Olen törmännyt mainintaan jehovisteista (venäjäksi jegovist) silloin tällöin ja ymmärtänyt, että he eivät lukeudu jehovantodistajiin. Mistä porukasta mahtaa olla kysymys?
Keitä ovat jehovistit?
etsiskeleväinen
4286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
niin sanottuja vanhauskovaisia,jotka eristäytyivät ja muuttivatkin aivan erakoiksi asumaan.Luin muutama vuosi erään kirjan joka kertoi eräästä perheestä ja heidän elämästään.
Jos tarkoitat Venäjällä asuvia vanhauskoisia, niin he eivät ole jehovantodistajia, vaan ortodoksisesta kirkosta erkaantuneen haaran edustajia. He eivät hyväksyneet uudistuksia joita Venäjän kirkko aikoinaan omaksui. Kyllä heitä kaupungeissakin asuu. Kirkkojakin löytyy.
>>He eivät hyväksyneet uudistuksia joita Venäjän kirkko aikoinaan omaksui.
Tarkoittaako tuo slavofiilejä, jotka vastustivat protestanttisten vaikutteiden tuloa Venäjän kirkkoon?
Tsaari Aleksei Mihailovits (1645 - 1676) alkoi uudistaa kirkon oppeja 1656. Käytännön työn teki patriarkka Nikon. Hän muutti vanhan slaavilaisen liturgian kreikankieliseksi. Omakieliseen jumalanpalvelukseen tottunut venäläinen kirkkoväki koki uudistukset maailmanjärjestyksen perustuksien järkkymisenä. Tärkein kiistakysymys koski ristinmerkin tekoa. Nikon vaihtoi aiemmin käytössä olleen kahdella sormella tehtävän ristinmerkin kolmisormiseksi. Suuri määrä kansaa koki muutokset lopunajallisiksi merkeiksi, jotka paljastivat Venäjän valtion ja kirkon antikristuksen edustajiksi.
Vanhauskoisten johtajaksi nousi esipappi Avvakum eli Habakuk (1620 (?) - 1681). Kapinointi alkoi heti, kun uudistukset oli hyväksytty vuonna 1656.
Avvakum ja monia muita vanhauskoisia poltettiin roviolla vuonna 1682. Vanhauskoiset painuivat maan alle tai pakenivat valtakunnan syrjäseuduille. Vanhauskoisuuden tärkeimmiksi tukialueiksi tulivat pohjoiset syrjäiset alueet. Näitä olivat mm. Solovetskin luostari ja sen lähialueet: Pomori eli Vienanmeren rannikko, Arkangelin piiri, Komi, Laatokan ja Äänisen seutu Luoteis-Venäjällä. Muita vanhauskoisten alueita olivat Vetka (entinen Puolan alue), Donin seutu ja Tsernigovtsina. Ilomantsin Megrijärvelle rakennettiin vanhauskoisten luostari. Vanhauskoiset hajaantuivat useiksi eri lahkoiksi, joiden kaksi päähaaraa olivat papilliset ja papittomat.
Vanhauskoisia on yhä olemassa. Nykyään enemmistö vanhauskoisista elää melko yhtenäisesti, mutta ei enää eristyneenä muusta maailmasta. Vanhauskoiset asuvat nykyään Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Pietarin alueella, Volgan seudulla, Branskissa ja Moldovassa. Kaikkien vanhauskoisuuden suuntauksien keskuspaikka on Moskova. Virossa on vajaat 10 000 vanhauskoista.