- Entä jos missikisat ovat jo alunperin huuhaata.
Miksi täytyy edes ottaa esimerkiksi missikisoja, miksi lähteä jo alunperin vertailemaan naisia keskenään.
Tarinasi oli erittäin osuva. Missähän ihmeessä piileskelit tuon kahden ulkonäköketjun ajan?
nöyrästi anteeksi ketjun aloittajan puolesta. Uskon että hänkin on pahoillaan siitä, että muu elämä vie niin hitsisti aikaa, ettei kerkeä kommentoimaan sinun jokaista tarinaasi.
Mutta eihän nyt mennä epäoleellisuuksiin, eihän?
"Vai voisinko muka toimia seuraavasti:"
"Otan kirveen ja pilkon kaiken mahdollisen asunnostamme, televisiosta huonekaluihin, tuhannen pi..un päreiksi. Tämän lisäksi haen autotallista sylillisen maalipurkkeja ja heittelen maalit pitkin poikin ja sekaisin pitkin seiniä, kattoa ja lattiaa. Aikani mitä mielikuvituksellisimmin riehuttuani, tuhoa tietoisesti tehden, on asunto kuin pommin jäljiltä. Aivan kaamea näköinen paikka."
"Kun sitten vaimo-kulta illalla tulee töistä kotiin, avaa kotioven ja sotatantereen nähdessään pudottaa silmänsä ja haukkoo henkeään, että "Mitä Helv...@!##!??", niin totean vain, että "koita vaimo hyvä nähdä tässä kaikessa sekasorrossa se sisäinen kauneus. Nyt on meidänkin aika oppia arvostamaan sisäistä kauneutta ulkoisen sijaan. Ei olla enää pinnallisia!"
- Entä jos on sisäisesti kaunis, niin ei hajoita paikkoja ollenkaan.
Miten voi sanoa olevansa sisäisesti kaunis sen jälkeen kun on hajottanut kotinsa.
Sisäinen kauneus näkyy kyllä ulospäin.
"mitään mitä ei voi nähdä omin silmin, ei voi todeta kauniiksi." toisin sanoen väität, että kauneus on vain visuaalista. sehän ei pidä paikkaansa. lähempänä totuutta ollaan, jos määritellään kauneus aistilliseksi käsitteeksi: kauniiksi on mahdollista sanoa asioita, jotka ovat tietyin aistein havaittavissa, käytännössä sana `kauneus` on vakiintunut kuvaamaan nähtävää, kuultavaa ja haistettavaa. joten ulkoinen, ruumiillinen (eli visuaalinen) kauneus onkin vain yksi kauneuden ulottuvuus.
feministisesti kysymys ulkoisesta kauneudesta on mielenkiintoinen, sillä ihmisruumiin ulkoisen kauneuden arvostus on historiallisesti vaihdellut sen mukaan, onko kauneuden normina pidetty nais- vai miesruumista. antiikin kreikassa normina oli miesruumis, ja silloin kauneus liitettiin järjen, älyn ja jumalallisuuden käsitteisiin; kaunis mies oli kunniallinen hahmo. nykyajan länsimaisessa kulttuurissa ruumiillisen kauneuden normina on naisruumis, ja kuinka ollakaan, kauneus on naisistuessaan menettänyt arvostettavat ja vakavasti otettavat liitännäiskäsitteensä: naiskauneus onkin kevytmielistä, irrationaalista, hyväksikäytettävää ja maallista. ei ole sattumaa, että näin on käynyt. ilmiö palautuu sukupuoliseen eriarvoisuuteen: kulttuurimme on historiallisesti muotoutunut miesten kulttuuriksi, jossa naisia saa hyväksikäyttää, kaupata, halveksia jne.
eikä roomaa (pureta ja) rakenneta yhdessä yössä, eli toisin sanoen vaikka suomessakin esim. juridinen tasa-arvo on jo aika hyvällä mallilla, feminismillä on vielä valtavasti työsarkaa ja pitkään... yllä oleva esimerkki sukupuolisesta eriarvoisuudesta ja sen juurista on juuri sitä minkä haluaisin teidän miesten (ja monien naistenkin) ymmärtävän. eli tasa-arvon toteutuminen ei ole pelkästään juridista, materiaalista ja määrällistä, se ei toteudu yksinkertaisella "sulle-mulle -periaatteella". naisten alistettu asema on luonteeltaan myös laadullista, se on kietoutunut kulttuuriseen merkitystodellisuuteen ja aktuaalistuu tänäkin päivänä kaikenlaisissa arkisissa käytännöissä. usein se on niin lähellä, ettei sitä edes huomaa...
Kerrankin joku, joka osaa pukea sanoiksi sen, mikä se kuuluisa ongelma on. Lisää tällaisia keskustelijoita.
Kiitos myös siitä, että ymmärrät ottaa maltillisen kannan asioiden muuttamiseen etkä räyhää.
isoja kirjaimia, kun näppäin kuitenkin näkyy toimivan sitaattien ja kaksoispisteen kohdalla?