Nyt on menossa viides talvi kitkarenkailla (toiset Nokian Hakkapeliitta Q:t). Matkaa on kertynyt 20 tkm talvessa ympäri suomea. Pääasiassa etelässä. Eilen oli kehä III:n sisällä hieman liukkaampi keli. Ei taida paljon liukkaampia kelejä tulla tänä talvena. Kitkat pitivät hyvin. Ei ollut mitään ongelmia ja ajaminen oli rentouttavaa, jopa hauskaa, koska tietä ei ollut suolattu.
Olen nyt viisi talvea etsinyt sellaista keliä, joka olisi hankala kitkoille. Vielä ei ole 100 tkm:n matkalla sellaista tullut eteen. Mutta yrittänyttä ei laiteta. Jospa ensi talvena se "tosi yleinen" keli tulisi vastaan.
Vosiko joku kertoa, minulle yhden hyvän syyn miksi suomessa tarvii nastoja?
Olen nyt viisi talvea etsinyt sellaista keliä, joka olisi hankala kitkoille. Vielä ei ole 100 tkm:n matkalla sellaista tullut eteen. Mutta yrittänyttä ei laiteta. Jospa ensi talvena se "tosi yleinen" keli tulisi vastaan.
Vosiko joku kertoa, minulle yhden hyvän syyn miksi suomessa tarvii nastoja?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Aiempina vuosina vaimon autossa oli kitkat ja hyvinhän niillä kaupungeissa ja pääteillä pärjäsi. Maalle muutettuamme otettiin kuitenkin vaimon uuteen autoon nastarenkaat syystä, että talomme on 3 km:n mittaisen yksityistien päässä ja kun se jäätyy peilikirkkaaksi teräsjääksi, menee auto kitkoilla kyllä pusikkoon, sanoo nimim."kokemusta kyllä on". - Mutta muuten kitkat ovat mielestäni hyvät, joskin kokemukseni mukaan jo 2 vuoden jälkeen niiden kumiseos muuttuu niin kovaksi, etteivät ne enää sen jälkeen pidä kesälläkään!
"Vosiko joku kertoa, minulle yhden hyvän syyn miksi suomessa tarvii nastoja?"
Kitkarenkaat käyttävät hyödyksi tienpinnan epätasaisuuksia ja jos kaikki nastat korvattaisiin kitkoilla niin voisi syntyä aikalailla liukastelua, kun kitkat ajaisivat tienpinnat peilijääksi. Nykyisellään nastat syövän jäätä ja karhentavat sitä, täten antaen paremman pidon kitkakuskeille ja myös syöden urat joista saa sitten keväällä riemuita.
Ei ole järkeä miettiä kummat renkaat on paremmat, sillä paras tulos saavutetaan vain, jos osa käyttää kitkoja ja osa nastoja. Pelkillä nastoilla tiestö kuluu turhankin paljon, erityisesti alueilla, joissa tie on paljaana suurimman osan talvea.
Ja jos puhutaan nastoista pelkästään yksilötasolla, niin eikös nastarenkailla ole se, etu, että nastat pitävät joka suunnassa hyvin, kun taas kitkarenkaat lähinnä kulkusuunnassa? Kitkarenkaiden lamellithan ovat "poikittain" enkä usko, että renkaat antavat paljoa sivuttaispitoa. Myöskään en ole varma täten kitkojen ominaisuuksista vaaratilanteissa.
Tuosta on tulossa aika hyvä nastarenkaiden puolustuspuhe, että ne
karhentaisivat jäätä jolloin kitkoilla pärjäisi. Apu siitä on minimaalinen,
jos edes sitäkään.
"nastoille lisävero"
Eli mielestäsi tienpinnan kitka on sama, riippumatta siitä, että onko tiellä jää jyrsitty nastojen toimesta (ehkä jopa asfalttiinkin asti) vai ei? Ero vain "minimaalinen, jos sitäkään"?
Varmasti myös rakastat suolausta, koska tällöin kitkarenkaasi paranevat nastarenkaisiin verrattuna.
Kyllä ne kitkarenkaat pitää sivuttaissuunnassakin.
Hyvin totta tuo mitä kirjoitit kuinka nastat karhentaa tienpinnan kitkoille sopivaksi. Tosin tuohon karhentamiseen riittäisi huomattavasti nykyistä pienempikin määrä, sanotaan nyt vaikka 20% kokonaismäärästä.
"Kitkarenkaiden lamellithan ovat "poikittain" enkä usko, että renkaat antavat paljoa sivuttaispitoa"
Suosittelen kitkarenkailla ajoa edes kerran, niin uskomukset rapisevat. Niin epäuskottavalta kuin se ehkä kuulostaakin, niin nimenomaan sivuttaispito on esim. Misukan kitkarenkaissa parempi kuin pitkittäispito, ainakin oman kokemukseni mukaan omassa autossa.
Nimittäin Misukan kitkan kanssa.
Vetopito ehkä kaikkein heikoin (muistuttaa aina vauhtia otettaessa että saattaa olla liukasta). Mielestäni turvallisuutta lisäävä ominaisuus.
Tänään lainasin kaverin nastoilla varustettua autoa (kohtuu vähän ajetut nastat, jotain 10tkm).
Jäisellä asfalttipinnalla ei pitoa ollut YHTÄÄN sen enempää kuin omilla kitkoillakaan.
Alan olla yhä vakuuttuneempi että jää asfaltin päällä on usein niin ohutta, että nasta ei siihen kunnolla pure (iskee läpi asfalttiin).
Noista urista ja niiden synnystä,ei ihme että uria tulee kun suurin osa ajelee aina vaan sitä samaa uraa.Joku joskus nimitteli ratikkakuskeiksi...
Lähes aina on tilaa/mahdollisuus ajaa urien sivussa tai ainakin hieman omaa latua,myös lumikelillä kohtuullisen lumi"vallin" päällä on ihan mukava ajella.Nyt kun niitä uria on, niin lähes jokainen vaan junnaa niissä.Esimerkkinä kotini lähellä on eräästä kohdasta asvaltti kulunut todella pahasti montuille mutta siitä vaan painetaan menemään??!!Tilaa olisi ajaa molemmilta puolilta mutta kun ei niin ei.
Joillekkin auton ajaminen tuottaa suuria vaikeuksia joten he ajakoon keskellä tietä etteivät putoa ojaan,mutta toisaalta jokainenhan on keskitasoa parempi autoilija?
nimim. kitkoilla selvinnyt(kiitos nastamiesten?)
Uriahan niitä syntyy.
Ja vaikka tässä keskustelussa onkin paikoin korostettu nastojen aiheuttaman karheuden apua, selviää kitkalla toki tuoreellakin jäällä. Kieltämättä karheus parantaa pitoa.
Missähän päin se oli, kun uran syvimpän kohtaan "liimattiin" noin 1-2cm korkeat 20*20cm laput noin 10-20m välein. Urissa ajaminen vähentyi kummasti ja tie tasoittui.
Jos ajelee normaalisti ja ennakoivasti niin ei tule millään renkailla ongelmia.
Jos kuitenkin tulee äkkitilanne = pitää pysähtyä 100 km:n vauhdista jäisellä tiellä esim. hirven vuoksi, niin kitka-auto menee vielä n. 60 km tunnissa siinä kohtaa, kun nasta-auto on jo pysähtynyt.
Lukekaa TM:ää ja rengastestejä, jos ette usko.
100 km/h:n vauhdissa lukkojarrutus jäisellä tiellä nastarenkaillakin,epäilempä,että lepikko kutsuu.
Ennakoiva kuljettaja ei tarvitse nastarenkaita suomessa,mutta antaa muitten vaan ajaa nastoilla ,niin rekka-autot hyötyvät nastojen syömistä lumisista teistä.Kerran kun on kitkat vaihtanut,en usko ,että nastoihin enää palaa.
Jos joutuu tekemään 100km/h vauhdista lukkojarrutuksen jäisellä tiellä esim. hirven takia, niin taitaa olla ihan sama onko alla nastat vai kitkat...=)
Ei ole meidänkään perheessä ollut nastarenkaita moneen vuoteen, eikä kyllä enää tulekkaan...
Heh, näitä saa nauraa: "Lukekaa TM:ää jos ette usko" =)
Voi tietysti aina kysyä onko tuo järkevä
ajonopeus jos tie on todella jäinen,
edes nastoilla ...
tuosta taas nähdään, että ei mikään ihme että talviajan liikenneonnettomuudet on lisääntymään päin. Ihmisethän on näköjään täysiä idiootteja! 100 km/h jäisellä tiellä...
pitaa mielessa, etta alla on kitkat. Eli ajotapa
muotoutuu kitkojen myota ennakoivammaksi ja joustavammaksi. Mielummin kuitenkin vaikka pudotan tilannenopeuttani hiukan ja pidän hiukan pidemmän etäisyyden edelläajavaan voidakseni nauttia kitkojen mukavuudesta. Itse olen ajanut kitkoilla usean vuoden pääkaupunkiseudulla ja myös keski-Suomessa. Nastarenkaisiin tuskin enää palaan. Myös vaimoni siirtyi kitkarenkaiden käyttäjäksi pari vuotta sitten saatuaan tilaisuuden kokeilla nillä ajoa muutaman kuukauden ajan talvikelillä.
Niin ja se vielä, että ilman ABS-jarruja en ehkä kitkoilla kuitenkaan ajaisi. Ne varoittavat herkästi heti jos pito käy huonoksi.
Nastarenkaidenkin hieman parempi jääpito helposti "ulosmitataan" ajamalla vastaavasti
hieman korkeammalla tilannenopeudella!
.......ole tullut vakuuttuneeksi:
" ilman ABS-jarruja en ehkä kitkoilla kuitenkaan ajaisi. Ne varoittavat herkästi heti jos pito käy huonoksi."
Varoittavat ehkä perstunnotonta kuskia, mutta pysähtyys? Kitkojen ja nastojen oleellinen ero juuri lukkojarrutuksessa, kitkarengas toimii lähinnä renkaan pyöriessä. Nyt kun jarrutus kitkarenkailla menee ABS:lle asti, ainakin minun mielestä tuntuu siltä, että ihan sama painaako jarrua vai ei kun ABS-systeemi kuitenkin "potkii"
jarrutehon pois yrittäessään saada nahkoinaan menevää kitkarengasta pyörimään. Ja tiedoksi, olen koittamut survoa poljinta syvemmälle, niinkuin ABS-ohjeistuksessa käsketään. Ei pärjää mun optimijarrutukselle. Hätäjarrutus onkin sitten jo toinen juttu, siinä ei paljon optimoida.
juu, kyllä se pitää olla ihan muut tekijät kuin ABSit, jotka varoittaa liukkaudesta. Esimerkiksi kuljettajan silmät ja kädet (ohjauksen välityksellä). Itse olen siinä onnellisessa asemassa, että ajan autolla, jonka ohjaus varoittaa jopa suoraan ajettaessa tienpinnan kitkamuutoksista, jopa kesäkelillä! Kaikki ohjaukset (etenkään nykyiset tehostetut) eivät ilmeisesti ole yhtä tunnokkaita?
Itse ajelen nastattomilla ilman ABSeja, enkä oikein ymmärrä niitä lausuntoja, joiden mukaan kitkat vaatii ABSit. Ehkä olen jotenkin perusvaarallinen kuski kun en sitä ymmärrä vaikka kaikkivaltias TM:kin niin sanoo?
Muuten olen erittäin perusteellisen mutu-tutkimuksen tuloksena sitä mieltä, että esim. talvisessa maantieajossa autoilijoista n. 10-15% ajotapaan näyttää vaikuttavan jos tie on vaarallisen liukas. Arvioideni mukaan lopuista n. 40 prosentilla lienee Volvoissaan ABSit, luistonestot ja ajovakautukset, jotka "peittää" liukkauden kunnes on liian myöhäistä. Loppuosa vanhoilla Kadetteillaan ja Sunnyillään ilmeisesti kokevat itsensä sen verran Kankkusiksi, että luiston rajalla ajaminen vilkkaassa viikonloppuliikenteessäkin kuuluu asiaan.
Todennäköisempi (ja virallisenkin tutkimuksen vahvistama) syy on se, että NYKYAUTOILIJA EI YKSINKERTAISESTI TIEDÄ MILLOIN ON LIUKASTA!!!
Toinen ilmenemismuoto ovat sitten luokka Ylivarovaiset, jotka ajavat rutikuivalla moottoritiellä kahdeksaakymppiä, kun säätiedotuksessa on varoitettu liukkaasta kelistä. Mutta yhtälailla tiesilmä puuttuu siis heiltäkin.
Kun jäisellä tiellä jarrutettaesa yksi neljästä kitkarenkaasta (esim. toinen takapyörä)
hetkellisesti lukittuu, ei sitä ole kovin helppo huomata. Tässä tilanteessa kuitenkin abs jo aiheuttaa lievän tärähdyksen jarrupolkimessa.
Ohjauksen tunnokkuudella ei tässä tapauksessa ole merkitystä. Autossani ohjauksen tehostus lähes
poistuu maantienopeuksilla ja tuntuma on siten hyvä.
......lisäyksistäsi. Voin vain korostaa, että koska näiden elektronisten apulaitteiden avulla saavutetaan liukkaalla suurempi nopeus, ovat seuraukset vakavammat, kun auton hallinta sitten lopulta menetetään.
Toinen talvi kitkoilla, ja sen parempia renkaita ei ole olemassakaan, niillä pärjää kelillä kuin kelillä. Vertailukohteena meillä toinen auto, missä on nastat, ja ei ainakaan paremmat ole, seuraavat on siinäkin kitkat.
Hei vain puppelit. Eihän sitä paksulla penikselläkään mitään tee - kaikki pienikaluisethan ovat keskivertaista parempia rakastajia.
Valitsen itselleni ja vaimolleni aina sen turvallisemman vaihtoehdon. Joka kerta valinta on ollut nastoitettu suomalainen. Autoja ollut yli 20kpl, kilometrejä riittävästi. On tullut ajettua uusilla ja käytetyillä nastoilla ja kitkoilla - vertailun vuoksi tuttavienkin autoilla.
Aina riittää vänkääjiä - joka asiasta. Pari hyvää esimerkkiä; 1.) n. 30 vuotta autoillut, autourheilua harrastanut mies - sattunut saamaan edullisesti kitkat, kehui niin perkeleesti. Ne oli parhaat joka kelillä. Ja niin eteenpäin. Pari viikkoa varsinais-Suomalaista talvea, ja kaveri vaihtaa vanhat nastarenkaansa alle. Menen jutuille, vedetään savut - ei puhuta renkaista sillä kertaa mitään... Siitä lähtien ajanut näköjään taas nastoilla nämä viisi vuotta. 2.) 20 vuotta autoillut "kaupunkilainen", viimeisimmän auton mukana tuli ns. kitkarenkaat. Kehui niin maan perusteellisesti. Vaikka ajoi peräkolarin. Vaikka ajoi toisenkin. Oli ne vaan niin hyvät. Kerran sanoi ostaneensa pinnatut nastarenkaat, vaikka "kitkoissa" oli vielä pintaakin. Oli kuulemma meinannut henki lähteä. Sanoi, että on nyt ihan eri pito, taitaa ne nastat sittenkin olla paremmat.
Aina ei auta ennakointi, muuten... eivätkö nastarenkailla ajavat ennakoi...? Kuulostaa ihan kitkamiesten puheissa siltä...
Kyllä kitkat nykyään toimii siinä missä nastatkin, autosta riippuen jopa paremmin. Itse testasin kitkoja pari vuotta sitten enkä sen jälkeen ole nastoja enää huolinut.
Ja aikaisemmalle kirjoittajalle, voisi luulla että kitkarenkaat olisi viidessä vuodessa kehittyny aikalailla.
Itse ajan kitkoilla ja siihen ei mitenkään vaikuta renkaiden hinta, koska lasku menee firman maksettavaksi. Nastat vaan ei kokemukseni mukaan toimi yhtä hyvin kuin kitkat.
Ajoa kertyy vuodessa noin 100tkm ja pääasiassa maantiellä. Yleensä suosin "pienempiä" teitä liikenteen vähyyden takia, joten ajan myös toisinaan huonossakin kelissä, sellasessa johon täysjärkinen ei lähtisi, mutta kun työt on hoidettava. Yleensä mukana on vielä suuri peräkärri. Kolareilta vältytty vaikka meno aika vauhdikasta.
Perheessä on myös toinenkin auto ja siinä nastat. Mutta sillähän vaan ajetaankin kaupungissa ja lyhyitä matkoja.
Tähän on vähän vaikea antaa yksiselitteistä vastausta;mutta vastataan näin;
Kitkat käy joihinkin autoihin,joihinkin ei.ne käyvät myös paremmin jossain päin Suomea,jossain päin ei.
Vähän selitystä;
Ensinnäkin ymmärrän täysin kitkarenkaisiin tottuneiden mieltymyksen niihin;hiljaisia,mukavan pehmeitä ajaa,lumella jopa parempi pito kuin nastalla,ymmärrän myöskin niitä,jotka ko.renkaita karttaavatkin.
Parhaiten kitka käy aivan uudenmallisiin,keskikoosta ylöspäin(painavampiin)malleihin,joissa nykyaikaiset luiston-ja ajonvakautusjärjestelmät,ne ovat kitkarenkaitten kanssa toimiva paketti,niin etu-kuin takavetoiset.
Huonosti kitka käy vanhempiin,etenkin pienempiin(kevyempiin)autoihin,erityisen huonosti huonon painonjakautuman omaaviin vanhempiin takavetoihin,yhdistelmä alkaa olla jo suorastaan vaarallinen.
Kitkan vahvuushan on juuri pito lumisilla teillä,joita löytyy varsinkin Pohjois-Suomesta,
heikoimillaan kitka on paljaalla,jäätyneellä asfaltilla,jota taas löytyy eniten Etelä-Suomesta talviaikaan.
Jostakin kumman syystä nasta-ja kitkarengasmarkkinat ovat tällä hetkellä juuri väärin päin;etelässä kitkat ovat suositumpia kuin pohjoisessa.
Auton tärkein ominaisuus eli kuljettaja on kuitenkin tässä(kin) asiassa ratkaisevimmassa roolissa;asia on pitkälti korvien välissä,kuljettaja itse tietää,mitä hän odottaa renkailtaan ja sovittaa ajotyylinsä sen mukaiseksi.
T;J.Knuuttila,tällä erää nastoitetuilla kitkoilla huristeleva!
Kitkoilla ajavana voin hyvin pitkälle allekirjoittaa aatoksesi.
Mitä markkinoiden painottumiseen tulee....
Etelä-Suomessa on enemmän sitä asfalltiajoa -> suuren osan ajasta nastat aiheuttaa sitä melua.
Pohjois-Suomessa enemmän lunta ja jäätä -> vain harvoin nasta pääsee huutamaan ja kulumaan.
Eli, vaikka tosi talvisissa oloissa kitka onkin lähempänä nastaa, on myös nastan "haittapuolet" pienemmät.