miksi? mitä tuo petollisten leipäpappien koto voi antaa täällä harhaileville ihmisille? ei mitään. Unohtakaa koko kirkko ja uskokaa jumalaan ilman luterilaista hapatusta. Olkaa vapaita pois raskas valtion kirkon ies niskasta ja vapauteen.
kuka vielä kuuluu
luterilaiseen kirkkoon?
3144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älähän moiti! Luterilaisessa kirkossa on sentään vielä raamatun opettamalla tavalla uskovia pappeja. Ja miksi lähtisin pois uskovien yhteisöstä, jossa saan kasvaa ja rakentua samanhenkisten ystävien joukossa. En suinkaan mihinkään kirkkoon usko eikä se millään lailla estä vapauttani. Jeesus on minut vapauttanut, häneen uskon ja häntä odotan.
Ei pidä yleistää. Aivan sama jos yksi joukosta on homo, niin sanot että homoja koko sakki. Leipäpappeja löytyy jokaisesta kirkkokunnasta, turha sitä on luterilaisten suuntaan sormea osoittaa. Ja kirkolla ja valtiolla ei ole muuta tekemistä toistensa kanssa kuin että verottaja perii kirkollisveron. Ja vielä luterilaisen opin mukaan ennen on toteltava Jumalan sanaa kuin esivaltaa jos ne ovat ristiriidassa.
Luterilaisesta kirkosta on tullut paremminkin
maistraatin kaltainen valtion virasto,kuin uskon
harjoittamiseen tarkoitettu pyhä paikka.
Pyhä Antonius (251-356jkr.)näki näyn istuessaan
työskentelemässä.Näyn jälkeen hänet valtasi kauhu
ja hän rukoili kauan polvistuneena.Noustuaan ylös
hän itki."Viha kohtaa kirkkoa,ja se annetaan sellaisten ihmisten käsiin,jotka eivät eroa järjettömistä eläimistä.Näin nimittäin pyhän
kirkon pyhän alttaripöydän ja sen ympärillä joka
puolella muuleja,jotka potkivat sitä.Sitten kuulin
äänen sanovan:Minun alttarini on tuleva häväistyksi." Tämä näky ennakoi sen aikaisten
areiolaisten hyökkäystä. Mutta uhat ovat tänäpäi-
vänä aivan samat.Kyllä esim.Ruotsin ev.lut. kirkon
toimet herättävät minussa suoranaista inhoa. Sallivuus,vapaamielisyys ja suvaitsevaisuus ovat
ne sanat,joiden taakse kätkeytyneenä tehdään mitä
huvittaa.Ev.lut. kirkkoa johtavat tänäpäivänä muuntelumaakarit,jotka yrittävät saada kansaa
kirkkoihinsa kaikilla muilla keinoilla,kuin sillä
alkuperäisellä syyllä;Hengellisen sanan julista-
misella. Teologeja ei näköjään arvioida uskon vahvuuden mukaan,vaan jonkinnäköisen maallispoliittisen kannan mukaan. Piispat ovat mielistyneet mediajulkisuuteen ja seurapiirielämään enemmän,kuin nöyrään hengenmiehelle sopivaan elämäntapaan. Virkanimitysideologia on myös tullut selväksi kaikille vähänkin valppaammille kansalaisille.