Julkinen yksinhöpinä

Ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä. Seurustellessa Jumalan kanssa on hyvä muistaa, että emme ole tasavertaisia, vaikka olemmekin Isän rakastettuja. Asenne, jolla lähestymme rukouksessa aihepiiriä, jota toivomme toteutuvan on siis myös alistettu Jumalan harkinnan alle, sekä Jumalan aikataulun alle.

Tämä tuottaa joskus epävarmaa olotilaa, jos halu tarpeen täyttymiseen on ”kiivas-henkinen”. Me olemme lihallisia ihmisiä vielä, jotka osittain herätettyinäkin olemme ”puolivillejä sielultamme”. Tarkoitan tällä puolivillillä jatkuvasti toistuvaa hölmöilyämme, johon hengellisessä mielessä sorrumme, kun meidät valtaa toiveemme toteuttamis vimma (Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?, sano vanha Paavali).

Pikkuhiljaa kun päästäisi sellaiseen luottamussuhteeseen oman elämämme suhteen, että annettaisi päätösvalta omissa asioissamme Jeesukselle. En tarkoita, että pitäisi heittäytyä johonkin välinpitämättömyyden tilaan ja odottaa ketarat levällään että mitä ihmettä nyt kohta tapahtuu. Ei, eletään aidosti, mutta opittaisi pienin askelin jonkin muotoista itsehillintää omien aineellisten hyötynäkökohtien suhteen. Esim. hip hei syntyy himo vaikkapa muuttaa jollekin paikkakunnalle. Ei löydy työtä, ei löydy sopivan hintaista asuntoa, mutta mihis se himo kuitenkaan hävis, ehei päinvastoin himo kiihtyy. Ja me pommittamaan Jumalaa. Tai yllättäen ja mistä lie, halutaan saada jokin määrätty työpaikka. Ei löydy paikkaa, mutta himo kiihtyy sitä halutessa, sinne on Pakko päästä. Tai halutaan saada jokin määrätty ihminen ystäväksi tai rakastetuksi, ei sanoo kohtalo, ja himo oli taas joka kiihtyi. Ja Jumala nyt nämä ja kaikki äkkiä minulle, minä olen kristitty ihminen ja sinä olet sanonut, että mitä anomme sen saamme ja anna tullakin vauhdilla, sillä Minä haluan!

Getsemanessa Jeesus pyysi tietäen kuolemansa lähestyvän: ”Isä jos mahdollista niin menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon vaan niinkuin Sinä.”
Siitä löytyi tie. Jeesus tuli näyttämään meille esimerkkiä. Oma halu olkoon mihin suuntaan päin menossakaan. Ei niinkuin minä tahtoo vaan niinkuin Sinä Isä tahtoo. Siinäpä haastetta Taavetti otappa vuoteesi ja käy. ”Ei niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä…hmmm…” Rankkaa…..

Se punainen Audi? hmmm… Isä ei niinkuin minä tahdon vaan niinkuin sinä…aih! Huh, se kesämökki e-ei niinkuin minä tahdon vaan niinkuin si-sinä. Se ihana ihminen jota olen sydämessäni rakastanut jo puolivuotta joka on toisen kihlattu………..nyyh….vaan niinkuin sinä…..kääk. Himo alkaa käydä hoikkaan kuntoon. Tästä jorpakosta selvittyämme meidän olisi nostettava päämme ja sanottava hallelujah, olisi sanottava kunnia Jumalalle. No niiiin, otetaas uudelleen ja toisenlaisella ilmeellä kokonaan:” Kunnia Jumalalle.”

….minä en siis olekaan se number one….vaan Jumala
3152
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kiitos.Oli sattuvaa juttua ja ihan ilman kaanaan kieltä.Virkistävää ja totta.Siunattua kesää ja Herran johdattamaa tietä sulle ja mulle myös,samoin kaikille.Tuon kun muistais.Jumalan haltuun haluamiset.

Äänestä

Niinhän se on...

Omat unelmat, eivät ole välttämättä Isän unelmia lapselleen. Tahtoo välillä unohtua, silloin sielua raastaa. Kun jätämme täysin kaiken Isän hoitoon, ei sieluparankaan tarvitse tuskailla:) Olemme usein pahankurisia lapsia, jotka tahtovat sitä ja tätä. Onneksi meillä on hyvä Isä, joka jaksaa katsella oikukkaita lapsiaan.

Siunausta sinulle:)

Äänestä

lukea! Tuohon ei minulla mitään lisäämistä! Toivon, että moni lukisi ja ymmärtäisi paremmin omaa elämäänsä ja sitä miten tulisi esim. rukouspyyntö esittää. Jokaiselle annettu vapaa tahto toimia/tehdä elämässään valintoja. Ensisijaisesti kuitenkin luottaa siihen, että Jumala tietää mikä on meidän parhaaksemme ja aikanaan antaa vastauksen, jopa enemmän kuin osasimme pyytääkään! Hyvää KesänJatkoa Kaikille!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tuttan kirjoitti:

Ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä. Seurustellessa Jumalan kanssa on hyvä muistaa, että emme ole tasavertaisia, vaikka olemmekin Isän rakastettuja. Asenne, jolla lähestymme rukouksessa aihepiiriä, jota toivomme toteutuvan on siis myös alistettu Jumalan harkinnan alle, sekä Jumalan aikataulun alle.

Tämä tuottaa joskus epävarmaa olotilaa, jos halu tarpeen täyttymiseen on ”kiivas-henkinen”. Me olemme lihallisia ihmisiä vielä, jotka osittain herätettyinäkin olemme ”puolivillejä sielultamme”. Tarkoitan tällä puolivillillä jatkuvasti toistuvaa hölmöilyämme, johon hengellisessä mielessä sorrumme, kun meidät valtaa toiveemme toteuttamis vimma (Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?, sano vanha Paavali).

Pikkuhiljaa kun päästäisi sellaiseen luottamussuhteeseen oman elämämme suhteen, että annettaisi päätösvalta omissa asioissamme Jeesukselle. En tarkoita, että pitäisi heittäytyä johonkin välinpitämättömyyden tilaan ja odottaa ketarat levällään että mitä ihmettä nyt kohta tapahtuu. Ei, eletään aidosti, mutta opittaisi pienin askelin jonkin muotoista itsehillintää omien aineellisten hyötynäkökohtien suhteen. Esim. hip hei syntyy himo vaikkapa muuttaa jollekin paikkakunnalle. Ei löydy työtä, ei löydy sopivan hintaista asuntoa, mutta mihis se himo kuitenkaan hävis, ehei päinvastoin himo kiihtyy. Ja me pommittamaan Jumalaa. Tai yllättäen ja mistä lie, halutaan saada jokin määrätty työpaikka. Ei löydy paikkaa, mutta himo kiihtyy sitä halutessa, sinne on Pakko päästä. Tai halutaan saada jokin määrätty ihminen ystäväksi tai rakastetuksi, ei sanoo kohtalo, ja himo oli taas joka kiihtyi. Ja Jumala nyt nämä ja kaikki äkkiä minulle, minä olen kristitty ihminen ja sinä olet sanonut, että mitä anomme sen saamme ja anna tullakin vauhdilla, sillä Minä haluan!

Getsemanessa Jeesus pyysi tietäen kuolemansa lähestyvän: ”Isä jos mahdollista niin menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon vaan niinkuin Sinä.”
Siitä löytyi tie. Jeesus tuli näyttämään meille esimerkkiä. Oma halu olkoon mihin suuntaan päin menossakaan. Ei niinkuin minä tahtoo vaan niinkuin Sinä Isä tahtoo. Siinäpä haastetta Taavetti otappa vuoteesi ja käy. ”Ei niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä…hmmm…” Rankkaa…..

Se punainen Audi? hmmm… Isä ei niinkuin minä tahdon vaan niinkuin sinä…aih! Huh, se kesämökki e-ei niinkuin minä tahdon vaan niinkuin si-sinä. Se ihana ihminen jota olen sydämessäni rakastanut jo puolivuotta joka on toisen kihlattu………..nyyh….vaan niinkuin sinä…..kääk. Himo alkaa käydä hoikkaan kuntoon. Tästä jorpakosta selvittyämme meidän olisi nostettava päämme ja sanottava hallelujah, olisi sanottava kunnia Jumalalle. No niiiin, otetaas uudelleen ja toisenlaisella ilmeellä kokonaan:” Kunnia Jumalalle.”

….minä en siis olekaan se number one….vaan Jumala

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu