Kuolema
Kristittyinä ihmisinä me yleensä murehdimme lähimmäisemme kuolemaa. Murehtiminen on luonnollista. Surumme kuvastaa sitä, että välitimme lähimmäisestämme ja olisimme tahtoneet pitää hänet vielä luonamme.
Ajallinen kuolema on surullinen tosiasia, joka meidän kaikkien on kohdattava, olemmepa uskossa tai emme.
Ikävintä on, kun meille tulee suruviesti uskosta osattoman lähimmäisemme kuolemasta. Se on meille katkera murhe. Silloin olemme menettäneet hänet ikuisiksi ajoiksi. Surumme on silloin aiheellinen. –
Jumala tahtoisi antaa kaikille ihmisille kuoleman jälkeisen hyvän osan Paratiisissa. Hän tahtoo antaa ikuisen tulevaisuuden ja toivon. ”…ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole”(1 Tes.4:13).
Jos poisnukkunut lähimmäisemme on tullut uskoon, ei meidän tarvitse murehtia, ”niin kuin muut”.
Uskossa Jeesukseen oleva ihminen ei kuollut ilman Jumalaa ja ilman toivoa Taivaaseen pääsystä.
Jonain päivänä meille tulee viesti uskossa olevan lähimmäisemme kuolemasta. Hänelle kävi hyvin. Jeesus oli vastassa ja vei hänet Paratiisiin. ”Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun se elää, vaikka olisi kuollut” (Joh.11:25; ”5:24-29”). Näin ollen voimme jopa iloita lähimmäisemme perille pääsystä. Hautajaislauluina voimme laulaa iloisia, hengellisiä voittolauluja. Jäämme odottamaan riemullista jälleennäkemistä (mikäli itsekin olemme uskossa).
Me uskoon tulleet otimme vastaan Jeesuksen elämämme Herraksi. Tulimme tietämään todellisuuden Taivaasta ja kadotuksesta, Jumalan rakkaudesta ja vihasta. Valitsimme Hänen rakkautensa. Annoimme elämämme Jeesukselle. Saimme syntimme anteeksi Jeesuksen Nimessä ja veressä. Tiedämme pääsevämme Taivaaseen. Meillä on ikuinen elämä Jumalan Valtakunnassa.
On hyvä lukea pyhällä arkuudella seuraavat Raamatun opetukset:
”Ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio” (Hebr.9:27).
”Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan tuomion ilmestymisen päiväksi” (Room. 2:5).
”Synnin palkka on kuolema (eli ikuinen ero Jumalasta) mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa (Room.6:23).
”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23).
Kaikki tarvitsevat siis sovituksen Jeesuksen sijaisuhrin ja sovintoveren kautta.
Olemme ihmiskuntana matkalla kohti viimeistä tuomiota. Jeesus on siellä omiensa Puolustaja. ”…että meillä olisi turva tuomiopäivänä” (1 Joh.4:17). ”Ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat” (Room.8:1).
Mutta ”Synnin palkka on kuolema” (Room. 6:23). Jeesus otti päällensä meille kuuluvan tuomion, synnin seurauksen. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaisuhrina. Pyhä, kallis sovintoveri annettiin meidän tähtemme. Syntitilamme on poistettu!
”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Markus 15:34). Näin Jeesus huusi kuollessaan ristillä. Mutta miksi? Siksi, ettei meidän tarvitse kauhuissamme sitä huutaa viimeisellä tuomiolla.
Jeesus sanoi ristillä kuollessaan sanat: ”Se on täytetty!” (Joh. 19:30). Varma pelastustie on avattu. Saamme turvata Jeesuksen veriuhrin ansioon. Siinä uhrissa Jumalan rakkaus toimii hyväksemme. Golgatan ristillä kuoleman tilamme otettiin pois. Mutta tämä kallis lahja jää hyödyttömäksi, ellei sitä oteta vastaan. - Jeesuksen vastaan ottaminen ratkaisee ikuisen kohtalomme. ”.. tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi” (Markus 2:10).
Kristinuskon pääsisältö on ilosanoma Jeesuksesta. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaiskuoleman syntitilamme tähden, että pääsisimme Taivaaseen. Kuolemansa jälkeen Jeesus nousi ylös kuolleista!
Jumala rakastaa ihmistä eikä tahdo kenenkään joutuvan kadotukseen. ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset (1) pelastuisivat ja (2) tulisivat tuntemaan totuuden” (1 Timot.2:4).
Sielunvihollinen tahtoo, ettei kukaan pelastu, vaan että kaikki ihmiset uskovat valheen ja joutuvat kadotukseen, ikuiseen eroon Jumalasta.
Kadotus on tuskan ja kauhun paikka.
Jumala rakastaa Sinua! Sielunvihollinen vihaa Sinua. –
Meidän on siis viisainta murehtia lähimmäisistämme nyt, kun vielä on armon aika. Meidän on huolehdittava, että lähimmäisemme ottavat vastaan pelastuksen ennen kuolemaansa. NYT on oikea aika. Kuoleman jälkeistä pelastumisen mahdollisuutta ei enää ole. - - -
Emme kukaan voi tietää kuolemamme ajankohtaa. Pelastumisen suurta asiaa ei sen tähden pidä siirtää huomiseen.
HAUTAJAISVALHEET
Ikävä asia hautajaisissa on valehtelu. Röyhkeästi vakuutetaan uskosta osattoman, syntitilassaan kuolleen vainajan menneen Taivaan iloon, koska hänet haudattiin muka siunattuun multaan. Tämän maailman multa ei kuitenkaan ole yhtään siunatumpaa hautausmaalla kuin muuallakaan (1 Moos. 3:17).
Hautajaisilmoituksissa toistuu sanonta: ”Kutsuttiin Taivaan kotiin.” ”Herra otti matkamiehen luokseen.” jne…
Miksi jäljelle jääneitä pitää lohduttaa valkoisilla valheilla? – Jos jumalaton pääsee Taivaaseen, ei se enää olekaan Taivas. Taivas on ihana juuri sen vuoksi, ettei sinne pääse mitään epäpyhää, ei yhtään valehtelijaa (esim. hautajaisvalehtelijat), kiroilijaa, varasta, juomaria tai haureuden harjoittajaa. Helvetin tulijärvi on synnin harjoittajien paikka (Ilm. 21:8).
Totta hautajaispuheissa on se, että Jumala on asettava jokaisen ihmisen eteensä viimeisenä tuomion päivänä. Silloin kysytään vain sitä, onko ihminen elämänsä aikana ottanut vastaan pelastuksen Jeesuksen ristintyön ansiossa ja näin uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä. Siellä kysytään onko hän tunnustanut Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja syntiensä sovittajaksi sekä ottanut kasteen Herransa Nimeen. Mutta siellä tarkistetaan myös onko ihminen elänyt elämänsä julkisessa uskossa Jeesukseen.
”Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun Hän tulee…” (Luuk. 9:26). ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan” (Apt. 2:38).
”Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan…Ei yksikään, joka Häneen uskoo, joudu häpeään” (Room.10:9-11).
Ellei ihmisellä löydy edellä mainittuja asioita elämästään, niin hänet viimeisellä tuomiolla tuomitaan kadotukseen. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Markus 16:16).
Juhlavat hautajaiset ja kauniit puheet tai papin siunaamiset eivät auta ihmistä Taivaaseen. Kuoleman jälkeen ei mikään enää voi vaikuttaa ihmisen tilaan. Ilman Jeesusta kuoleva ihminen on ikuisesti kadotettu. ”Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita” (Joh. 3:18). ”Joka uskoo ja kastetaan ( = upotuskaste vedessä uskoon tulon ja parannuksen teon jälkeen), se pelastuu (pääsee Taivaaseen), mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Markus 16:16). Nämä ovat vakavia tosiasioita. Eivätkä tosiasiat muutu, vaikka niihin ei kukaan uskoisikaan.
”Joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen” (Ilm.20:15).
Kuoleman hetkellä tuo inhottava pimeyden olio on vastassa omiaan, uskosta osattomia, huolimatta siitä onko saattohoito ja lähdön hetki järjestetty hyvinkin kauniisti.
Samoin on Jeesus kuolinhetkellämme vastassa meitä, jotka olemme antaneet elämämme Hänelle. Silloin siirrymme iloiten ikuiseen olotilaamme. ”Me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon…” (Hebr.4:3).
Kysyn Sinulta: Oletko jo valmistautunut Taivasta varten? Onko Jeesus Sinun Herrasi? Ethän vain odota kuolemaasi valmistautumattomana, ilman Jeesusta?
Mitä sanookaan Sinulle rakas lapsesi, puolisosi, äitisi tai isäsi viimeisellä tuomiolla? ”Miksi et kertonut minulle, että on olemassa helvetti? Miksi et sanonut, että voin päästä Taivaaseen ottamalla vastaan Jeesuksen? Miksi, äiti? Miksi rakas lapseni? Nyt olen kadotettu, ikuisesti kadotettu. Jouduin helvettiin sinun välinpitämättömyytesi tähden.”
Rakas ystävä! Tee ratkaisusi tänä päivänä, juuri nyt. Soita, niin sovitaan aika tapaamiselle. Voimme kahden kesken rukoilla ja pyytää Jeesusta tulemaan elämäsi Herraksi. Näin tulet uskoon, eikä Sinun sitten enää tarvitse kauhulla ajatella loppuasi. Sinulla on oleva turva tuomiopäivänä. Uskoon tulleena voit auttaa lähimmäisesikin taivastielle.
Usko Ylösnousseeseen Jeesukseen Kristukseen Raamatun opettamalla tavalla, niin sinä pelastut.
Jumala rakastaa Sinua!
Kristittyinä ihmisinä me yleensä murehdimme lähimmäisemme kuolemaa. Murehtiminen on luonnollista. Surumme kuvastaa sitä, että välitimme lähimmäisestämme ja olisimme tahtoneet pitää hänet vielä luonamme.
Ajallinen kuolema on surullinen tosiasia, joka meidän kaikkien on kohdattava, olemmepa uskossa tai emme.
Ikävintä on, kun meille tulee suruviesti uskosta osattoman lähimmäisemme kuolemasta. Se on meille katkera murhe. Silloin olemme menettäneet hänet ikuisiksi ajoiksi. Surumme on silloin aiheellinen. –
Jumala tahtoisi antaa kaikille ihmisille kuoleman jälkeisen hyvän osan Paratiisissa. Hän tahtoo antaa ikuisen tulevaisuuden ja toivon. ”…ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole”(1 Tes.4:13).
Jos poisnukkunut lähimmäisemme on tullut uskoon, ei meidän tarvitse murehtia, ”niin kuin muut”.
Uskossa Jeesukseen oleva ihminen ei kuollut ilman Jumalaa ja ilman toivoa Taivaaseen pääsystä.
Jonain päivänä meille tulee viesti uskossa olevan lähimmäisemme kuolemasta. Hänelle kävi hyvin. Jeesus oli vastassa ja vei hänet Paratiisiin. ”Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun se elää, vaikka olisi kuollut” (Joh.11:25; ”5:24-29”). Näin ollen voimme jopa iloita lähimmäisemme perille pääsystä. Hautajaislauluina voimme laulaa iloisia, hengellisiä voittolauluja. Jäämme odottamaan riemullista jälleennäkemistä (mikäli itsekin olemme uskossa).
Me uskoon tulleet otimme vastaan Jeesuksen elämämme Herraksi. Tulimme tietämään todellisuuden Taivaasta ja kadotuksesta, Jumalan rakkaudesta ja vihasta. Valitsimme Hänen rakkautensa. Annoimme elämämme Jeesukselle. Saimme syntimme anteeksi Jeesuksen Nimessä ja veressä. Tiedämme pääsevämme Taivaaseen. Meillä on ikuinen elämä Jumalan Valtakunnassa.
On hyvä lukea pyhällä arkuudella seuraavat Raamatun opetukset:
”Ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio” (Hebr.9:27).
”Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan tuomion ilmestymisen päiväksi” (Room. 2:5).
”Synnin palkka on kuolema (eli ikuinen ero Jumalasta) mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa (Room.6:23).
”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23).
Kaikki tarvitsevat siis sovituksen Jeesuksen sijaisuhrin ja sovintoveren kautta.
Olemme ihmiskuntana matkalla kohti viimeistä tuomiota. Jeesus on siellä omiensa Puolustaja. ”…että meillä olisi turva tuomiopäivänä” (1 Joh.4:17). ”Ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat” (Room.8:1).
Mutta ”Synnin palkka on kuolema” (Room. 6:23). Jeesus otti päällensä meille kuuluvan tuomion, synnin seurauksen. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaisuhrina. Pyhä, kallis sovintoveri annettiin meidän tähtemme. Syntitilamme on poistettu!
”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Markus 15:34). Näin Jeesus huusi kuollessaan ristillä. Mutta miksi? Siksi, ettei meidän tarvitse kauhuissamme sitä huutaa viimeisellä tuomiolla.
Jeesus sanoi ristillä kuollessaan sanat: ”Se on täytetty!” (Joh. 19:30). Varma pelastustie on avattu. Saamme turvata Jeesuksen veriuhrin ansioon. Siinä uhrissa Jumalan rakkaus toimii hyväksemme. Golgatan ristillä kuoleman tilamme otettiin pois. Mutta tämä kallis lahja jää hyödyttömäksi, ellei sitä oteta vastaan. - Jeesuksen vastaan ottaminen ratkaisee ikuisen kohtalomme. ”.. tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi” (Markus 2:10).
Kristinuskon pääsisältö on ilosanoma Jeesuksesta. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaiskuoleman syntitilamme tähden, että pääsisimme Taivaaseen. Kuolemansa jälkeen Jeesus nousi ylös kuolleista!
Jumala rakastaa ihmistä eikä tahdo kenenkään joutuvan kadotukseen. ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset (1) pelastuisivat ja (2) tulisivat tuntemaan totuuden” (1 Timot.2:4).
Sielunvihollinen tahtoo, ettei kukaan pelastu, vaan että kaikki ihmiset uskovat valheen ja joutuvat kadotukseen, ikuiseen eroon Jumalasta.
Kadotus on tuskan ja kauhun paikka.
Jumala rakastaa Sinua! Sielunvihollinen vihaa Sinua. –
Meidän on siis viisainta murehtia lähimmäisistämme nyt, kun vielä on armon aika. Meidän on huolehdittava, että lähimmäisemme ottavat vastaan pelastuksen ennen kuolemaansa. NYT on oikea aika. Kuoleman jälkeistä pelastumisen mahdollisuutta ei enää ole. - - -
Emme kukaan voi tietää kuolemamme ajankohtaa. Pelastumisen suurta asiaa ei sen tähden pidä siirtää huomiseen.
HAUTAJAISVALHEET
Ikävä asia hautajaisissa on valehtelu. Röyhkeästi vakuutetaan uskosta osattoman, syntitilassaan kuolleen vainajan menneen Taivaan iloon, koska hänet haudattiin muka siunattuun multaan. Tämän maailman multa ei kuitenkaan ole yhtään siunatumpaa hautausmaalla kuin muuallakaan (1 Moos. 3:17).
Hautajaisilmoituksissa toistuu sanonta: ”Kutsuttiin Taivaan kotiin.” ”Herra otti matkamiehen luokseen.” jne…
Miksi jäljelle jääneitä pitää lohduttaa valkoisilla valheilla? – Jos jumalaton pääsee Taivaaseen, ei se enää olekaan Taivas. Taivas on ihana juuri sen vuoksi, ettei sinne pääse mitään epäpyhää, ei yhtään valehtelijaa (esim. hautajaisvalehtelijat), kiroilijaa, varasta, juomaria tai haureuden harjoittajaa. Helvetin tulijärvi on synnin harjoittajien paikka (Ilm. 21:8).
Totta hautajaispuheissa on se, että Jumala on asettava jokaisen ihmisen eteensä viimeisenä tuomion päivänä. Silloin kysytään vain sitä, onko ihminen elämänsä aikana ottanut vastaan pelastuksen Jeesuksen ristintyön ansiossa ja näin uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä. Siellä kysytään onko hän tunnustanut Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja syntiensä sovittajaksi sekä ottanut kasteen Herransa Nimeen. Mutta siellä tarkistetaan myös onko ihminen elänyt elämänsä julkisessa uskossa Jeesukseen.
”Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun Hän tulee…” (Luuk. 9:26). ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen Nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan” (Apt. 2:38).
”Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan…Ei yksikään, joka Häneen uskoo, joudu häpeään” (Room.10:9-11).
Ellei ihmisellä löydy edellä mainittuja asioita elämästään, niin hänet viimeisellä tuomiolla tuomitaan kadotukseen. ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Markus 16:16).
Juhlavat hautajaiset ja kauniit puheet tai papin siunaamiset eivät auta ihmistä Taivaaseen. Kuoleman jälkeen ei mikään enää voi vaikuttaa ihmisen tilaan. Ilman Jeesusta kuoleva ihminen on ikuisesti kadotettu. ”Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita” (Joh. 3:18). ”Joka uskoo ja kastetaan ( = upotuskaste vedessä uskoon tulon ja parannuksen teon jälkeen), se pelastuu (pääsee Taivaaseen), mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Markus 16:16). Nämä ovat vakavia tosiasioita. Eivätkä tosiasiat muutu, vaikka niihin ei kukaan uskoisikaan.
”Joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen” (Ilm.20:15).
Kuoleman hetkellä tuo inhottava pimeyden olio on vastassa omiaan, uskosta osattomia, huolimatta siitä onko saattohoito ja lähdön hetki järjestetty hyvinkin kauniisti.
Samoin on Jeesus kuolinhetkellämme vastassa meitä, jotka olemme antaneet elämämme Hänelle. Silloin siirrymme iloiten ikuiseen olotilaamme. ”Me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon…” (Hebr.4:3).
Kysyn Sinulta: Oletko jo valmistautunut Taivasta varten? Onko Jeesus Sinun Herrasi? Ethän vain odota kuolemaasi valmistautumattomana, ilman Jeesusta?
Mitä sanookaan Sinulle rakas lapsesi, puolisosi, äitisi tai isäsi viimeisellä tuomiolla? ”Miksi et kertonut minulle, että on olemassa helvetti? Miksi et sanonut, että voin päästä Taivaaseen ottamalla vastaan Jeesuksen? Miksi, äiti? Miksi rakas lapseni? Nyt olen kadotettu, ikuisesti kadotettu. Jouduin helvettiin sinun välinpitämättömyytesi tähden.”
Rakas ystävä! Tee ratkaisusi tänä päivänä, juuri nyt. Soita, niin sovitaan aika tapaamiselle. Voimme kahden kesken rukoilla ja pyytää Jeesusta tulemaan elämäsi Herraksi. Näin tulet uskoon, eikä Sinun sitten enää tarvitse kauhulla ajatella loppuasi. Sinulla on oleva turva tuomiopäivänä. Uskoon tulleena voit auttaa lähimmäisesikin taivastielle.
Usko Ylösnousseeseen Jeesukseen Kristukseen Raamatun opettamalla tavalla, niin sinä pelastut.
Jumala rakastaa Sinua!
Vastaukset 80
Vanhimmat
pahaa,ilkeyttä ja julmuutta koko hömpötys! minä rakastan, rakastan niiiiin syvästi läheisiäni, kuolleita joita on aivan liikaa. kristityt heittävät roskiin, pois tuolla turhalla uskollaan läheisensä. he eivät usko kuolleisiin rakkaisiinsa. julmat ja kamalat. en ymmärrä teitä. heitätte rakkaanne roskiin.. julmasti pois. typerykset.
Että sinun rakkautesi lähimmäisiä kohtaan on vain varjo siitä, miten paljon Jumala rakastaa ihmisiä.
Jos antaisit Jeesuksen tulla sydämeesi ja kun Hän täyttää sinut Pyhällä Hengellä, sinä rakastat sen jälkeen yhtä paljon tuntemattomiakin ihmisiä, etkä pelkästään lähimmäisiäsi.
Ja sitten sinä opit ymmärtämään, mitä Jumala tarkoittaa, kun Hän lähetti Jeesuksen meidän tähtemme tänne, tai Jeesus halusi tulla meidän tähtemme ja sovittaa meidän rikkomuksemme, että ihmisillä olisi pelastus, kun muuten olisimme kaikki menneet harhaluuloinemme ja taikuuksinemme ja piruuksiemme tähden helvettiin.
Kun tämän valtavan asian ymmärrät, sinä kiität ilosta kiljuen Jeesusta siitä.
Tuo tekniikka, millä kirjoitetat, tunnetaan nimellä "love bombing" eli rakkauspommitus. Siinä toisaalta yhdistyvät hengellinen väkivalta sekä toisaalta se, että annetaan kohteen ymmärtää olevansa rakastettu. Se on yksi mielenhallinnan pirullisimpia tekniikoita.
Jos Jumala kerran rakastaa ihmisiä, niin miksi Hän haluaa aivan oletusarvoisesti tuomita heidät kaikki ikuiseen kidutukseen ilman loppua?
Tämä on kysymys, joka on kristinuskolle vielä teodikeaakin pahempi kompastuskivi, ja johon kristityt eivät kykene antamaan mitään tyhjentävää vastausta mitenkään.
Itse toki tiedän vastauksen, koska olen kurkannut esiripun tuolle puolen, mutta se vastaus ei kelpaa kristityille, eikä oikeastaan kenellekään uskovaisille.
Jumala on ehdoton synnin suhteen. Tämän maailmanajan lopussa Hän tuhoaa kaiken saastaisen eikä yksikään ihminen kykene olemaan puhdas omasta voimastaan. Tarvitsemme Jeesusta.
Jumala VIHAA kaikkea pahaa, syntiä ja saastaa ja oikeudenmukaisessa kiivaudessaan tuhoaa sen jättäen jäljelle vain puhdasta, pyhää, oikeaa ja hyvää.
Love bombing? :D
Jos kirjoittaja hakisi jotain hyötyä itselleen voisi ajatella hänen käyttävän jotain "tekniikkaa" mutta pistäppäs merkille että hän kertoo sen minkä tietää ja julistaa minkä on oppinut tuntemaan, se on, Jeesuksen Rakkauden. Ei siinä mistään tekniikasta ole kyse vaan silkasta totuudesta.
Siunausta sinulle. Kysele Herraa, Hän kyllä vastaa
Taas tuo Vihan Jumala, joka Tuhoaa, Hävittää, Murskaa ja Raivoaa niin ettei jää kiveä kiven päälle.
Sorry, ei kiinnosta. Keksi jotain aikuisempaa.
Muistutan, että olen itse kertaalleen jo kuollut, ja kohdannut Jumalan ja TIEDÄN - en siis usko - millainen Hän on. Hän on rajaton, ehdoton Rakkaus, eikä hänessä ole tippaakaan vihaa.
Tunnen oikein hyvin nuo mielenhallinnan tekniikat, ja tiedän mainiosti, mitä love bombing on. Tiedän myös, etteivät erilaiset kultit ja lahkot ja muut porukat hae hyötyä itselleen, vaan love bombing on tekniikka, jolla toisaalta ylläpidetään toverikuria ja toisaalta jolla murretaan käännynnäisen vastarinta. Avainsana on toverikuri, ei suinkaan hyötyminen.
Tiedän Jumalan vastaavan. Jos haluan puhua Hänelle, rukoilen. Jos haluan kuunnella häntä, meditoin. Ei se sen vaikeampaa ole.
Pyytäisin että jättäisit syyttelyn ja mollaamisen vähemmälle jotta rakentava ja mielenkiintoinen keskustelu olisi mahdollinen.
Olen lukenut viestejäsi ja jotakuinkin tiedän mistä puhut. Siispä ehdotan että karsisimme turhat nimittelyt ja kehittäisimme rakentavan keskustelun uskomme opillisista asioista.
Taisit käsittää väärin viestini.
En sanonut että Jumala olisi Vihan Jumala vaan että Jumala vihaa kaikkea pahaa ja syntistä, oletko samaa mieltä?
Room. 1:18
Ilm. 15:1
Sanoin että Jumalan valtakunnassa ei tule olemaan mitään saastaista vaan kaikki on puhdasta ja hyvää, oletko samaa mieltä?
Ilm.21:1-4
1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
4 ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.">>
Jostain viestistäsi käsitin että mielestäsi ei Jeesus ole ainut tie pelastukseen.
Mikä on siis käsityksesi Jeesuksesta, Hänen tarkoituksestaan jne.?
Itse tukeudun tässäkin Raamattuun jossa Jeesus itse sanoo olevansa ainut tie.
Joh.14:6
Sanotaanko näin, että olen viime aikoina saanut turhan paljon Raamatusta päähän, mutta jatketaan keskustelua.
>>En sanonut että Jumala olisi Vihan Jumala vaan että Jumala vihaa kaikkea pahaa ja syntistä, oletko samaa mieltä?
Nakkelempa lisää kymysyksiä:)
-Mikä on kantasi Pyhään Henkeen lähetettynä Jeesukseen uskoville?
-Entäs Jeesuksen ristinkuoleman merkitys?
Tuosta synnistä...
Itselleni synti on rikkomus Jumalaa vastaan=jotain pahaa/väärää. Synti on se mikä vie meitä kauemmas Jumalasta ja "äkkiä varjoon oman saastaisuuden peittämiseksi". Kyllä Jumala kykeneen tuntemaan muutakin kuin Rakkautta(tiedän kyllä että Jumala on Rakkaus mutta...). Rakkaudesta ovat kaikki Hänen tekonsa, siinä lienemme samaa mieltä mutta en sanoisi että Jumala rakastaa syntiä koska se vie Hänen lapsensa pois Hänen luotaan tekemään pahaa itselleen ja muille. Sekin on täysin totta että se mitta millä mittaamme, sillä meille mitataan ja mitä kylvämme sitä niitämme.
Ja sekin on tärkeä totuus että anteeksi saaminen edellyttää anteeksiantamista.
Itse näen Jeesuksen olevan ainut tie koska vain Jeesus kykeni elämään synnittömästi. Nyt kun meidät kastetaan Hänen yhteyteensä ja uskomalla Häneen noudattaen Hänen sanojaan pysymme Hänessä ja näin olemme siirtyneet kuolemasta elämään.
Mitäs muuten sanot tästä Raamatun kohdasta:
Joh. 3:13
>>-Mikä on kantasi Pyhään Henkeen lähetettynä Jeesukseen uskoville?>-Entäs Jeesuksen ristinkuoleman merkitys?>Itselleni synti on rikkomus Jumalaa vastaan=jotain pahaa/väärää. Synti on se mikä vie meitä kauemmas Jumalasta ja "äkkiä varjoon oman saastaisuuden peittämiseksi".> Kyllä Jumala kykeneen tuntemaan muutakin kuin Rakkautta(tiedän kyllä että Jumala on Rakkaus mutta...). Rakkaudesta ovat kaikki Hänen tekonsa, siinä lienemme samaa mieltä mutta en sanoisi että Jumala rakastaa syntiä koska se vie Hänen lapsensa pois Hänen luotaan tekemään pahaa itselleen ja muille.> Sekin on täysin totta että se mitta millä mittaamme, sillä meille mitataan ja mitä kylvämme sitä niitämme.
Ja sekin on tärkeä totuus että anteeksi saaminen edellyttää anteeksiantamista. >Mitäs muuten sanot tästä Raamatun kohdasta:
Joh. 3:13
Moi.
"Me kaikki olemme pieniä pisaroita Pyhää Henkeä."
Mielenkiintoinen väittämä.
Mitäs mielestäsi sitten tarkoittaa se että Jeesus lupaa lähettää kaikille uskovilleen Pyhän Hengen joka sitten helluntaina tulikin apostoleihin?
Kohdat 1) ja 2) ovat myös mielenkiintoisia ajatuksia.
Tosin Jeesuksen opetuksien vastaisia ne myös ovat.
Jeesus opettaa että vain Hänen kauttaan voi pelastua.
"Mutta toivon, ettei se kuitenkaan johda hedelmättömään ihmisvihaan, itsekieltämykseen tai epätoivoon."
Ei toki. Enhän minä ihmisiä vihaa, vaan sitä syntiä mitä he tekevät. Ihminen on synnin orja siihen asti että ottaa armon vastaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Ymmärrän myös että olen itse kykenemätön pysymään puhtaana Jumalan silmissä joten en syytä itseäni tai muita vaan itse pyrin alati parempaan rukoillen voimia ja opastusta kiitos ja ylistys mielellä ja nuhtelen lähimmäisiä jos näen heidän tekevän jotain mistä nuhdella tulee.
Tuo oppisi että ihminen on lähtöisin taivaasta on kans mielenkiintoinen. Voisitko antaa joitain Raamatunkohtia sen tueksi?
Itse uskon että taivaasta toki tulee aina joskus Herran lähettämää lössiä(enkeleitä) Herraa palvelemaan erinäisissä tehtävissä(siis ihan syntyvät ihmisruumiiseen, kuten Johannes kastaja) mutta se että kaikki ihmiset olisivat en kuitenkaan usko.
Asia erikseen sitten uudestisyntyneet.
"Ristiriidassa monien muiden raamatunkohtien kanssa, tärkeimpinä 2 Kun 2:11 ja Hepr 11:5"
Tässä uskossa minäkin elin. Mutta olen tullut huomaamaan että Raamattu ei voi raueta tyhjiin ja siellä olevat "ristiriidat" selkenevät aikanaan.
Kyseisestä jakeesta vielä sen verran että huomaa Henokin ja Elian olleen elossa kun heidät nykästiin mutta Jeesus on ainoa joka eli synnittömästi ja näin ei kuolemalla ollut Häneen valtaa.
Ajattelin että voisimme yhdistää nämä kaksi keskustelua joten alla pohdintaa liittyen siihen toiseen ketjuun.
"...voidaan kuvitella joksikin psykopaattiseksi kostajadiktaattoriksi, joka oletusarvoisesti vihaa omia lapsiaan?"
Ikinä en moista väittäisi!
Jumala on Rakkaus, valo jossa ei ole pimeyden häivääkään. Ei Hän lapsiaan vihaa vaan Rakastaa mutta vihaa sitä syntiä, siinä on ero.
"mutta oletusarvoisesti palaamme Hänen luokseen."
Henki palaa lähettäjänsä luokse, mutta ihmisen Henki kuoli Aadamin myötä ja näin jouduimme eroon Jumalasta. Uudestisyntyminen Jeesuksen kautta on ainut tie.
Ikävä kyllä en millään ehdi enempää kirjoittamaan.
Pahoittelen jos tekstini on hieman hajanaista ja vastaukseni eivät kovin tyhjentäviä, kirjoitin vähän kiireellä.
Siunausta sinulle, Herra kirkastakoon meille molemmille tahtonsa ja totuutensa
...vihaa ennen kaikkea kristillistä kirkkoa joka on tehnyt mielestäni eniten "syntiä" (synnit ovat kukkua) historiassa. Suurin osa maailman uskonnoista uskoo jälleensyntymään ja useampiin jumaliin, miksi te kristityt olisitte oikeassa vaikka kristillisyys kuuluu uskonotjen vähemmistöön vaikka onkin kohonnut suurimmaksi uskonnoksi? Miksi Jumala olisi pahantahtoinen verenimijä? Miksi hän haluaa hävittää miljardeja ihmisiä? Miksi? Sen minä kysyn teiltä arvon "oikeauskoiset".
...on kiltti hyväntekijä jolla on julmista julmin isä.
jumalia on täsmälleen yksi. Hän on kaikille uskonnoille yhteinen.
Jokaisessa uskonnossa on kuitenkin tavalla tai toisella olemassa "synnin" tai oikean/väärän käsite. Siksi on väärin sanoa synnin käsitteen olevan kukkua, joskaan synti ei ole lainkaan sellaista mitä kristinusko sen esittää olevan. Se on yksinkertaisesti epäonnistumista - kyvyttömyyttä tai haluttomuutta elää rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön mukaan.
Paradoksaalisinta tässä koko jutussa on kuitenkin, että kristinusko kuuluu ns. kategorisesti oikeisiin uskontoihin - vaikkei aina siltä oikein vaikutakaan.
Ymmärrän myös että olen itse kykenemätön pysymään puhtaana Jumalan silmissä joten en syytä itseäni tai muita vaan itse pyrin alati parempaan rukoillen voimia ja opastusta kiitos ja ylistys mielellä ja nuhtelen lähimmäisiä jos näen heidän tekevän jotain mistä nuhdella tulee.>Tuo oppisi että ihminen on lähtöisin taivaasta on kans mielenkiintoinen. Voisitko antaa joitain Raamatunkohtia sen tueksi?> mutta se että kaikki ihmiset olisivat en kuitenkaan usko. Asia erikseen sitten uudestisyntyneet.>"...voidaan kuvitella joksikin psykopaattiseksi kostajadiktaattoriksi, joka oletusarvoisesti vihaa omia lapsiaan?"
Ikinä en moista väittäisi!>Jumala on Rakkaus, valo jossa ei ole pimeyden häivääkään. Ei Hän lapsiaan vihaa vaan Rakastaa mutta vihaa sitä syntiä, siinä on ero.>"mutta oletusarvoisesti palaamme Hänen luokseen."
Henki palaa lähettäjänsä luokse, mutta ihmisen Henki kuoli Aadamin myötä ja näin jouduimme eroon Jumalasta.
Moi.
Käsityksesi on pielessä.
Jeesus tuli täyttämään Isäsnsä tahdon, Hän monesti kertoi ja opetti sitä että Hän on tullut tekemään lähettäjänsä tahdon.
Siitä minkälainen kaveri Isä on saa selville kun katsoo minkälainen kaveri Poika on. Jeesus opettaa että Poika tekee tekoja joita näkee Isänsä tekevän.
Ja lähettihän Isä Poikansa tekemään varsin raskaan työn että ihmisillä olisi mahdollisuus pelastua siitä viimeisestä tuomiosta jossa Herra tuhoaa kaiken pahan ja saastaisen.
Jumala on Rakkaus, ja Jumala Rakastaa sinua, juurikin sinua.
Tuo lause näyttää menettäneen sisällönsä liiallisen käytön vuoksi.
Ajattele siis mitä tarkoittaa sana 'rakastaa'.
Sinä (ehkä) rakastat vanhempiasi, ystäviäsi, lähimmäisiäsi. Jumalan Rakkaus sinua kohtaan on paljon suurempi kuin mitä sinä tunnet muita kohtaan, ajattele sitä.
Siunausta
Jou!
"Se, mitä Helluntaina tapahtui, oli lähinnä niin, että Jumala avasi tätä egon "suojapanssaria" niin, että jo olemassaollut Pyhä Henki pääsi pintaan"
Taidat olla erehtynyt tässä asiassa.
Kun lueskelee Raamattua selviää että Pyhä Henki todellakin lähetettiin eikä jo valmiiksi ollut. Jospa tarjoaisin muutaman pätkän Isosta kirjasta.
Joh.14:16-17
Joh.16:7-8
Joh. 14:26
"Ei voida sanoa, että ihmiset olisivat yhtään sen parempia, kiltimpiä tai fiksumpia ennen tai jälkeen uskoontulon"
On totta että ihminen ei yhtäkkiä vaan muutu paremmaksi mutta Hengellisen kasvun kautta alkaa näkyä Hengen Hedelmää.
Gal.5:12
Joh.8:33-36
33 He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Te tulette vapaiksi'?"
34 Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
35 Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti.
36 Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.>>
Room. 7:8
Jokainen joka pyrkii toteuttamaan lakia kahlitsee itseään koska yksikään ihminen ei kykene elämään lain vaatimusten mukaan. Lain rikkominen on syntiä ja synnin palkka on kuolema. Jos siis Jeesus täytti lain vaatimuksen ei kuolemalla ollut Häneen valtaa ja näin kun uskon ja kasteen kautta pääsemme Jeesuksen yhteyteen ja tulemme olemaan yhtä Hänen kanssaan on Hän jo täyttänyt lain meidän puolestamme emmekä siis enää ole synnille orjia. En siis pyri täyttämään lakia enkä taistele ollakseni puhdas vaan pyrin päästä lähemmäs Herraani. Jeesusta minä Rakastan enkä sen Rakkauden kasvaessa enää haluakkaan tehdä niitä asioita jotka ovat syntiä.
Muutos minussa tapahtuu Pyhän Hengen kautta itsestään eikä omasta voimastani sillä omassa voimassani en puhdas kykene olemaan enkä puhtaana pysymään. Tämä on armon ja vapauden liitto jonka Herra teki meidän kanssamme. Liitto jossa laki on kirjoitettuna sisimpäämme ja jossa pyrkimyksemme ei ole omassa voimassamme pysyä laille kuuliaisena vaan pysyä Jeesuksessa Rakkaudesta Häneen.
Saarnaaja.12:7
Henki palaa lähettäjänsä luokse, onhan ihmisissä elämän henkäys mutta eikö ihminen itse ole sielu?
Onhan ihminen luotu Jeesuksen kautta mutta että yksilö olisi ollut olemassa jo taivaassa josta olisi tullut maahan oppimaan, en usko.
Eivätkä kaikki pelastu, eivät edes kaikki jotka sanovat "Herra, Herra".
Matt.7:21-23
Valonlapsia emme valmiiksi ole mutta valon lapsiksi tulemme Jeesuksessa.
Joh.12:36
>>Jou!
Taidat olla erehtynyt tässä asiassa.
Kun lueskelee Raamattua selviää että Pyhä Henki todellakin lähetettiin eikä jo valmiiksi ollut. >On totta että ihminen ei yhtäkkiä vaan muutu paremmaksi mutta Hengellisen kasvun kautta alkaa näkyä Hengen Hedelmää.>Jokainen joka pyrkii toteuttamaan lakia kahlitsee itseään koska yksikään ihminen ei kykene elämään lain vaatimusten mukaan.> Lain rikkominen on syntiä ja synnin palkka on kuolema.>Saarnaaja.12:7 Henki palaa lähettäjänsä luokse, onhan ihmisissä elämän henkäys mutta eikö ihminen itse ole sielu? Onhan ihminen luotu Jeesuksen kautta mutta että yksilö olisi ollut olemassa jo taivaassa josta olisi tullut maahan oppimaan, en usko.>Eivätkä kaikki pelastu, eivät edes kaikki jotka sanovat "Herra, Herra".
Täytyy sanoa että kanssasi on varsin mukava keskustella kun kerrot näkemyksesi asiallisesti ja osaat rakentaa keskustelua ilman semmosta turhaa haukkumista ja mollaamista.
"Olet tekemässä juuri täsmälleen saman virheen."
En oikein käsittänyt mitä tarkoitit, anteeksi.
Minähän vain nojaan Jeesuksen opetuksiin.
Olemmehan samaa mieltä että Jumala on Rakkaus, kaikkivoiva, valo jossa ei ole pimeyden häivää?
Jeesus lähti Jumalasta ja Poika on yhtä Isän kanssa joten Jeesus on Rakkaus, eikö?
Jos Jeesus opetti että Hän lähettää Pyhän Hengen Isän luota niin minä uskon siihen. Muutoinhan sanoisin Jeesuksen olevan valehtelija eikä Jeesus sitä ole. Jos taas sanotaan että Jeesus ei sitä sanonut voimme samantien pudottaa kaiken arvon pois Raamatulta koska emme voi siihen luottaa.
Antaisiko Jumala meille ohjenuoraksi ja opetukseksi jotain mihin emme voi luottaa?
Lähettikö Isä Poikansa vain sen ajan ihmisiä varten ja kaikille muille kansoille, kielille ja valtakunnille jonkin mistä pitää arvailla mikä on totta ja mikä ei?
Ei, minä en ole fundamentalisti. En minä revi itseltäni silmää irti jos katson himoiten naista enkä minä riehu ja tuomitse ketään jos joku ei usko kuten minä.
"Selitäpä minulle se, miksi minä itse koin, että olin palannut kotiin"
En tiedä. En tiedä kokemuksesi alkuperää.
Miten muuten sait tiedon siitä mitä nyt täällä opetat?
Onko väärinkäsitysten vaaraa, eri termeistä tms.?
"Miksi myös kristinuskon ulkopuolella pystytään samaan?"
Miksei pystyttäisi? Kyllähän ihminen voi oppia elämään niiden arvojen mukaan jotka ovat hyvät.
Room.2:12-16
Kyseessä vain on sellainen juttu että uskovan ei tarvitse ponnistella eikä taistella muuttuakseen vaan muutosta tekee Pyhä Henki. Kunhan vain pyrimme kasvamaan Hengellisesti niin kokoajan pääsemmä lähemmäs Jeesuksen kaltaisuutta.
"Jos väitteesi pitäisi paikkaansa, sen pitäisi olla empiirisesti todennettavissa."
Väitteeni ei ole että uskovat muuttuisivat mitenkään täydellisiksi enkä edes sitä että kaikki uskovat edes alkaisivat kehittyä siihen suuntaan.
Kuinka paljon on maailmassa "uskovia" jotka sanovat että "minä uskon Jeesukseen" mutta eivät edes vaivaudu ottamaan selvää mitä Jeesus opettaa vaan touhuavat maailmanmenon mukana unohtaen kokonaan Hengellisen elämän.
On totta että meiltä vaaditaan uskoa, tai oikeastaan halua uskoa että voisimme kehittyä.
Kristitty on uskoontullessaan kuin lapsi joka tarvitsee ravintoa kasvaakseen. Kasvua ei tapahdu jos itseä ei ravitse. Ravintoa on Raamatun sana jota Pyhän Hengen kirkastaman tutkitaan. Sekin ruoka on ensin pureksittava jonka jälkeen nieltävä. Luettava ja rukouksessa tutkittava mutta myös sisäistettävä ja sen mukaan elettävä.
"Menepä kysymään asiaa keneltä tahansa nykypäivän juutalaiselta."
Joh.8:7-9
Kun ajatellaan mikä on väärin Jumalan silmissä niin jopa itsensä pilkkaaminen on, joten synnitöntä tuskin löytyy.
"Koko laki ja kaikki profeetat on tiivistettävissä täsmälleen kahteen pykälään: rakkauden kaksoiskäskyyn ja kultaiseen sääntöön."
Jos näillä tarkoitat sitä että tulee Rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään ja Jumalaa kaikellaan niin olen samaa mieltä.
"Ja Jumalalle riittää, että edes _yritämme_ elää noiden kahden pykälän mukaisesti."
Samaa mieltä mutta emme ole puhtaita emmekä siis taivaskelpoisia ilman Jeesuksen sovitustyötä.
"Me kuolemme joka tapauksessa..."
Kuolemalla tässäyhteydessä tarkoitetaan Jumalasta eroonjoutumista.
"Edustamasi etiikka esittää ratkaisuksi rangaistuksen pelkoa..."
Ei vaan se mitä julistan on armoa ja vapautta.
Se mitä julistan on että laki on täytetty kunhan vain pysyt Hänenssä joka lain täytti puolestasi.
Nyt on todella taas lopetettava, harmi että ei riitä aika kunnolla miettimään ja keskustelemaan vaan pitää tälleen nopsasti kirjoitella.
Pomotki lähti jo vejättään ja sanovat että pistä ovet lukkoon lähtiessäs :D
Siunausta
"... jossa Herra tuhoaa kaiken pahan ja saastaisen.""
Ensin sanot noin ja heti seuraavassa lauseessa näin:
"Jumala on Rakkaus"
Miten Rakkaus voi tuhota? Tuhoaminen ei ole rakkautta vaan sen vastakohtaa.
Jumala on täydellisen hyvä ja hän ei voi tuhota mitään muuttumatta samalla pahaksi, joten Jumala ei tuhoa ketään eikä mitään.
" Jos taas sanotaan että Jeesus ei sitä sanonut voimme samantien pudottaa kaiken arvon pois Raamatulta koska emme voi siihen luottaa."
Kysyvä ei tieltä eksy. Kysy tästäkin Jumalalta johdatusta. Raamatusta on muuten poistettu 350-400 Jkr silloisten valtaapitävien toimesta jälleensyntymistä käsittelevät kohdat.
... nimimerkki pystyy varmaan asiantuntijana kertomaan raamatussa olevat kohdat mitkä todistavat jälleensyntymisen? Elias...?
Miksi sinä et luota Jumalaan vaan raamtattuun? Miten saisit tiedon Jumalan olemassaolosta, mikäli asuisit autiolla saarella missä ei ole raamattua? Miten osaisit elää Jumalan antamien ohjeiden mukaan, mikäli sinulla ei olisi raamattua?
Kaikki tieto on sinulla sisällä ja voit konsultoida kaikissa asioissa Jumalaa.
>>"Olet tekemässä juuri täsmälleen saman virheen."
En oikein käsittänyt mitä tarkoitit, anteeksi.
Minähän vain nojaan Jeesuksen opetuksiin.>Olemmehan samaa mieltä että Jumala on Rakkaus, kaikkivoiva, valo jossa ei ole pimeyden häivää?>Jeesus lähti Jumalasta ja Poika on yhtä Isän kanssa joten Jeesus on Rakkaus, eikö? Jos Jeesus opetti että Hän lähettää Pyhän Hengen Isän luota niin minä uskon siihen. >"Miksi myös kristinuskon ulkopuolella pystytään samaan?" Miksei pystyttäisi? Kyllähän ihminen voi oppia elämään niiden arvojen mukaan jotka ovat hyvät.>Kyseessä vain on sellainen juttu että uskovan ei tarvitse ponnistella eikä taistella muuttuakseen vaan muutosta tekee Pyhä Henki. Kunhan vain pyrimme kasvamaan Hengellisesti niin kokoajan pääsemmä lähemmäs Jeesuksen kaltaisuutta.>Kuinka paljon on maailmassa "uskovia" jotka sanovat että "minä uskon Jeesukseen" mutta eivät edes vaivaudu ottamaan selvää mitä Jeesus opettaa vaan touhuavat maailmanmenon mukana unohtaen kokonaan Hengellisen elämän>"Menepä kysymään asiaa keneltä tahansa nykypäivän juutalaiselta."
Joh.8:7-9>Kun ajatellaan mikä on väärin Jumalan silmissä niin jopa itsensä pilkkaaminen on, joten synnitöntä tuskin löytyy.>Jos näillä tarkoitat sitä että tulee Rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään ja Jumalaa kaikellaan niin olen samaa mieltä.>Samaa mieltä mutta emme ole puhtaita emmekä siis taivaskelpoisia ilman Jeesuksen sovitustyötä.>"Me kuolemme joka tapauksessa..."
Kuolemalla tässäyhteydessä tarkoitetaan Jumalasta eroonjoutumista.>"Edustamasi etiikka esittää ratkaisuksi rangaistuksen pelkoa..."
Ei vaan se mitä julistan on armoa ja vapautta.
Se mitä julistan on että laki on täytetty kunhan vain pysyt Hänenssä joka lain täytti puolestasi.
Raamatun yksi pahimpia ongelmia on siinä, että se on kirjoitettu 2000 vee sitten, jolloin yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tiedon taso, ymmärtämys, kehitystaso - ja kaiken kaikkiaan se, mitä kutsumme nimellä "tolkku" - oli paljon alhaisempi kuin nyt.
Raamatussa Jumala on selkeästi antropomorfisoitu: Jumalalle on annettu ihmisen attribuutit. Raamatun kirjoittajat ovat kuvitelleet "täydellisimmän" tai "parhaimman" ihmisen, mitä he ovat kyenneet mieltämään, ja kuvanneet Jumalan tällaiseksi.
2000 v sitten ihmiset pääsääntöisesti olivat sosiaaliselta kehitystasoltaan suunnilleen samalla asteella kuin noin 12-13 -vuotiaat nykypäivänä keskimäärin. Heidän kuvansa yhteiskunnasta ja Jumalasta on myös sen mukainen. Vain aniharva kykeni nousemaan sen yläpuolelle.
Ja kun mietitään Kreikan tai Rooman jumalia, tai viikinkijumalia - niin mitäpä ne ovat muuta kuin isoksi kasvaneita varhaisteinejä, joilla on ikuinen nuoruus? Jumalat kuvattiin kuohahteleviksi, ailahteleviksi, äärimmäisen epäkypsiksi, typeriksi ja mustasukkaisiksi - sanalla sanoen ihmisiksi. Ja tuohon valoon verrattuna monoteististen uskontojen jumalakuva oli jo tuolloin hyvin kehittynyt - se jumala miellettiin jo noin parikymppiseksi :) Jokainen meistä varmasti tietää, mitä eroa on 12- ja 20-vuotiaalla, ja ero juutalaisen ja roomalaisen jumaluuden välillä oli suunnilleen sama.
Tuo käsitys Jumalasta, joka vihaa kaikkea syntiä ja tuhoaa sekä hävittää, on rinnastettavissa suunnilleen parikymppisen ihmisen sosiaaliseen tasoon. Parikymppinen on jo aikuinen, muttei vielä täysin kypsä ja kehittynyt. Parikymmpinen on usein äärimmäisyysihminen, muttei enää samanlainen kakara kuin 12-13 -vuotiaat.
Kun tulkitsemme Raamattua, meidän pitäisi pitää tämä mielessämme: millaisena Raamatun kirjoittajat ovat halunneet nähdä Jumalan - ja millaisena meidän tulisi nähdä Hänet?
Joh. 17:20
20 "Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. 21 Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.
22 "Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. 23 Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.
Kun Jumala loi maan ja kaikki eläimet,kasvit ja koko luonnon ja lopuksi ihmisen. Jumala oli luonut paratiisin. Jumalalla oli tarkoitus että ihminen elää maan päällä ikuisesti sovussa kaikkien kanssa. Sekä luonnon että tulevien ihmisten kanssa .Jumala antoi ehdon. Paratiisissa oli puu jonka hedelmät olivat kielletty....tiedät tarinan ja sen jatkonkin...silloin paha tuli maailmaan.Jumala katui kun loi ihmisen. Synti tuli osalliseksi ihmistä. Synnin seurauksena paha siis tuli maailmaan ja jatkuu meidän päivinämme samoin kuin vanhan testamentin aikana. Ihmiset elää harjoittaen syntiä ja siksi sota on syntiä.
Jumala ei halua että ihminen sotii...sielunvihollenen ..tuo sama paratiisin "käärme" on se joka saa ihmiset tekemään niin.
Jumala on Rakkaus, ja me kaikki olemme Hänen lapsiaan ja me KAIKKI olemme matkalla takaisin Taivaan Kotiin.
Miksi kristityt tekevät Jumalasta jonkinlaisen kosmisen kusipäämulkun? Eikö se riitä, että Jumala on Rakkaus?
Miksi tuo kaikki kiristys, uhkailu ja henkinen väkivalta???
Rosvot ja murhaajat voisivat ruveta valittamaan henkisestä väkivallasta, kun heille sanotaan, että jos he eivät lopeta pahantekoaan, he odottaa tuomio ja pitkä vankilatuomio.
Jos sinua huolettaa tuomion saaminen ikuisuuden portilla, mikä estää sinua ottamasta pelastusta vastaan? häh.
Pitääkö olla yhtä paukapäinen tomppeli, kuin rikolliset, jotka ei välitä edes elinkautisesta tuomiosta.
Ja kun se on aivan taatusti tosiasia, että sinäkin oot syntiä tehnyt ihmisiä ja Jumalaa kohtaan,-niinkuin me muutkin-, muussa tapauksessa valehtelet, ja Raamattu sanoo, ettei esim. valehtelijat pääse taivaaseen, niin silloin meillä on tasan yksi mahdollisuus: Ottaa jeesus ja pelastus vastaan, ja lopettaa valehtelu.
Silloin on ihmisellä paikka taivaassa valmis.
Vai oletko sinä sitä mieltä, että kaikki syntisyydestään ja pilkkanaurustaan huolimatta on otettava taivaaseen, muuten Jumala ei oo tosiJumala?
OOtko koskaan ajatellu, että mikä taivas se sitten enää on, kun siellä olisi sama jumalaton meno, kuin täälläkin?
>>Rosvot ja murhaajat voisivat ruveta valittamaan henkisestä väkivallasta, kun heille sanotaan, että jos he eivät lopeta pahantekoaan, he odottaa tuomio ja pitkä vankilatuomio.>Jos sinua huolettaa tuomion saaminen ikuisuuden portilla, mikä estää sinua ottamasta pelastusta vastaan?>Ja kun se on aivan taatusti tosiasia, että sinäkin oot syntiä tehnyt ihmisiä ja Jumalaa kohtaan,-niinkuin me muutkin->muussa tapauksessa valehtelet, ja Raamattu sanoo, ettei esim. valehtelijat pääse taivaaseen, niin silloin meillä on tasan yksi mahdollisuus: Ottaa jeesus ja pelastus vastaan, ja lopettaa valehtelu.>Vai oletko sinä sitä mieltä, että kaikki syntisyydestään ja pilkkanaurustaan huolimatta on otettava taivaaseen, muuten Jumala ei oo tosiJumala?>OOtko koskaan ajatellu, että mikä taivas se sitten enää on, kun siellä olisi sama jumalaton meno, kuin täälläkin?
Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja, siis toisin sanoen (vallan ahneet, erehtyväiset, vanhan aikaiset, muinaislakeja noudattavat?)historian hallitsijat päättivät, mitä muistiinpanoista laitetaan raamattuun ja mitä jätetään laittamatta.
Ja koska Konstantinus oli hallitsija, hänellä oli aika vapaat kädet laitella raamattuun mitä ikinä vain halusi, omien etujensa ajamiseksi.
"Keisari Konstantinus loi perustan kirkon ja valtion yhteydelle, ja alkoi edistää kristinuskon asiaa. !!!Konstantinuksen myönteinen asenne kristinuskoa kohtaan johtui siitä, että hän ymmärsi kristittyjen kanssa tehdyn yhteistyön kannattavan valtion kannalta. Kristinuskoa ei voitu tuhota, joten Konstantinus liittoutui sen kanssa.!!! Konstantinus korvasi vanhan uskonnon uudella, moraalisesti korkeatasoisemmalla uskonnolla."
Mikä raamatussa on hyvää? Jotkut Jeesuksen opetukset siitä, miten muita ihmisiä pitää kohdella. Huora, juopottelija, varas.. Katsotko heitä pitkin nenänvartta? "Kuka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven"
Eli itse kirjoittaisin viestisi näin sen pohjalta, miten olen itse asiat kokenut:
===
"Hengellisinä ihmisinä me yleensä murehdimme lähimmäisemme kuolemaa. Murehtiminen on luonnollista. Surumme kuvastaa sitä, että välitimme lähimmäisestämme ja olisimme tahtoneet pitää hänet vielä luonamme. Ajallinen kuolema on surullinen tosiasia, joka meidän kaikkien on kohdattava, olemmepa uskossa tai emme.
Ikävintä on, kun meille tulee suruviesti uskosta osattoman lähimmäisemme kuolemasta. Se on meille katkera murhe. Silloin tuntuu, kuin olisimme menettäneet hänet ikuisiksi ajoiksi. Surumme tuntuu silloin aiheelliselta.
Jumala tahtoo antaa kaikille ihmisille kuoleman jälkeisen hyvän osan Paratiisissa. Hän tahtoo antaa ikuisen tulevaisuuden ja toivon. ”…ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole”(1 Tes.4:13). Se on meidän oikea kotimme. Olemme täällä maan päällä vain käymässä.
Me kaikki olemme Jumalan lapsia ja pieniä pisaroita Häntä itseään, Pyhää Henkeä. Jos poisnukkunut lähimmäisemme lähtee täältä luottamuksessa Taivaan Isään, ei meidän tarvitse murehtia, ”niin kuin muut”. Hänen kuolemansa on riemullinen kotiinpaluu Taivaan Kotiin. Jonain päivänä meille tulee viesti uskossa olevan lähimmäisemme kuolemasta. Hänelle kävi hyvin. Jeesus oli vastassa ja vei hänet Paratiisiin. ”Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun se elää, vaikka olisi kuollut” (Joh.11:25; ”5:24-29”). Näin ollen voimme jopa iloita lähimmäisemme perille pääsystä. Hautajaislauluina voimme laulaa iloisia, hengellisiä voittolauluja. Jäämme odottamaan riemullista jälleennäkemistä.
Mutta on muistettava, että itse uskoakin tärkeämpää on Rakkaus (1. Kor 13:13). Me olemme täällä maan päällä siksi, että halusimme tulla Jumalan kaltaisiksi, ja Jumala itse on Rakkaus. Me olemme täällä maailmassa - kylmässä, kovassa ja julmassa paikassa, joka ei rakkautta tarjoa, oppimassa sitä ja kasvaaksemme Taivasta varten - oppiaksemme rakastamaan niin itseämme, toisiamme kuin Jumalaakin.
Toki voimme unohtaa sen, että olemme Jumalan lapsia ja elää erossa hänestä, itsekkyydessä, egoismissa, ahneudessa, vihassa ja kateudessa. Iso ongelma vain on, että näin järjestämme tieten tahtoen itsemme eroon Jumalasta - ja koska olemme hengessä paljon vahvempia kuin ikinä materiassa, kuoltuamme luomme itse itsellemme oman helvettimme. Siellä ainoa mahdollisuutemme on enää huutaa Jumalaamme avuksi - mutta ainutlaatuinen mahdollisuutemme kasvaa maan päällä taivasta varten on siltäerää menetetty.
Kukaan ei joudu kadotukseen, ellei hän itse tietoisesti järjestä itseään sinne. Mutta se onnistuu vähän turhankin helposti, varsinkin nykypäivänä, jolloin kristilliset ideaalit eivät ole kunniassa. Silti rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö eivät häviä minnekään. Niissä on koko maailmankaikkeuden perustuslaki.
On hyvä lukea rohkealla mielellä seuraavat Raamatun opetukset:
”Ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio” (Hebr.9:27)."
Tässä tuomiossa - joka on pikemminkin loppuraportti - meidän koko elämämme käydään läpi. Kaikki se, mitä olemme ajatelleet, sanoneet, tehneet tai aikoneet, on viety Elämän Kirjaan, ja saamme tai joudumme kokea kaiken aikaansaamamme paitsi itsemme, myös tekojemme tai aikeidemme kohteiksi joutuneiden ihmisten silmin, korvin ja tuntein. Ja juuri tämän takia kultainen sääntö on niin tärkeä. Kaiken, mitä teemme toisillemme, teemme viime kädessä itsellemme, sillä olemme kaikki yhtä ja samaa substanssia (Gal 3:28). Se raportti on kolkko ja pelottava tapahtuma, mutta Jumalan rakkaus on kuitenkin läsnä lohduttamassa meitä. Ja pahin, mikä meitä voi odottaa, on joutua ennemmin tai myöhemmin palaamaan takaisin tänne murheen alhoon ja uusimaan oppimäärämme uudelleen.
”Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan tuomion ilmestymisen päiväksi” (Room. 2:5)."
Ja tämän takia on tärkeää oppia antamaan anteeksi. Niin toisillemme kuin ennenkaikkea itselleenkin. Olin itse aivan liian ankara itseäni kohtaan loppuraportissani. En ymmärtänyt, että moni asia, jota pidin pahuutena, olikin typeryyttä.
”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23)."
Mutta Taivaan Isä antaa meille anteeksi. Hän odottaa myös, että pyydämme annamme anteeksi myös toisillemme ja itsellemme. Muussa tapauksessa käy niin, että joudumme niittämään mitä olemme kylväneetkin (Joh 14:6)
Tämä maailma on kova, kylmä, rakkaudeton ja paha paikka. Silti olemme täällä vapaaehtoisina. Halusimme tulla tänne ja "langeta syntiin" oppiaksemme hyvän ja pahan tiedon. Mutta kun olemme kerran oppineet, se pitäisi osata myös sisäistää - niin, ettei meidän enää tarvitsi palata tänne uudelleen. Ja tästä syystä tuo rakkauden kaksoiskäsky on niin tärkeä. Rakastamalla Jumalaa pysymme Hänessä.
Kristinuskon pääsisältö on ilosanoma Jeesuksesta. Hän kuoli Golgatan ristillä, että saisimme hänestä ankkurin ja pääsisimme turvallisesti Taivaaseen. Kuolemansa jälkeen Jeesus nousi ylös kuolleista! Eli jos olemme onnistuneet kämmeltämään täällä niin, että olemme joutuneet eroon Jumalasta, voimme turvata Jeesukseen ja hänen uhriinsa. Näin pääsemme turvallisesti takaisin Taivaan Kotiin.
Jumala rakastaa ihmistä eikä tahdo kenenkään joutuvan kadotukseen. ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset (1) pelastuisivat ja (2) tulisivat tuntemaan totuuden” (1 Timot.2:4). Mutta koska meillä on vapaa tahto ja koska olemme hengessä paljon vahvempia kuin materiassa, me voimme järjestää itsemme eroon Jumalasta. Tällöin kaikki ne alitajuntaamme patoutuneet kauhut, mitä meillä on, toteutuvat ja materialisoituvat. Sitä kai emme halua? Siksi tärkeintä kaikessa on Rakkaus.
Emme kukaan voi tietää kuolemamme ajankohtaa, sillä jos tietäisimme, emme kykenisi elämään. Siksi jokainen päivä tulisi elää niin, kuin jos se voisi olla viimeisemme - rakastaen niin itseämme, toisiamme kuin Jumalaammekin. Jumala ei piittaa uskostamme, vaan teoistamme. Siitä, että todella toimimme rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön mukaan.
Totta hautajaispuheissa on se, että Jumala on asettava jokaisen ihmisen eteensä viimeisenä tuomion päivänä. Silloin kysytään vain sitä, onko ihminen elämänsä aikana onnistunut osoittamaan rakkautta ja oppinut rakastamaan niin itseään, lähimmäisiään kuin Jumalaakin. Jumala on Rakkaus, eikä halua rangaista eikä kiduttaa ketään omista lapsistaan, mutta edessä voi kuitenkin olla paluu takaisin maan päälle uusimaan elämän oppimäärä.
Kysyn Sinulta: Oletko jo valmistautunut Taivasta varten? Oletko lukenut, mitä Jeesus Sinulle opetti? Osaatko soveltaa teorian käytäntöön? Ethän vain odota kuolemaasi valmistautumattomana, ilman rakkautta?
Rakas ystävä! Tee ratkaisusi tänä päivänä, juuri nyt. Soita unohdetulle, yksinäiselle ystävällesi tai sukulaisellesi. Ota läheisesi syliisi ja sano hänelle: "Minä rakastan sinua". Anna apusi sille, joka apua tarvitsee. Osoita rakkautta hänelle, joka ei sitä ansaitsisi, mutta kaipaa sitä. Rukoile - se on puhetta Jumalalle. Meditoi - se on Hänen kuuntelemistaan. Näin osoitat itsellesi, että olet oppinut sen, mitä tulit tänne oppimaankin, eikä Sinun sitten enää tarvitse kauhulla ajatella loppuasi. Sinulla on oleva turva tuomiopäivänä. Näin voit auttaa lähimmäisesikin taivastielle.
Toimi Ylösnousseeseen Jeesuksen Kristuksen Raamatun opettamalla tavalla, niin sinä pelastut ja kuolemasi on riemullinen kotiinpaluujuhla.
Jumala rakastaa Sinua!"
ÄLÄ viitsi jauhaa tuota lässyn,lässyn lässytystä !Yrität tuolla puheellasi pelotella ihmisiä ja usutat tulemaan uskoonne,jossa vain haetaan epäkohtia ihmisistä,tuomitaan ja uhataan
helvetin kiirastulilla !!!!Lopeta ja puhu uskonsi8sarille sekä veljille!SOOPAAAAAA!!!!!!!
Koska puolet äärettömän maailnakaikkeuden miehistä
tajuaa todellisuuden naisellisella tavalla
(sielunlaki),kristinusko on ihmiskunnan suurin
erehdys ja rahavallan pyhitys.
Ymmärtääkö täällä kukaan ylipäänsä lukemaansa?
Ymmärsikö kukaan, mitä minä kirjoitin??
Onko kukaan lukenut tekstejäni viimeisen muutaman kuukauden ajalta???
Saan olla jatkuvasti kristittyjen kurkussa, kun he omalla opillaan tekevät Jumalasta kosmisen diktaattorin ja hirmuvaltiaan, ja uhkailevat helvetillä ja ikuisella kidutuksella. Ja kun sanon, että eivät asiat ihan noin ole - olen päässyt kurkistamaan esiripun taakse - sieltä tulee sitten Raamatulla päähän.
Älkää pliis pakottako minua riitelemään vielä teidänkin kanssanne. Minulle riittää riitely.
..on luettu monen kuukauden ajalta (ja ymmärretty myös!)Kiitos:)-Paljon uutta pohdittavaa..
kuitenkin sanoo: Saar 9:10,ssä, Tee voimiesi mukaan se mikä tehtävissä on, sillä tuonelassa jonne olet matkalla, ei ole tekoja, ei ajatuksia, ei tietoa, ei viisautta. Saar 9:5, Psalmi 146:4, Joh 11:11-14.
"Jonain päivänä meille tulee viesti uskossa olevan lähimmäisemme kuolemasta. Hänelle kävi hyvin. Jeesus oli vastassa ja vei hänet Paratiisiin. ”Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun se elää, vaikka olisi kuollut” (Joh.11:25; ”5:24-29”). Näin ollen voimme jopa iloita lähimmäisemme perille pääsystä. Hautajaislauluina voimme laulaa iloisia, hengellisiä voittolauluja. Jäämme odottamaan riemullista jälleennäkemistä (mikäli itsekin olemme uskossa)."
Mä olen aina kuvitellut, että kristinuskon mukaan ihminene kuoltuaan nukahtaa odottamaan sitä, että Jeesus tulee ja herättää kuolleista joskus piiiiitkän ajan päästä ja sitten tuomitsee meidät joko taivaaseen tai helvettiin (reilu tyyppi)??? Muttei siis niin, että kun ihminen kuolee, niin se samantein pääsisi taivaaseen (tai helvettiin)? Mikä nyt sitten on kristinuskon kannalta oikea oppi? Tapahtuuko se valinta heti vai myöhemmin?
se tapahtuu välittömästi. Tämä on siis omakohtainen kokemukseni. Aivan niinkuin Jeesus sanoi sille toiselle epatolle (ryövärille, kapinalliselle, terroristille, sicariukselle, partisaanille) ristillä "Sinä tulet tänään olemaan kanssani paratiisissa", niin siinä käy kuolemassa täsmälleen noin.
Välittömästi kuoleman jälkeen on kaksi vaihtoehtoa. Joko lähdetään aika haipakkaa suoraan Jumalan luo (kuten minulle kävi) tai sitten joudutaan tavalla tai toisella hänestä eroon. Tällöin seurauksena on tyypin II tai III negatiivinen kuolemakokemus (Atwaterin luokittelu: tyyppi II tarkoittaa absurdia, harmaata tyhjöä ja tyyppi III klassista helvettikokemusta). Mikäli palataan Jumalan luo, kaikki on mennyt hienosti. Mikäli ollaan jouduttu eroon Jumalasta, silloin ollaan kadotuksessa. Ihminen, joka ei usko Helvettiin, kokee kadotuksen hirveänä, absurdina harmaana tyhjlönä; ihminen, joka uskoo Helvettiin, kokee klassisen Danten helvetin tai sitten sen mielikuvan Helvetistä, jonka hän on itselleen alitajunnassaan luonut. Egon kuoltua alitajunnan kauhut pääsevät mellastamaan vapaasti.
Jos ja kun ollaan päästy Jumalan luo, edessä on tällöin Viimeinen Tuomio. Tai itse asiassa se on Loppuraportti. Siinä käydään koko elämä läpi, kuin filminauhalta tai kuin elokuvassa, mahdollisesti niin että Jeesus, joku enkeli tai joku pyhimys lukee Elämän Kirjaa. Siitä katsotaan, millainen elämämme on ollut ja olemmeko kyenneet elämään "koko lain ja kaikkien profeettojen" - rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön mukaan.
Elämä on koulu. Viimeisellä tuomiolla katsotaan, pääsimmekö koulusta läpi ja opimmeko me rakkautta ja rakastamaan maailmassa, joka itsessään ei rakkautta anna ja jossa olemme erossa Jumalan rakkaudesta - ja tuliko meistä Jumalan kaltaisia, hyvän ja pahan tiedossa. Sitä vartenhan me "lankesimme syntiin", tulimme tänne maailmaan, jotta oppisimme hyvän ja pahantiedon.
Jos meille näytetään vihreää valoa, saamme jäädä lopullisesti Taivaan kotiin ja jäädä ikuiseen, ajattomaan rakkauteen, oikeaan kotiimme. Mutta jos olemme kämmeltäneet, tällöin pahempi juttu. On myös muistettava, että Jumala ei tuomitse meitä, vaan me tuomitsemme itse itsemme.
Ei, meitä ei tuomita helvettiin eikä kadotukseen. Jumala on Rakkaus, eikä hän salli mitään pahaa omille lapsilleen. Mutta se, mikä voi olla edessä, on paluu takaisin tänne murheen alhoon jälleensyntymän kautta. Joudumme uusimaan koko elämän oppimäärän - se on vähän kuin jäisi elämän koulussa luokalle. Saamme toki itse valita sen ajankohdan ja ne lähtökohdat, joissa tänne palaamme.
Minulle tuo jälleensyntymän konsepti tuli yllätyksenä. Ja yhtä lailla minulle tuli yllätyksenä se, että se kuuluu juutalaisuuteen - kristinusko on jossakin vaiheessa pudottanut sen pois. Juutalaiset uskovat, että tullakseen täydelliseksi ihmiseksi - adam kadmon - ihmisen on elettävä maan päällä niin monta elämää, kunnes hän on täysin sisäistänyt Lain, sen käskyt ja opetukset ja on valaistunut siitä. Juutalaisten mukaan se vaatii minimissään kolme kertaa: kerran miehenä, kerran naisena ja yhden vapaavalintaisen kerran. 2000 vee sitten juutalaisista nimenomaan essealalset opettivat "sielunkierron" (gilgul haneshamot) käsitettä. Saddukealaiset eivät uskoneet kuolemanjälkeiseen elämään lainkaan, kun taas farisealaiset uskoivat zarathustralaisten tapaan yhteen ainoaan elämään, ja sitten taivaaseen tai helvettiin.
Meidän tavoitteenamme on todellakin, että meistä tulisi Jumalan kaltaisia, ja oppisimme tuntemaan niin hyvän kuin pahankin tiedon, ja oppisimme rakastamaan, antamaan rakkautta ja saamaan rakkautta tässä maailmassa, joka ei luonnostaan rakkautta tarjoa, sillä Jumala itse on Rakkaus.
Eli siis kokemukseni mukaan valinta tapahtuu heti.
Entäpä sitten ne, jotka ovat järjestäneet itsensä kadotukseen? Koska tuonpuoleisessa ei ole lainkaan aikaa, tällöin mitätönkin hetki kadotuksessa tuntuu ikuisuudelta ja vuosimiljardeilta. Mutta koska Jumala on Rakkaus, tällöin mikään helvetti tai kadotus ei ole lopullinen. Sieltä pääsee Jumalan luo Hänen yhteyteensä huutamalla Häntä avuksi. (Ks. Ps. 23). Mutta sen jälkeen on kuitenkin kohdattava tuo Viimeinen Tuomio. Voisi olettaa, että jos on elänyt niin pahaa elämää, että on järjestänyt itsensä eroon Jumalasta, tällöin edessä voisi olla jälleen reinkarnoituminen tänne murheen alhoon ja uusi yritys, sopivana ajankohtana.
Ja juuri tämän vuoksi usko on niin tärkeä asia. Uskomalla tai siis luottamalla Jeesuksen sovitustyöhön ja siihen, että Jumala antaa rötöksemme anteeksi, pääsemme takaisin Hänen luokseen, jos olemme onnistuneet kämmeltämään ja jos olemme järjestäneet itsemme Hänestä eroon.
On muistettava, että toisin kuin kristinusko opettaa, oletusarvoisesti me kaikki palaamme Jumalan luo kuoltuamme (eikä niin, että meitä kaikkia odottaisi Helvetti). Me tavikset palaamme uskostamme riippumatta takaisin Kotiin. Mutta ei meillekään uskosta ja Kristuksen sovitustyöhön luottamisesta mitään haittaakaan ole.
Tuo "sielun uni" ei kuulu juutalaisuuteen eikä myöskään kristinuskoon (se julistettiin harhaopiksi 1400-luvulla), mutta islamiin kyllä, samoin kuin zarathustralaisuuteen.
>>Entäpä sitten ne, jotka ovat järjestäneet itsensä kadotukseen?
Ei ole. Me jokainen tulemme tänne aivan samalta viivalta ja kun kiinnitymme materiaaliseen ruumiiseemme, meiltä katkaistaan pois muistot taivaalliseen alkuperäämme.b Kukaan meistä ei ole sielultaan paha eikä turmeltunut, mutta meillä on eläimen ruumis ja eläimen vietit ja vaistot. Sielumme on tässä maailmassa alisteinen ruumiillemme.
Meille on annettu täsmälleen kaksi lakia, rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö, ja niitä noudattamalla pysymme Jumalassa. Kadotukseen joutuu rikkomalla niitä vastaan.
Eli jos tietoisesti rikomme rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä vastaan seurauksista piittaamatta, järjestämme itsemme samalla eroon Jumalasta. Kadotukseen joutuu elämällä pahaa elämää ja tekemällä sen täydellisen piittaamattomasti. Pahuus ja valhe on helvettiä.
Kuolemakokemuksista noin 16% on tavalla tai toisella negatiivisia. Atwaterin skaala on seuraava:
* tyypin I negatiivinen: samanlainen kuin positiivinen, mutta subjekti kokee Taivaan pelottavana paikkana
* tyypin II negatiivinen: absurdi harmaa tyhjö, jossa ei ole mitään muuta kuin pelkkä olemassaolo itsensä kanssa
* tyypin III negatiivinen: pelottavia olentoja, helvetti, kadotus tai muulla tavoin stressaava ympäristö
* tyypin IV negatiivinen: muulla tavoin positiivinen, mutta viimeisellä tuomiolla kokee olleensa läpikotaisin paha, epäonnistuneensa ja olevansa ollut huono ihminen, "hylkäävä" tuomio
>>Kukaan meistä ei ole sielultaan paha eikä turmeltunut
taivaasta tänne turmeltumattomina mutta kokemattomina. Emme voi oppia hyvän ja pahan tietoa, ellemme turmellu siinä välissä ja ellemme koe molempia.
Palaamme takaisin ryvettyneinä, väsyneinä ja uupuneina ja turmeltuneina - mutta kokeneina. Viimeisenä päivänämme kyynelemme pyyhitään pois ja saamme takaisin oikean olemuksemme.
Minulle suurin kokemus oli juuri kotiinpaluun tunne. Kokemus siitä, että olin tullut kotiin, oikeaan kotiini, ja että kuuluin sinne. Kokemus siitä, että täällä olin ollut ennenkin ja palasin takaisin Taivaan Isän luokse.
Mä olen mykistynyt! Ensimmäisen kerran joku kertoi minulle jotakin reilusta tuomitsemisesta! Palaset loksahtivat kohdalleen! Miksei tuo oppi ole yleisempi? Miksei sitä saarnata kouluissa? Miksei useampi tiedä tuosta?
Mä luin tän ketjun ja aloin tosiaan miettiin... Olenko mä ollut tarpeeksi hyvä ihminen? Ihan kauheeta! Alkoi tuntumaan, että parempi olis vaan lakata olemasta, kun joutua yhteenkään noista helveteistä. Mä kyllä koitan olla hyvä, mutta jotenkin se vaan aina välillä unohtuu. En mä siis pahakaan suoranaisesti oo, mutta juoruilen turhan paljon ja välillä suusta pääsee valkoinen valhe... Koitan kyllä auttaa aina kaikkia mahdollisuuksien mukaan, mutta välillä alkaa väsyttään, kun tuntuu, että mua käytetään hyväksi. En oikein osaa sanoa "Ei"... Sitten olen huonolla tuulella ja kiukuttelen. En taida siis kelvata taivaaseen, vaikka kuinka koittaisin olla parempi ihminen? Alkaa tuntumaan, että helpompaa olisi, kun ei olisi koskaan syntynyt, siis henkisesti. Ettei olisi koskaan ollut edes olemassa. Mutta toisaalta sekin ajatus on aika pelottava! En olisi sitten koskaan kohdannut miestäni ja saanut rakastaa häntä... Enkä koskaan saanut tuntea sitä onnea, jonka rakkaus mukanaan tuo! Elämä on joskus vaikeaa ja nyt taitaa olla sellainen hetki! Pitänee palata maallisempiin ajatuksiin, niin ei ahdista niin kovasti!
>>Mä kyllä koitan olla hyvä,>Koitan kyllä auttaa aina kaikkia>Sitten olen huonolla tuulella ja kiukuttelen >En olisi sitten koskaan kohdannut miestäni ja saanut rakastaa häntä
>>Emme voi oppia hyvän ja pahan tietoa>Minulle suurin kokemus oli juuri kotiinpaluun tunne.
niin oliko siellä muuten samanlainen luonto eläimineen jne? (lapsellinen kysymys ehkä, mutta olen tykästynyt täällä maanpäällä myös luontoon ja eläimiin. Sääli on lähteä toisaalta joskus täältäkin jos esim eläimet ja lemmikit olivat vain meidän maanpäällisiä kavereita...
Muuten olen ajatellut aika pitkälti samoin uskonasioita ja kuolemanjälkeisiä tapahtumia kuin sinäkin "..."
Rakkauden puute... Niin, arki vie usein mennessään. Miten sitä voisi löytää jokaiseen päivään ja jokaiseen hetkeen sitä rakkautta? Välillä on kamalan raskasta! Tuntuu, että on ihan pakko saada joskus kiukutella ja murjottaa!
>>Miten sitä voisi löytää jokaiseen päivään ja jokaiseen hetkeen sitä rakkautta?>saada joskus kiukutella ja murjottaa!
mutta paljon kauniimpana, täydellisempänä ja virheettömämpänä kuin maan päällä. Samoin kykenin "sielun silmillä" näkemään sellaisia värejä, mihin en kykene maanpäällisillä silmilläni. Tulkitsen, että ne olivat ultravioletti ja/tai infrapuna. Siihen verrattuna "tämänpuoleinen" tuntuu epätäydelliseltä, unenomaiselta.
Eläimillä ON sielu, ja lemmikkimme voivat hyvinkin olla vastaanottamassa meitä toisella puolen (jos eivät ole palanneet tänne maailmaan). Lihansyönti siis on periaatteellisella tasolla murha, mutta kuitenkaan tilanne ei ole niin yksioikoinen. Silti on tärkeää olla kiltti eläimille.
Ihanaa kuulla, että lemmikkimmekin pääsevät johonkin parempaan paikkaan! Olen itseasiassa aina tiennyt, että taivas ilman eläimiä, ei olisi mikään taivas! Rakastan niitä hurjan paljon, vaikka olenkin tyhmyydessäni (tietämättömyydessäni) niitä joskus huonosti kohdellut. Olen päättänyt, että enää en sitä tee (enkä ole tehnytkään). Olen oppinut kunnioittamaan ja ymmärtämään niitä paremmin ja aionkin omistaa elämäni niiden hyvinvoinnille. Välitän toki ihmisistäkin, mutta eläimet vaan ovat juuri nyt (tässä elämässä) minun juttuni. Ehkä se tarkoitus miksi minä täällä olen. Ainakin haluan ajatella niin!
..olla aika samoilla linjoilla, nimittäin olisin itsekin kirjoittanut samanlaisen vastineen :)
t. samanhenkinen
Moi.
Epäilisin että se mitä näit "lähellä kuolemaa" kokemuksessasi ei ollut oikeasti "esiripun tuonpuoleinen". Olen aikaisemminkin törmännyt kertomuksiin kouleman jälkeisestä ja sieltä opitusta totuudesta joka maistuu hunajaiselta ja näyttää kauniilta mutta josta on totuus kaukana.
Siitä mistä näkysi oli peräisin, en tiedä. Tuliko alitajunnastasi, jostain henkivalloilta vai mistä mutta jos opetat että pelastua voi muutenkin kuin Jeesuksen kautta niin oikein se ei ole.
Monessa asiassa olen samaa mieltä kanssasi, joistakin minulla ei ole riittävästi tietoa kunnollisen mielipiteen muodostamiseksi mutta on asioita joissa olen täysin erimieltä.
Seuraava lause lienee selkein harhaanjohtava asia opissasi:
"Me tavikset palaamme uskostamme riippumatta takaisin Kotiin. Mutta ei meillekään uskosta ja Kristuksen sovitustyöhön luottamisesta mitään haittaakaan ole."
Matt. 7:14
Joh. 14:6
On kumma, miten kuolemakokemukset ovat sellainen kuuma peruna, joka ajaa uskovaiset ja ateistit samaan leiriin - koska molemmat haluavat kiistää niiden totuusarvon. Politiikka tekee outoja petikavereita.
Olen toki lukenut Raamatun kaanonin, mutta olen lukenut myös koko joukon apokryfisiä tekstejä sekä pseudepigrafeja - ja monet näistä Raamatun ulkopuolisista varhaiskristillisistä teksteistä ovat paljon lähempänä omaa kokemustani kuin kanoniset tekstit. Tuomaksen evankeliumi eritoten on lähellä sydäntäni. Siitä pari snipettiä:
(3) Jeesus sanoi: ”Teidän johtajanne saattavat sanoa teille: ’Valtakunta on taivaassa’, mutta silloinhan taivaan linnut ehtivät sinne ennen teitä. He voivat myös sanoa: ’Se on meressä’, mutta silloin kalat ehtivät sinne ennen teitä. Tosiasiassa valtakunta on sekä teidän sisällänne että teidän ulkopuolellanne.
Kun opitte tuntemaan itsenne, silloin teidät tunnetaan ja te ymmärrätte olevanne elävän Isän lapsia. Jollette opi tuntemaan itseänne, te elätte köyhyydessä ja olette köyhyys.”
(4) Jeesus sanoi, "Henkilö, vanha päiviltään, ei epäröi kysyä viikon vanhalta lapselta elämän paikasta, ja tämä henkilö tulee elämään. Sillä monet ensimmäisistä tulevat viimeisiksi, ja heistä tulee yksi."
[Varmasti, sillä viikon vanha lapsi on juuri tullut Taivaan Kodista, kun taas päiviltään vanhan vuoro on pian palata sinne takaisin. Ks. http://www.melvinmorse.com ja lasten kuolemakokemukset]
(6)"Hänen opetuslapsensa kysyivät ja sanoivat hänelle, "Haluatko meidän paastoavan? Kuinka meidän tulisi rukoilla? Pitäisikö meidän avustaa köyhiä? Minkälaista ruokavaliota meidän tulisi noudattaa?"
Jeesus sanoi, "Älkää valehdelko, äläkä tee sellaista mitä inhoat, sillä kaikki asiat paljastetaan taivaan edessä. Kaiken jälkeen, ei ole mitään salattua mitä ei paljastettaisi, eikä mitään ole peitetty siten, että se jäisi salatuksi.""
[Tämä on sanasta sanaan totta. Joka ainoa hiuskarvamme ja hengenvetommekin on viety Elämän Kirjaan.]
(22) "Jeesus näki lapsia, joita imetettiin. Hän sanoi opetuslapsilleen, "Nämä imevät lapset ovat kuin ne, jotka astuvat sisälle valtakuntaan." He sanoivat hänelle, "Astummeko siis valtakuntaan sisälle lapsina?" Jeesus sanoi heille, "Kun teette kahdesta yhden, ja kun teette ulkopuolen sisäpuoleksi ja sisäpuolen ulkopuoleksi, ja yläpuolen kuin alapuoli, ja kun teette miehen ja naisen yhdeksi, niin ettei mies ole mies eikä nainen nainen, kun laitatte silmänne, kätenne ja jalkanne niille paikoille, mihin ne kuuluvat, kuvan kuvalle varattuun paikkaan, silloin te astutte sisälle [valtakuntaan].""
[Tämä lause on mielenkiintoinen, sillä se on lähes sanasta sanaan sama kuin vuosisatoja myöhemmin Kabbalassa esitetty "adam kadmon", täydellinen ihminen. Kärjistäen voisi sanoa, että Jeesus tunsi Kabbalan jo vuosisatoja ennen kuin se edes kirjoitettiin.]
(50)"Jeesus sanoi: 'Jos teiltä kysytään: 'Mistä olette tulleet?', niin vastatkaa: 'Me olemme tulleet valosta, sieltä, missä valo syntyi itsestään. Valo otti [paikkansa] ja näyttäytyi heidän kuvassaan.' Jos teiltä kysytään: 'Oletteko te se valo?', niin vastatkaa: 'Me olemme sen lapsia ja elävän Isän valittuja.' Jos teiltä kysytään: 'Mikä todistaa teissä Isästä?', niin vastatkaa: 'Sekä liike että lepo'.'"
[Täsmälleen noin. Olemme tulleet Taivaasta ja palaamme myös sinne.]
(113) Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle, "Milloin valtakunta tulee?" "Se ei tule odottamalla sen tuloa. Ei sanota ’katso, täällä!’ tai ’katso, tuolla!’. Ennemmin valtakunta levitetään maan päälle, eivätkä ihmiset näe sitä."
[Kyllä - näin on! Taivasten valtakunta on _jo_ täällä, meidän keskuudessamme - mutta toisessa ulottuvuudessa; emme kykene materiaalisen maailman aisteillamme havaitsemaan sitä.]
Mielestäni UT:n apokryfit ovat arvokkaita silloin, kun ne tukevat kokemusta. Kuitenkin suuri osa niistä on todellakin "vain" apokryfejä, tai sitten aivan puhtaita väärennöksiä. Tuomaksen evankeliumia pidetään aitona.
Kyllä, kaikki selkenee - vaikkei aina sillä tavalla, millä kristityt sen olettavat selkeävän.
Moi.
"On kumma, miten kuolemakokemukset ovat sellainen kuuma peruna..."
Itselläni se on vain yksinkertaisesti niin että en usko sinun kokemukseesi koska se puhuu Jeesusta vastaan. Jos se ei puhuisi Jeesusta vastaan niin mielenkiinnolla sitä tutkisin ja tuumailisin, rukoilisin kirkastusta. Olemassa kun on paljon henkivaltoja ja voimia joten...
"[Täsmälleen noin. Olemme tulleet Taivaasta ja palaamme myös sinne.]"
"[Varmasti, sillä viikon vanha lapsi on juuri tullut Taivaan Kodista, kun taas päiviltään vanhan vuoro on pian palata sinne takaisin. Ks. http://www.melvinmorse.com ja lasten kuolemakokemukset]"
Joh. 3:31
1. Kor. 15:47
Tosin aina on tulkitsemisen varaa. Kaikki ihmiset eivät ole taivaasta ennenkuin he syntyvät uudesti taivaasta. Siiten on taivaasta kun on uudesti syntynyt, näin uskon.
Joh. 3:3
Siunausta
>>"On kumma, miten kuolemakokemukset ovat sellainen kuuma peruna..."
Itselläni se on vain yksinkertaisesti niin että en usko sinun kokemukseesi koska se puhuu Jeesusta vastaan. Jos se ei puhuisi Jeesusta vastaan niin mielenkiinnolla sitä tutkisin ja tuumailisin, rukoilisin kirkastusta. Olemassa kun on paljon henkivaltoja ja voimia joten...
"Yllätytkö, jos kerron, että Jeesus oli minua vastassa toisella puolen?"
Enpä oikeastaan. Näkysi lähdettä en tiedä eikä oikeestaan mikään ole esteenä sille että olisit nähnyt jonkin jota luulisit Jeesukseksi.
2. Kor. 11:14
1.kor.15:44-48
Vähän pitempi pätkä tuosta mihi naikasemmin
Tuosta kun kyseisen luvun lukee käy ilmi että puhutaan että ensin on maallinen, sielullinen ruumis joka on maasta lähtöisin ja ylösnousemuksessa hengellinen, iankaikkinen ruumis joka on taivaasta.
Puhut ihanasti Jumalasta, Jumala on Rakkaus. Siitä olemma ehdottomasti samaa mieltä ja iloitsen suuresti että sinäkin tiedät sen mutta muutama asia joita en pysty sulattamaan opistasi.
1.Kaikki pelastuvat Jeesuksen kautta tai ilman.
2.Jumala ei vihaa syntiä
Nämä tuli nyt äkkiseltään mieleen.
Ojennanpa jonkusen Raamatunlauseen(en siis hakkaa vaan ojennan XD) nuihin liittyen:
1.Joh. 14:6
Puhut ihanasti Jumalasta, Jumala on Rakkaus. Siitä olemma ehdottomasti samaa mieltä ja iloitsen suuresti että sinäkin tiedät sen mutta muutama asia joita en pysty sulattamaan opistasi.
1.Kaikki pelastuvat Jeesuksen kautta tai ilman.>2.Jumala ei vihaa syntiä>1.Joh. 14:6
"
Enpä oikeastaan. Näkysi lähdettä en tiedä eikä oikeestaan mikään ole esteenä sille että olisit nähnyt jonkin jota luulisit Jeesukseksi."
Tätä asiaa olen aina ihmetellyt kristityissä. He kieltävät kaiken mikä sotii heidän kirjanoppineisuuttaan. Kokemuksella ei ole heille mitään merkitystä. Täytyy siis kysyä mistä kristinuskovainen voi tietää olevansa uskossa, jos ei ole kokemusta?
Mutta jos sinä Palava Sydän olet elävässä uskossa), niin voit kysyä Jeesukselta onko ... nimimerkin kokemus aito. Voit yllättyä vastauksesta. :-)Muista kertoa saamasi vastaus myös meille.
kristityt kiistä kuolemakokemuksia, vaan myös länsimaiset buddhalaiset kiistävät ne - sillä ne sotivat heidän oppejaan vastaan. Länsimaisen buddhalaisuuden mukaan tietoisuus ja minä häviävät saman tien kuolemassa eikä mitään tietoisuutta voi olla kuoleman jälkeen. Ergo, kuolemakokemuksia ei ole olemassa - ei, vaikka sellaisen läpikäyneet sanoisivat mitä tahansa asiasta.
Siinä on todella outo kolminaisuus - fundiskristityt, buddhalaiset ja änkyräateistit kaikki samassa rintamassa. Kaikki sen takia, että maasto on ristiriidassa heidän karttansa kanssa.
Moi.
En minä kiellä kaikkia kokemuksia, sehän olisi sama kuin kieltäisi Jeesuksen olemassaolon.
Itseasiassa kun pääsee lähemmäs Herraa kokemuksia tulee väistämättä, ihania ja kauniita, vahvistavia ja opettavia ja yleensäkkin mitä Herra antaa.
Mutta en tietenkään uskoa kaikkiakaan mitä minulle kerrotaan, vaan suodatan sen mukaan miten se on Raamatun ja Jeesuksen opetusten mukainen.
Jos ... koki jotain jossa hän näki "totuuden" joka kuitenkin on Raamatunvastainen en sitä usko.
Paavalikin sanoo että jos joku saarnaa eri evankeliumia kuin he, oli se sitten jopa enkeli ei sitä tule uskoa.
"Muista kertoa saamasi vastaus myös meille."
Vastauksena tuli jotain joka ei kerro ... näyn alkuperää suoraan vaan vastaus on että kaikki tulee tutkia Raamatun valossa ja Jeesuksen opetusten mukaan.
Siunausta sinulle
Jos kartta ja maasto ovat keskenään ristiriidassa, niin kumpaa tällöin uskot?
On valitettavaa, että kristinuskosta puuttuu se sama tulkitsemisen ja lainluennan perinne, mikä Talmudin myötä on juutalaisuudessa. Heillä on Talmud, jonka läpi he lukevat Tanachia. Oman kokemukseni mukaan juutalaisuus _on_ lähempänä totuutta kuin kristinusko.
Niinpä kristinuskoon on sitten päässyt pesiytymään sellaisia käsityksiä kuin augustinolaisuus, perisyntioppi, helvettioppi jne joita emouskonnossa, juutalaisuudessa, ei ole.
Moi.
Jos Jeesus kertoisi että kartta näyttää oikein niin en silloin uskoisi sitä mitä joku sanoisi maastossa näkevän.
pakko pistää Siddharta Gotama Buddhan sanat:
"Älä usko mihinkään yksinkertaisesti koska olet kuullut sen. Älä usko mihinkään tapaan koska se on kulkenut sukupolvelta toiselle. Älä usko yhtään mihinkään koska se on kirjoitettu johonkin pyhään kirjaan. Älä usko mihinkään opettajaasi tai vanhempaasi vain koska he ovat auktoriteetteja. Mutta kun havaitset ja analysoit, kun löydät kaiken olevan sopusoinnussa järjen kanssa ja kun huomaat että se on kaikkien eduksi, hyväksy se ja elä sen mukaan."
Niinhän se on että ei kannata purematta niellä.
Mutta et ottanut huomioon että minä olen tutkinut ja minä olen analysoinut, ja tutkimista jatkan edelleenkin. Olen tehnyt uskon päätöksen ja sitä kautta olen tullut huomaamaan että se mihin päätin uskoa todella on mitä sanoo olevansa. Ei uskovan elämä ole vain Raamatun pänttäämistä vaan elämistä Jeesuksen kanssa, eikä Jeesus piilota itseään vaan vastaa kun kysyy, ilmestyy jos tarvii ja on joka hetki, joka sekuntti uskovan kanssa.
Ja näin olen päättänyt elää sen mukaan ja sen mukaan myös puhun.
Tosin täyttä tietoa en varmaan täällä maanpäällä tule koskaan saavuttamaan joten sitä on turha jäädä odottelemaan.
"... koki jotain jossa hän näki "totuuden" joka kuitenkin on Raamatunvastainen en sitä usko."
Eikö Jumalan sana ole painavin. Rukoile niin sinulle annetaan totuus.
"Vastauksena tuli jotain joka ei kerro ... näyn alkuperää suoraan vaan vastaus on että kaikki tulee tutkia Raamatun valossa ja Jeesuksen opetusten mukaan."
Pyydä kunnon vastaus, kyllä tai ei riittää. Oliko kokemus aito? Kyllä tai Ei?
"Tosin täyttä tietoa en varmaan täällä maanpäällä tule koskaan saavuttamaan joten sitä on turha jäädä odottelemaan."
Usko ilman epäilyjä, niin kyllä se täysi tieto sieltä tulee.
"Niinhän se on että ei kannata purematta niellä.
Mutta et ottanut huomioon että minä olen tutkinut ja minä olen analysoinut, ja tutkimista jatkan edelleenkin."
Kaikki tieto on sinun sisälläsi, rukoilet vain Jumalaa näyttämään sinulle tien. Kyllä se totuus vielä löytyy kun on sen aika. Muista että ihmisen pelko estää monien asioiden esille tulon.
"Eikö Jumalan sana ole painavin. Rukoile niin sinulle annetaan totuus."
On tietenkin. Kysymys on tiedon lähteestä.
Jos tietäisin ... kokemuksen olevan tosi ja Jumalalta peräisin niin iloiten kuuntelisin mitä hänellä on sanottavaa mutta tässä tilanteessa kun keskustelen tuntemattoman ihmisen kanssa keskustelupalstalla käytän ehdottomasti suodattimena Raamattua ja Hengen johdatusta.
"Pyydä kunnon vastaus, kyllä tai ei riittää. Oliko kokemus aito? Kyllä tai Ei?"
Pahoittelen. Enhän minä voi ruveta Jeesusta käskemään sanomaan mitään. On vain tyydyttävä jo saatuun.
Mutta saatu vastaus jo tavallaan kertoo vastauksen kun ajatellaan onko ... opetus Raamatun ja Jeesuksen opetusten mukainen...
kuin erään buddhalaisen vastaus, jolle kerroin asiasta. Hän kiisti kokemukseni, vedoten buddhalaiseen opetukseen siitä, että kun kuolema tapahtuu, niin se on kuin telkkari sammuu ja se siitä - ei ole mitään tietoisuutta eikä tajuntaa kuoleman jälkeen, ja jokainen joka väittää toisin, joko ei tiedä mistä puhuu tai sitten valehtelee. Hänellekin pyhät kirjat ja traditio merkitsivät enemmän kuin kokemus.
Jos joku väittää, että kiistäisin Raamatun arvon tai että pitäisin Raamattua hölynpölynä, se puolestaan on valetta. Kyse on siitä, että minulle Raamatun _henki_ on tärkeämpi kuin sen _teksti_. Fundamentalistisella raamatuntulkinnalla on saatu vuosisatojen ajan liian paljon vahinkoa aikaan. On lähdetty siitä, että on sovitettu todellisuus Raamatun pirtaan (pirta = kangaspuiden kaide, jonka piikkien lomitse kankaan loimilangat on johdettu ja jolla lyödään kudelanka kankaaseen) sensijaan että yritettäisiin mieltää Raamatun teksti vastaamaan todellisuutta ja sen havaintoja.
Kyse on täsmälleen samasta kuin Lutherin ja Calvinin suhde Kopernikukseen: heidän reaktionsa Kopernikuksen väitteeseen, jonka mukaan Maa kiertää Aurinkoa, oli jumalanpilkkaa, koska Raamatussa sanotaan, että Aurinko nousee ja laskee. Kuitenkin se, että Maa kiertää Aurinkoa ja akselinsa ympäri, saa aikaan _illuusion_ siitä, että Aurinko nousee ja laskee. Kyse on siis liikkeen suhteellisuudesta. Kaikki riippuu siitä, miltä kantilta asiaa katsotaan.
Raamattu puhuu syntiinlankeemuksesta ja siitä, miten me rikoimme Jumalan tahtoa vastaan, koska me halusimme itsekkyydessämme olla Jumalan kaltaisia ja haukata hyvän- ja pahantiedon puusta, ja siitä seurasi karkotus paratiisista ja kuolevaisuus. Me näemme sen murheellisena tapahtumana, ja olemme syyllistäneet siitä sitten itsemme, ja pelkäämme siitä hyvästä Jumalan pyhää vihaa.
Mutta kun käännetään tilanne toisin päin, niin tuo kertomus on päivänselvä. Halusimme olla Jumalan kaltaisia, ja siksi meidän _oli langettava_ syntiin ja synnyttävä tähän materiaaliseen maailmaan, _jotta kokisimme_ sekä hyvän että pahan, ja jotta joutuisimme kärsimään ja tuntemaan kipua, pelkoa, kylmää, kauhua ja nälkää ja oppisimme, mitä on hyvä ja paha. Jumala itse tiesi tämän alusta saakka, ja hän aikaansai luonnonlait - joiden ansiosta tämä maailma kehittyi sitten täsmälleen sellaiseksi kuin mitä se on (kosmologian antrooppinen periaate), ja kaupan päälle se on täsmälleen juuri sellainen, kuin mitä sen _pitääkin_ olla. Taivaassa, oikeassa kodissamme, emme kykene oppimaan kokemuksen kautta, koska siellä elämme jatkuvassa rakkaudessa, autuudessa ja ilossa sekä yhteydessä Jumalaan.
Me syyllistämme itsemme tapahtuneesta, koska tulimme tänne _vapaaehtoisina_. Me itse pyysimme Taivaan Isältä lupaa tulla tänne ja langeta syntiin - kiinnittyä johonkin pieneen alkioon jonkun äidin kohdussa. Mutta pelkäämme Jumalan vihaa aivan turhaan. Kuolema ei ole rangaistus synneistämme, vaan se on kotiinpaluu. Niin kauan, kun olemme kiinni näissä materiaalisissa ruumiissamme, meillä ei ole mitään asiaa takaisin Paratiisiin. Kärsimys tässä maailmassa ei ole rangaistus eikä merkki pikkusieluisen ja kaunaisen Jumalan leppymättömyydestä, vaan oppimäärä, joka meidän jokaisen tulee suorittaa, että ymmärtäisimme hyvän- ja pahantiedon ja että meistä todella lopulta tulisi Taivaan Isän kaltaisia.
Meillä on vapaa tahto. Tässä valossa Pelagiuksen oppi on oikea ja Augustinuksen väärä. Sekä Pelagius että Augustinus pohjasivat oppinsa Raamattuun - Pelagius evankeliumeihin, Augustinus Paavalin kirjeisiin. Kirkon valtapolitiikan ansiosta Augustinuksen oppi julistettiin oikeaksi ja Pelagius puolestaan kerettiläiseksi ja julistettiin kirkonkiroukseen. Tämä siis 400-luvulla, ja tämän jälkeen Augustinuksen surullinen ja misantrooppinen oppi on leimannut koko kristillistä kirkkoa. Se oli virhe, jota on sen jälkeen yritetty paikata entistä pahemmilla virheillä. Augustinolaisuuden looginen jatkumo ja äärimmäisyys on kalvinismi, jota puolestaan edustaa puhtaimmillaan Fred Phelps (ks. http://www.godhatesfags.com). Pelagiolaisuus ei kuitenkaan kuollut, vaan pulpahti uudelleen pintaan 1500-luvulla Erasmus Rotterdamilaisen ja kristillisen humanismin myötä.
Toki voimme tehdä syntiä, ja siinä vahingoitamme eniten itseämme. Synti on enemmässä määrin rikos itseämme ja toisiamme kuin Jumalaa kohtaan. Jos lähdemme siitä, että elämä on koulu, niin silloin synti merkitsee epäonnistumista. Jos Jumala on opettaja, niin tällöin Jumala suhtautuu syntiin kuin opettaja nelosiin: meistä oppilaista näyttää siltä, että hän vihaa niitä, mutta opettajalle itselleen ne näyttäytyvät merkkeinä siitä, että oppilas on epäonnistunut. Ja siksi meidän tulee välttää syntiä ja elää sääntöjen mukaan.
""Pyydä kunnon vastaus, kyllä tai ei riittää. Oliko kokemus aito? Kyllä tai Ei?"
Pahoittelen. Enhän minä voi ruveta Jeesusta käskemään sanomaan mitään."
Pyydä, kuten sanoin. Pyydä kyllä tai ei vastaus. Jeesukselta ja Jumalalta voi pyytää mitä vain. Pyytäminen ei ole käskemistä. En siis tarkoittanut että sinun tulisi käskeä saamaan vastaus.
Joku raamatun paikka taitaa sanoa seuraavasi: pyydä niin teille annetaan.
Koska puolet äärettömän maailmankaikkeuden
miehistä tajuaa todellisuuden naisellisella
tavalla (sielunlaki),ihmisten sielut katoavat
kuolemassa.
nimillä "sanahelinä" tai "hölynpöly".
jokainen kokee juuri sellaista kuin on koko elämänsä VAKAASTI uskonut kokevansa.
Harras kristitty huomaa olevansa taivaan kultaisilla kaduilla, joilla Jeesus vaeltaa laulavien ja ylistävien ihmisten ympäröimänä.
Buddhisti kokee "ei mitään" samoinkuin myös ehdoton ateisti, joka ei usko kuolemanjälkeiseen elämään ja myöskin nukkuu tiedottomana tai palaa heti uudestaan maan päälle uudessa ruumiistuksessa.
Kuten Jeesus sanoi; minun Isäni kodissa on monta sijaa - tai miten se menikään, en muista tarkkaa sanamuotoa mutta tarkoittaa kuitenkin, että jokainen saa taivaassa (tilapäisesti ennen paluuta) onnen sellaisessa muodossa mikä häntä parhaiten tyydyttää. Se on meidän palkintomme monasti pitkän ja uuvuttavan matkan jälkeen.
Me olemme hengessä paljon voimakkaampia kuin ikinä materiassa, ja kykenemme luomaan itsellemme juuri sellaisen "käyttöliittymän" tuonpuoleiseen kuin haluamme.
Rinnastan tuonpuoleisen kokemisen Linuxin konffaamiseen. Windowsissa on vain yksi käyttöliittymä, Desktop, mutta Linuxissa niitä on tusinan verran - KDE, Gnome, FWWM, NexTStep, FWWM2 jne. Kaikissa pyörii takana täsmälleen sama X Window Manager, mutta kykenemme luomaan itsellemme juuri sellaisen työpöydän kuin haluamme, ja Linux on helppo saada näyttämään windowsilta jos niin haluaa.
Tuonpuoleisessa on kyse täsmälleen samasta. Me voimme kokea tuonpuoleisen "taivaana", "nirvanana", "autuaampina metsästysmaina", "paratiisina", "valhallana" tai miksi sen haluammekin kokea. Ateisti kokee vain harmaan tyhjiön. Koemme sen juuri sellaisena kuin haluammekin.
Tämä juttu muuten on havainnoitu ryhmäkuolemakokemuksissa: tilanteissa, joissa useampi ihminen on kuollut ja heidät on saatu elvytettyä (esimerkiksi onnettomuuksissa). He ovat kokeneet _objektiivisesti_ saman tilanteen, mutta jokainen _subjektiivisesti_ omalla tavallaan ja oman "filtterinsä" läpi.
???
Jos tunnet tosiaankin,että sinun tarvii julistaa sanomaasi,niin nouse ja mene ja julista sanomaasi.Katsotaan täyttyvätkö salit ihmisistä,jotka haluaisivat kuunnella saarnojasi.
Mene,mene!Ja puhu vähän lyhyemmästi,että ihmiset jaksavat kuunnella sinua.Julista heille TOTUUDESTA!!!!
aloitit tämän, niin suoran ja asiallisen jutun. Näin juuri asia on. Jumala on rakkaus ja vain Jeesuksen kuoleman kautta meillä on pääsy kaikkein pyhimpään. Siunausta sinulle ja voimia tässä ahdistavassa maailman ajassa.!
Teidän saarnoja ei voi kuunnella,mutta oikean papin saarnaa voi kuunnella.Ette te tätä maailmaa saa käännytettyä,sillä jokainen uskoo omalla tavallaan.Tuo mitä saarnaatte on kuule liikaaaa!!
Uhkailu, kiristys ja lahjonta. Siinä on kristinusko pähkinänkuoressa.
mutta SINULLA EI OLE MITÄÄN, JOLLA VOIT ITSEÄSI PUOLUSTAA! Ketjun aloittaja sitävastoin TIETÄÄ mistä puhuu. Etkä sinä voi mitenkään mielipiteelläsi loukata niitä jotka omistavat jotain suurempaa, ei se heitä satuta. Surullista on, jos et sinäkään ymmärrä suoraa puhetta. Jumala rakastaa myös sinua!
IhmettelenPiste. sitä,miksi sitä uskoa pitää väkisin yrittää tyrkyttää muille?Jokaisella on oma uskonnonvapaus!
oikeassa, että uskonnonvapaus on jokaisella. Itse en kuulu mihinkään uskontoon, joten en voi "tyrkyttää" sinulle mitään uskontoa. Usko on kuitenkin aivan eri asia kuin uskonnot. Uskoakaan ei voi tyrkyttää. Uskonasioista voi silti keskustella ja niistä ymmärretään vain oman kokemuksen perusteella. Jumala siunatkoon sinua myös!