Näillä adventisteilla oli ehtona uskoa aikamäärään 22.10.1844, jota Ellen piti Ilmestyskirjan keskiyönhuutona: "Heillä oli kirkas valo takanaan polun alkupäässä valaisemassa, enkeli kertoi valon olevan Keskiyön Huuto".
Oli pakko uskoa tuohon päivämäärään, muuten ei näkisi kulkea, pelkkä Jeesukseen katsominenkaan ei auttanut ilman tuota valoa: "Tämä valo valaisi koko polun ja antoi valoaan heidän jaloilleen niin, etteivät he kompastuisi".
Osa adventisteista alkoi epäillä päivämäärää 22.10.1844, ja totesivat, ettei se ole oikea :"Toiset harkitsemattomasti kielsivät valon takanaan ja sanoivat, että se ei ollut Jumala, joka oli johtanut heidät niin pitkälle."
Näille kävi silloin köpelösti ja päivämäärä oli jonkinlainen itsellinen toimija, joka lakkasi valaisemasta heidän kulkuaan, jos he lakkasivat uskomasta siihen: "Valo heidän takanaan jätti heidän jalkansa täydelliseen pimeyteen ja he kompastuivat"
Jeesukseen ei pystynyt katsomaan, jos päivämäärä lakkasi valaisemasta: "ja heidän silmänsä erkanivat maalista ja menettivät Jeesuksen näköpiiristään,".
Ja siinä meni mahdollisuus taivaaseen pääsemiseen: "ja he putosivat polulta alas pimeään ja pahaan maailmaan"
Takaisinpääsyä ei noilla päivämäärään uskomattomilla adventisteilla ollut polulle sen enempää kuin niillä, jotka eivät siihen olleet alunperinkään uskoneet: " Oli aivan yhtä mahdotonta heille päästä takaisin polulle ja mennä Kaupunkiin kuin koko pahalle maailmalle, jonka Jumala oli hylännyt".
Ne, jotka eivät uskoneet, että 22.10.1844 Jeesus oli noussut valtaistuimelta, mennyt taivaassa toiseen huoneeseen ja sulkenut oven takanaan, rukoilivat yhä taivaan istuimella istuvaa Jumalaa, mutta siellä olikin saatana Hänen tilallaan, joten heidän rukouksensa menivät saatanalle: "Jeesus oli lähtenyt siltä. Saatana ilmestyi valtaistuimelle yrittäen jatkaa Jumalan työtä. Minä näin heidän katsovan ylös valtaistuimeen ja rukoilevan, ´Isä, anna meille Henkesi´, silloin Saatana puhalsi heidän päälleen epäpyhän vaikutuksen; siinä oli valoa ja paljon voimaa, mutta ei suloista rakkautta, iloa eikä rauhaa. Saatanan tavoite oli pitää heidät petettyinä ja houkutella takaisin ja pettää Jumalan lapset”
Oli pakko uskoa tuohon päivämäärään, muuten ei näkisi kulkea, pelkkä Jeesukseen katsominenkaan ei auttanut ilman tuota valoa: "Tämä valo valaisi koko polun ja antoi valoaan heidän jaloilleen niin, etteivät he kompastuisi".
Osa adventisteista alkoi epäillä päivämäärää 22.10.1844, ja totesivat, ettei se ole oikea :"Toiset harkitsemattomasti kielsivät valon takanaan ja sanoivat, että se ei ollut Jumala, joka oli johtanut heidät niin pitkälle."
Näille kävi silloin köpelösti ja päivämäärä oli jonkinlainen itsellinen toimija, joka lakkasi valaisemasta heidän kulkuaan, jos he lakkasivat uskomasta siihen: "Valo heidän takanaan jätti heidän jalkansa täydelliseen pimeyteen ja he kompastuivat"
Jeesukseen ei pystynyt katsomaan, jos päivämäärä lakkasi valaisemasta: "ja heidän silmänsä erkanivat maalista ja menettivät Jeesuksen näköpiiristään,".
Ja siinä meni mahdollisuus taivaaseen pääsemiseen: "ja he putosivat polulta alas pimeään ja pahaan maailmaan"
Takaisinpääsyä ei noilla päivämäärään uskomattomilla adventisteilla ollut polulle sen enempää kuin niillä, jotka eivät siihen olleet alunperinkään uskoneet: " Oli aivan yhtä mahdotonta heille päästä takaisin polulle ja mennä Kaupunkiin kuin koko pahalle maailmalle, jonka Jumala oli hylännyt".
Ne, jotka eivät uskoneet, että 22.10.1844 Jeesus oli noussut valtaistuimelta, mennyt taivaassa toiseen huoneeseen ja sulkenut oven takanaan, rukoilivat yhä taivaan istuimella istuvaa Jumalaa, mutta siellä olikin saatana Hänen tilallaan, joten heidän rukouksensa menivät saatanalle: "Jeesus oli lähtenyt siltä. Saatana ilmestyi valtaistuimelle yrittäen jatkaa Jumalan työtä. Minä näin heidän katsovan ylös valtaistuimeen ja rukoilevan, ´Isä, anna meille Henkesi´, silloin Saatana puhalsi heidän päälleen epäpyhän vaikutuksen; siinä oli valoa ja paljon voimaa, mutta ei suloista rakkautta, iloa eikä rauhaa. Saatanan tavoite oli pitää heidät petettyinä ja houkutella takaisin ja pettää Jumalan lapset”
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hei
Tuolla päivämäärällä ei ole merkitystä käytännön uskon kanssa.
Miksi tehdä siitä numeroa ihmettelen.
Kysymys siinä on babtistisaarnaaja Millerin erehdyksestä sen tulkinnassa.
Myöhemmin selvisi asian laita että vanhassa pyhäkköpalveluksessa puhdistettiin pyhäkkö, ja Raamatun profetia tässä "pyhäkön puhdistamisesta" tarkoittikin oikeata taivaalista pyhäkköä, eikä maata kuten Miller luuli, ja sen puhdistamista.
Kyse on Raamaun, ei EGW:n profetiasta.
EGW vastusti tätä Millerin tulkintaa aina, mutta oli iloinen uskoon kääntyneistä joista 1/3 osa jäi odottamaan profetian selviämistä kokonaan aja säilytti uskonsa.
Siunausta
jari laurila
YLIPAPPIMME -JEESUS KRISTUS -Johdanto aikaprofetian 2300 vuotta ymmärtämiseen.
Jeesus kuoli ristillä ja sovitti maailman synnit maailman alusta maailman loppuun asti ainutkertaisella uhrillaan ristinpuulla. Jeesus siirtyi takaisin taivaaseen Isän oikealle puolelle. (Hebr 10:12,14,18, 9:14,25-26) Jeesuksen Kristuksen ainutkertainen uhri on annettu seurakunnan- ja koko ihmiskunnan jokaisen ihmisen puolesta. (Mark 10:45, 1 Tim 2:4,6, Ef 5:25, Apt 20:32, Gal 2:20, 2 Tim 2:10-13)
Taivaassa Jeesus on ylipappimme. (Hebr 8:1-3, 9:24) Vanhassa liitossa pappeus kuului Leevin heimon miehille, ja heistä vain Aaronin jälkeläisille. Näin harvat ihmiskunnassa kautta aikojen on ollut pappisvirassa. Yleinen pappeus oli kaikilla, sekä miehillä että naisilla. Uudessa liitossa yleinen pappeus on myös sekä miehillä, että naisilla. (1 Piet 2:9) Erityinen pappeus on vain Jeesuksella. Pappisvirka erityisessä mielessä ei ole ihmisillä uudessa liitossa. Pappisjärjestelmä kuului vanhan liiton aikaan. Papin ja pastorin valtuudet ovat kirkon antamia valtuuksia teologian korkeakouluopinnot suorittaneille. Ne ovat ammattinimikkeitä joihin voi pätevöityä kuka tahansa korkeakoulun kautta. “Pastori” johtuu kreikan “poimeen” sanasta, ja tarkoittaa (lammas)paimenta.
Israelin pyhäkköpalvelus oli vertauskuvaa, ja esikuvaa oikeasta ja alkuperäisestä taivaallisesta pyhäköstä. Mooseksen rakentama pyhäkkö oli valmistettu tarkasti taivaallisen pyhäkön mukaan. (Hebr 8:4-5, 2 Moos 25:40) Jeesus on nk. “uusi Mooses,” joka vihki taivaallisen pyhäkön käyttöön. (Hepr 6:19-20, 9:19-21, 10:19-21) (Huom; Suomenkielisessä Raamatussamme kun on käännetty sanoiksi “kaikkein pyhin” tulisi olla käännetty “pyhäkkö.” ( eli koko pyhäkkö, kreik. “ta hagia”) Paitsi Hebr 9:3, jossa “hagia hagioon” on oikea sana “kaikkein pyhimmälle.”) Maanpäällisen pyhäkön palvelusta kuvataan Hebr 9:6-10. Suuren sovituspäivän tapahtumia voimme tutkia; 3 Moos 16, 2 Moos 30:10, 3 Moos 23:26-32, 16:3,5-8,15, 16-22, 25:9, 4 Moos 29:7-11)
Taivaallinen pyhäkkö oli esikuva maalliselle pyhäkölle, ja siksi tietenkin Raamatun mukaan myös taivaallinen pyhäkkö on puhdistettava. (Hebr 9:22-23) Taivaallinen pyhäkkö puhdistetaan Raamatun mukaan “kun 2300 iltaa ja aamua on kulunut.“ (Dan 8:13-14 Yksi profeetallinen päivä on Raamatun aikalaskelmissa yksi todellinen vuosi ajassa mitattuna.
Aikajakso 2300 iltaa ja aamua alkaa kun Jerusalemin jälleenrakentamisesta lausutaan sana. (Dan 9:25, Esra 7:8-10) Tämä sana lausuttiin vuonna 457 eKr., joka on 2300 vuoden alkamisajankohta. (Esra 7:11-26, 4:7-22) Laskemalla 457 ekr eteenpäin 2300 vuotta tulemme vuoteen 1844 jKr. Silloin alkoi enkeli Gabrielin Danielille antaman ennustuksen mukaan pyhäkön ennalleen saattaminen, eli puhdistaminen, jota kuvasi koko Mooseksen ajan uhripalvelusjärjestelmä. Vuonna1844 alkoi taivaallinen oikeudenkäynti. Oikeudenkäynti jatkuu niin kauan kun ihmisiä tekee uskonratkaisunsa Jeesuksen puolelle. Armonaika päättyy kun uskonratkaisut on tehty loppuun. Jumalattomat ovat armonajan päätymisen aikaan lopullisesti paatuneet, kuten Nooan päivinä kun Nooa rakensi arkkia. (Matt 24:37-44) Oikeudenkäynti päättyy kun Jeesus tulee. (Matt 16:27, Ilm 22:12
Kun Jeesus kuoli, repesi temppelin esirippu kahtia. Esirippu oli paksu verho, ei mikään harso. On arvioitu että se oli yli 2 cm paksu verho?! Tämä oli merkki että uhripalvelusjärjestelmä oli päättynyt. Esikuva oli saanut täyttymyksensä Jeesuksessa. (Matt 27:50-51) Seremonialait, eli yhteiskunnalliset uhripalvelujärjestelmän lait päättyivät ristillä. (Kol 2:8-14) 10 käskyn siveyslaki on tietenkin aina voimassa. (Jaak 1:25, 2:10-12, Luuk 16:17 1 Joh 2:1-5, Room 3:20,31 esim.) Jeesus teki ristillä lakinsa suureksi. (Jes 42:4;21)
Miksi taivaallinen pyhäkkö pitää puhdistaa? Jeesus sovitti kaikkien ihmisten kaikki synnit yhdellä kertaa täydellisesti, mutta ihmiset tekevät kuitenkin edelleen syntiä?! Taivaan pyhäkössä Jeesus huolehtii että Hänen uhrinsa luetaan syntejään katuvan ja Jeesuksen uskoon kääntyvän ihmisen hyväksi. Syntimme ovat talletettuina taivaan kirjoihin Taivaan kirjojen mukaan ratkaistaan ihmisten ikuiset kohtalot. (Dan 12:1, Luuk 10:20, Fil 4:3, Ilm 13:8, 20:12,15, Mal 3:16, Jes 65:6-7, 2 Moos 32:33, Ps 69:29) Elämän kirjassa on niiden nimet jotka ovat alkaneet palvella Jumalaa. Taivaan kirjoissa on myös jumalattomien pahat teot.
1844 jälkeen on taivaan pyhäkössä alkanut prosessi joka tähtää kohtaloiden ratkaisuun ikuisuuden tarpeita ajatellen. Se on tuomioprosessin yksi vaihe. Taivaallinen oikeudenkäynti. Jeesuksen uhrikuolema oli vain yksi vaihe koko pelastushistoriassa, kun Hän sovitti kaikki ihmiskunnan synnit kerralla. Kun ihminen kääntyy uskossa Kristukseen, Ylipappimme pyyhkii hänen syntinsä pois taivaan kirjoista. Näin pyhäkkö tulee puhdistetuksi! Tämä on varsinainen, alkuperäinen ja oikea pyhäkköpalvelus, josta Mooseksen ajan temppelipalvelus oli vain varjo ja vertauskuva, kuten Raamattu meille selvästi opettaa! (Hebr 8:5)
Vuosi 1844 on viimeinen aikajakso johon voidaan laskea Raamatun profetioita vuosiperiaatteella almanakan mukaan. Vuoden 1844 jälkeen Raamatussa ei ole jäljellä ajassa laskettavissa olevaa profetiaa ainuttakaan. Jäljellä ovat vielä “ajan merkit profetia,“ jotka parhaillaan toteutuvat, (Matt 24, 2 Tim 3:1-5) ja profetiat lopun antikristillisestä ja Kristuksen, Jumalan kansan välisestä taistelusta. (Ilm 13)
Jeesus voi tulla. Oletko valmis? Missä kirjassa nimesi on taivaallisessa pyhäkössä?
(Katso: http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli /Osasto: “Profetiat”/ Opetuskirjeet: “Profeetallinen aikalaskenta vuosi-päivä periaatteella.” ja “Aikaprofetia 2300 iltaa ja aamua”)
ensimmäinen näky, jonka hän näki 17 vuotiaana. Mielestäni valo adventistien takana kuvasi vuonna 1844 tapahtunutta pettymystä, kun Jeesus ei tullutkaan odotettuna aikana. Kysymys oli siitä, että ihmiset, jotka olivat jonkinlaisen pelon takia liittyneet adventisteihin (uskovaisiin eri seurakunnista, jotka uskoivat Jeesuksen tuloon) pettyivät ja eivät siis olleet rakkaudesta Jeesukseen odottaneetkaan häntä. Nyt kun he eivät alunperinkään olleet rakkaudesta odottaneet Jeesusta, niin koska heidän ennakkoaavistelunsa kävivät toteen, alkoivat he pilkata niitä, jotka edelleenkin uskoivat, että sillä oli ollut tarkoitus. Heidän rakkautensa ei ollut siis alunperinkään oikeata Jeesusta kohtaan, koska eivät todellisuudessa halunneetkaan, että hän olisi saapunut silloin. Joten siinä mielessä koska he hylkäsivät Jeesuksen odottamisen, koska Jeesuksen tulo oli itseasiassa vastenmielistä heille, niin he menettivät myös Jeesuksen elämästään ja näyn mukaan putosivat polulta pimeyteen. Näky on tietenkin vertauskuvallinen ja vuosi 1844 sinällään ei merkitse tässä suhteessa paljoakaan.
Miksi adventistit kieltävät itse Ellenin näyt?
niinkuin eräät täällä näyttävät tekevän.Näkee kaikesta että et ole vähääkään perehtynyt asiaan,vaan puhut ainoastaan "suusi mauksi".
Aadam ja Eeva oli luotu olemaan "Jumalan kuva ja kunnia" (1.Kor.11:7),ja he olivat saaneet korkeaan asemaansa kuuluvia lahjoja. He olivat rakenteeltaan viehättäviä ja sopusuhtaisia, olemukseltaan säännönmukaisia ja kauniita. Heidän kasvonsa hehkuivat terveyden punaa ja niitä valaisi ilo ja toivo. He olivat olemukseltaan Tekijänsä kaltaisia. Mutta tämä Jumalan kaltaisuus ei ilmennyt vain heidän fyysisessä luonnossaan. Jokainen mielen ja sielun kyky heijasti Luojan kirkkautta. Aadamille ja Eevalle oli annettu suuria henkisiä ja hengellisiä kykyjä, jotta he eivät tajuaisi vain näkyvän maailmankaikkeuden ihmeitä vaan voisivat ymmärtää myös siveelliseen vastuunalaisuuteen liittyviä velvotteita.
"Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka oli tehnyt. Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia" (1.Moos.2:8,9). Täällä, keskellä synnittömän luonnon kauneutta, ensimmäisten ihmisten oli määrä saada kasvatuksensa.
Taivaallinen Isämme oli kiinnostunut lapsistaan, ja siksihän henkilökohtaisesti johti heidän kasvatustaan. Jumalan sanansaattajat, pyhät enkelit, vierailivat usein ensimmäisen ihmisparin luona, ja näiltä he saivat vastaanottaa neuvoja ja opetusta. Vaeltaessaan puutarhassa illan viileydessä he usein kuulivat Jumalan äänen ja saivat seurustella Ikuisen kanssa kasvoista kasvoihin. Jumalan ajatukset heitä kohtaan olivat "rauhan eikä turmion ajatukset"(Jer.29:11) Hänen kaikki tarkoitusperänsä koskivat heidän parastaan.
Aadamille ja Eevalle uskottiin puutarhan hoito, heidät asetettiin "viljelemään ja varjelemaan sitä" (1.Moos.2:15). Vaikka heillä oli kaikkea, mitä maailmankaikkeuden Omistaja saattoi tarjota, heidän ei pitänyt olla toimettomina. Hyödyllinen työ annettiinn heille siunaukseksi, vahvistamaan ruumista, laajentamaan mieltä ja kehittämään luonnetta. (Ellen G. White/ Elämä ja kasvatus, s.20,21)
Kuten voitte verrata Raamatusta, kaikki mitä EGW kirjoittaa tuossa, on ilman Raamatun vahvistusta.
Ellenin lainaus 1.Kor.11:7:stä on täysin vastakkaisesta Paavalin opetuksesta sovitettu kömpelösti tukemaan muka Raamatullisuuden vaikutelmaa pötypuheen tueksi.
Sehän on tällaisesta aiheesta otettu;Ensimmäinen kirje korinttilaisille 11
1. Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja.
2. Minä kiitän teitä, että minua kaikessa muistatte ja noudatatte minun opetuksiani, niinkuin minä ne teille olen antanut.
3. Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.
4. Jokainen mies, joka rukoilee tai profetoi pää peitettynä, häpäisee päänsä.
5. Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee tai profetoi pää peittämätönnä, häpäisee päänsä, sillä se on aivan sama, kuin jos hänen päänsä olisi paljaaksi ajeltu.
6. Sillä jos vaimo ei verhoa päätään, leikkauttakoon hiuksensakin; mutta koska on häpeäksi vaimolle, että hän leikkauttaa tai ajattaa hiuksensa, niin verhotkoon itsensä.
7. Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia.
8. Sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä;
9. eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten.
10. Sentähden vaimon tulee pitää päässään vallanalaisuuden merkki enkelien tähden.
11. Herrassa ei kuitenkaan ole vaimoa ilman miestä eikä miestä ilman vaimoa.
12. Sillä samoin kuin vaimo on alkuisin miehestä, samoin myös mies on vaimon kautta; mutta kaikki on Jumalasta.
13. Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa pää peittämätönnä?
14. Eikö itse luontokin opeta teille, että jos miehellä on pitkät hiukset, se on hänelle häpeäksi;
15. ja että jos vaimolla on pitkät hiukset, se on hänelle kunniaksi? Sillä ovathan hiukset annetut hänelle hunnuksi.
16. Mutta jos joku haluaa väittää vastaan, niin tietäköön, että meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla.
17. Mutta tätä käskiessäni en kiitä sitä, että kokoontumisenne ei tee teitä paremmiksi, vaan pahemmiksi.
Näin Ellen G. White esittää Raamatullisuutensa vippaskonstein.
Paavalihan kertoo täysin eri asiaa omassa kirjeessään kuin EGW.
Samanlaisia ovat adventistien Raamatun lainaukset koko heidän opeissaan.
Mitä mieltä voitte olla EGW:n kehoituksesta Raamattuun perustuvasta uskosta, kun hän itse käyttäessään Raamattua, käyttää lainauksiaan toiseen asiaan kuin ne ovat alunperin kirjoitettu?
Onko tämä mielestänne oikeaa todistelua?
Minä pidän Ellen G. Whiten kirjoituksia röyhkeinä aivopesun välineinä.
Niillä pyritään hämärtämään Raamatun todellinen sanoma satujen kanssa, joissa itsessään ei ole totuutta edes siteeksi.
Jos joku uskoo EGW:n kertomukset Paratiisin tapahtumista, hänellä ei ole enää mahdollisuutta ymmärtää sitä, mitä opetettavaa niillä on oikealle Raamatun lukijalle.
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 1. Moos.1:27. Siinä ei eritellä miestä ja naista vaan molemmat ovat Jumalan kuvia.
Minusta on perin outoa kirjoittaa jopa terveyttään punoittavista kasvoista, vaikka Raamattu ei tuollaisista asioista kerro mitään.
Miksi hän lisäili omiaan?
Muuten ei olisi voinut tehdä kirjoja?
Miksi pitikään?
Rahanko vuoksi?
Opiksiko? opiksihan on jo Raamattu noihin asioihin.
Katalinta EGW:n kirjoissa on se, että niiden kirjoitusten perustalle on tehty uskonto nomeltä adventismi.
Adventtikirkon oppi näet perustuu enemmän EGW:n kirjoituksiin kuin Raamattuun.
Hänelle näytettiin asioita ja tapahtumia. Ellen Whiten suurin teos ovat suuri panoraama (Suuri taistelu-sarja tai uudempi Alfa & Omega), joka hänelle näytettiin, tämä on lukijan hyvä oivaltaa. Hän kirjoitti ne omin sanoin ylös, joten ne kuvaavat sitä, mitä hän näki hänen itsensä kertomana. Ehkä osaamme erottaa inhimillisen kerronnan Raamatun sanasta, jotka yleensä on hänen kirjoissaan sulkuihin merkittykin, kun muistamme tämänkin.
Adventtikirkon opetus perustuu yksin Raamattuun, joka on täällä monesti tuotu esiin. Raamatun paikat tarkastamalla ymmärtää asiat, jos ymmärtää. "Taidolliset ymmärtävät" on lupaus, joka pitää paikkansa.
PS:
Jos me näemme tiellä saman onnettomuuden, olen varma, että jokainen kertoo sen eri tavalla.
on syntynyt: Tänä kuvaamasi aikana olivat kaikki
uskollisia sunnuntain pyhittäjiä Monista seurakunnista Ja eräiden Asian tuntioiden mukaan
heitä oli paljon ehkä lähellä 250 tuhatta ja tämä Millerin aika ennustus oli saanut liikkeelle valtavan joukon se ajan maailmassa.
Tällä aika Profetialla oli oikea tarkoitus toimia herättäjänä. Siksi tämä Mainittu keskiyön huuto sai todellisen herätyksen aikaan. Tällöin ei ollut vielä yhtä ainoata 7 män päivän Adven-
tistia. He kaikki kuuluivat Kristuksen tulon odottajiin. Adventisti Kirkko muodostui vasta
1860 tienoilla. Miller ei koskaan hyväksynyt
Jumalan Sapattia. Hän oli uskollinen Viikon ensimmäisen päivän viettäjä elämänsä loppuun asti
,Kuitenkaan Jumala ei unohtanut kansaansa, vaan
Herra itse ohjasi oman kansansa Jumalan sanan tuntemisen valoon. Tämä valo kirkstuu kirkstumistaan aivan keskipäivään. Monet ovat
kutsutut, kuitenkin harvat ovat valitut. Näinhän se Herra itse sanoi Siunausta Kristityille.