Jätin pääsykokeet väliin

Yleisesti ottaen kyllä kannattaisi mennä vaikka ei olisi edes lukenut kunnolla. Koskaan ei tiedä milloin onnistuu. Tosin kyllä itsekin olen sitten jättänyt useita tenttejä opinnoissani menemättä, ihan vaan kun on tuntunut siltä etten osaa. Näin jälkeenpäin eniten harmittaa että aika monta kertaa olisi kyllä kannattanut mennä. Totuus kun on että lukemattomista tenteistä on päästy läpi. Aikanaan opiskelin väärää alaa, niiden opintojen tyssäämiseen vaikutti kun pelkäsin pettymystä. Nyt olen oppinut toivomaan parasta. Vanha pessimisti on kokenut monta kivaa yllätystä.

..oikea meininki. toivottavasti osaat jatkossa tehdä muissakin asioissa omia päätöksiä etkä suvun mielipiteen mukaisia.

Siuta kirjoitti:

..oikea meininki. toivottavasti osaat jatkossa tehdä muissakin asioissa omia päätöksiä etkä suvun mielipiteen mukaisia.

Motivaatio lukea pääsykokeisiin oli alhainen, koska olin jo toisessa yliopistossa sisällä. Päätin kuitenkin käydä katsomassa ensi vuotta varten millaiset pääsykokeet olivat.
En koskenut pääsykoekirjaan lainkaan.
Yo-pisteet ja kohtalainen menestys pääsykokeissa takasivat opiskelupaikan 10 pistettä paremmalla pistemäärällä kuin alin sisäänpääsijä.
Ei sitä koskaan tiedä milloin käy flaksi!

Sitä ois vähän niinku kaulaansa myöten siinä paikassa jos pääsis liian aikasin. Itte aattelin, että en pääse sisään ja motivaatio lopahtaa koko alaan. Nyt oon aatellu, että motivaatio on hyvä ja avoimessa yliopistossa on yksi houkutteleva opintokokonaisuus ainakin ensi talveksi (55op). Uskon tehneeni oikean valinnan. Olisinhan minä voinut päästäkin yliopistoon, mutta:

A) Yhtä nopeasti voin opiskella avoimessa
B) Minulla on korkea motivaatio opiskella avoimessa
C) Ensi talveksi on riittävästi opiskeltavaa avoimessa
D) Väylän kautta pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta, sitten kun on suorittanut riittävät opinnot avoimessa (tietääkseni vielä 55op)

*Mikäli suunnitelmat toteutuvat, niin olen yliopistossa sisällä ensi vuonna tai kahden vuoden kuluttua.

Omilla edellytyksillä, omilla tavoitteilla, omalla tyylillä =)

Pipa kirjoitti:

Motivaatio lukea pääsykokeisiin oli alhainen, koska olin jo toisessa yliopistossa sisällä. Päätin kuitenkin käydä katsomassa ensi vuotta varten millaiset pääsykokeet olivat.
En koskenut pääsykoekirjaan lainkaan.
Yo-pisteet ja kohtalainen menestys pääsykokeissa takasivat opiskelupaikan 10 pistettä paremmalla pistemäärällä kuin alin sisäänpääsijä.
Ei sitä koskaan tiedä milloin käy flaksi!

Lue lisää

Ihan älytttömän hyvä! =D

Tollasta tapahtuu ehkä parhaimmissa unissa... niin ja joillekin tosielämässä! =D

Maku äitisi suussa kirjoitti:

Yleisesti ottaen kyllä kannattaisi mennä vaikka ei olisi edes lukenut kunnolla. Koskaan ei tiedä milloin onnistuu. Tosin kyllä itsekin olen sitten jättänyt useita tenttejä opinnoissani menemättä, ihan vaan kun on tuntunut siltä etten osaa. Näin jälkeenpäin eniten harmittaa että aika monta kertaa olisi kyllä kannattanut mennä. Totuus kun on että lukemattomista tenteistä on päästy läpi. Aikanaan opiskelin väärää alaa, niiden opintojen tyssäämiseen vaikutti kun pelkäsin pettymystä. Nyt olen oppinut toivomaan parasta. Vanha pessimisti on kokenut monta kivaa yllätystä.

Lue lisää

Oma mielipiteeni on se, että valintakokeeseen kannattaa AINA mennä.

- Ensinnäkin näkee pääsykoekysymykset. Joillakin aloilla vanhoja kysymyksiä ei ole saatavissa mistään (helposti), joten kokemus on kullanarvoinen.

- Pääsee kokemaan pääsykokeen tunnelman. Pääsykokeessa istumistahan ei pääse harjoitelemaan missään muualla kuin paikanpäällä. Harvoin lukioaikanakaan istuu tentissä 300 muun ihmisen kanssa samassa salissa.

Kannattaa myös muistaa, että pääsykoeTILANNE on tärkeää ottaa haltuunsa: Vaikka osaa asiat 99%:sti, homma saattaa karata käsistä jos poutuu paniikkiin tai ei pysty keskittymään 300 raapustaessa papereitaan.

- Pääsykokeista saattaa saada kavereita eism. lukupiirin perustamiseen. Se on siis hyvä paikka tutustua samanhenkisiin ihmisiin (pienellä varauksella tosin).

Lopuksi toteaisin vielä, että PÄÄSYKOKEET on paras väylä Yliopistoon. Avoimen kautta on aina vaikeaa, koska moni muukin lukee samoja aineita ja yrittää avoimen väylän kautta Yliopistolle, kuitenkin sisään otetaan vain esim. 5 hlö/vuosi eli TODELLA vähän. Lisäksi avoimessa opiskelija tuskin pystyy opiskelemaan kovinkaan tehokkaasti, sillä avoimen opinnoista ei kokopäivä-opiskelua saa aikaan millään. Lisäksi kaikki ILMAISET opiskelumahdollisuudet jää hyödyntämättä. Kannattaa siis ehdottomasti panostaa VALINTAKOKEESEEN.

Pipa kirjoitti:

Motivaatio lukea pääsykokeisiin oli alhainen, koska olin jo toisessa yliopistossa sisällä. Päätin kuitenkin käydä katsomassa ensi vuotta varten millaiset pääsykokeet olivat.
En koskenut pääsykoekirjaan lainkaan.
Yo-pisteet ja kohtalainen menestys pääsykokeissa takasivat opiskelupaikan 10 pistettä paremmalla pistemäärällä kuin alin sisäänpääsijä.
Ei sitä koskaan tiedä milloin käy flaksi!

Lue lisää

Onhan näitä onnenkantamoisia. Itse lunttasin monivalinnat edessäistuvan paperista ja pääsin sisään. Ei mitkään huippupisteet, mutta kaveri osasi laskut tosi hyvin ja kirjoitti oikean vaihtehdonkin riittävän isolla käsialalla vastausruutuun :)

Muzette kirjoitti:

Sitä ois vähän niinku kaulaansa myöten siinä paikassa jos pääsis liian aikasin. Itte aattelin, että en pääse sisään ja motivaatio lopahtaa koko alaan. Nyt oon aatellu, että motivaatio on hyvä ja avoimessa yliopistossa on yksi houkutteleva opintokokonaisuus ainakin ensi talveksi (55op). Uskon tehneeni oikean valinnan. Olisinhan minä voinut päästäkin yliopistoon, mutta:

A) Yhtä nopeasti voin opiskella avoimessa
B) Minulla on korkea motivaatio opiskella avoimessa
C) Ensi talveksi on riittävästi opiskeltavaa avoimessa
D) Väylän kautta pääsee yliopistoon ilman pääsykoetta, sitten kun on suorittanut riittävät opinnot avoimessa (tietääkseni vielä 55op)

*Mikäli suunnitelmat toteutuvat, niin olen yliopistossa sisällä ensi vuonna tai kahden vuoden kuluttua.

Omilla edellytyksillä, omilla tavoitteilla, omalla tyylillä =)

Lue lisää

Pienenä korjauksena edelliseen: Et siis pääse automaattisesti sisään avoimen väylän kautta, vaan sinä ja muut avoimessa opiskelleet jättävät tiedekuntaneuvostolle hakemuksen, ja sen perusteella teistä hakijoista (joita voi olla 1-500) valitaan 3-10 onnekasta pääaineopiskelijaa.

Korostan, että valintakoe on paras, ja pitkässä juoksussa helpoin, tapa saada maisterinpaperit.

hokeliina kirjoitti:

Pienenä korjauksena edelliseen: Et siis pääse automaattisesti sisään avoimen väylän kautta, vaan sinä ja muut avoimessa opiskelleet jättävät tiedekuntaneuvostolle hakemuksen, ja sen perusteella teistä hakijoista (joita voi olla 1-500) valitaan 3-10 onnekasta pääaineopiskelijaa.

Korostan, että valintakoe on paras, ja pitkässä juoksussa helpoin, tapa saada maisterinpaperit.

Lue lisää

Ainakin näyttää siltä, mutta eiköhän tuo onnistu kun oikein ahkerasti tekee hommia. Sitten katsoo että mihin asti se riittää.

Ehkäpä viime vuosi oli minulle se yksi kirja, joka oli riittävä annos pääsykokeita.

2 viikon aikana syvennyin yhteen kirjaan, niin että näin muistaakseni unia siitä. Tahkosin aamusta iltaan kirjan taulukoita. Opettelin ulkoa 17 A4-arkkia kaavioita. Ehkäpä siinä oli tarpeeksi, en viitsi enää vaivautua pääsykokeeseen, menen avoimen kautta. Varsinkin kun olen suorittanut siellä erinomaisesti yhden opintokokonaisuuden tähän mennessä. Toinen kokonaisuus valmistuu tietääkseni hyvin tiedoin ja saan siitä todistuksen elokuussa.

Enää tarvitsen yhden kokonaisuuden niin voin marssia yliopistoon, edellytyksenä on että se on suoritettu tarpeeksi hyvin =)

Muzette kirjoitti:

Ehkäpä viime vuosi oli minulle se yksi kirja, joka oli riittävä annos pääsykokeita.

2 viikon aikana syvennyin yhteen kirjaan, niin että näin muistaakseni unia siitä. Tahkosin aamusta iltaan kirjan taulukoita. Opettelin ulkoa 17 A4-arkkia kaavioita. Ehkäpä siinä oli tarpeeksi, en viitsi enää vaivautua pääsykokeeseen, menen avoimen kautta. Varsinkin kun olen suorittanut siellä erinomaisesti yhden opintokokonaisuuden tähän mennessä. Toinen kokonaisuus valmistuu tietääkseni hyvin tiedoin ja saan siitä todistuksen elokuussa.

Enää tarvitsen yhden kokonaisuuden niin voin marssia yliopistoon, edellytyksenä on että se on suoritettu tarpeeksi hyvin =)

Lue lisää

miksikäs mä oon kuullu, että avoimessa pitää opiskella vähä enemmän ku pari viikkoo, että pääsee sitäkautta sisään? oon kuullu, että siellä pitää opiskella jopa vuosia, ja erinomaisin arvosanoin. eli ei se kai oo ihan vaan sisään marssimista.

Nimetön kirjoitti:

miksikäs mä oon kuullu, että avoimessa pitää opiskella vähä enemmän ku pari viikkoo, että pääsee sitäkautta sisään? oon kuullu, että siellä pitää opiskella jopa vuosia, ja erinomaisin arvosanoin. eli ei se kai oo ihan vaan sisään marssimista.

Lue lisää

"Itse sain juuri opiskelupaikan alalta, jonne on sisäänpääsyprosentti vaihdellut siinä 15-20 prosentin tienoilla."

Tämä nyt ei kovin suurta lahjakkuutta edes vaadi. Toista on aloille, joiden sisäänpääsyprosentti korkeintaan 10.

nyt pääseekin. kirjoitti:

"Itse sain juuri opiskelupaikan alalta, jonne on sisäänpääsyprosentti vaihdellut siinä 15-20 prosentin tienoilla."

Tämä nyt ei kovin suurta lahjakkuutta edes vaadi. Toista on aloille, joiden sisäänpääsyprosentti korkeintaan 10.

Lue lisää

mäkin hain paikkaan, jonne oli 12. sekään ei tuntunu suurelta, kattelin kateellisina aloja, jonne prosentit oli jotain melkein 20.

nyt pääseekin. kirjoitti:

"Itse sain juuri opiskelupaikan alalta, jonne on sisäänpääsyprosentti vaihdellut siinä 15-20 prosentin tienoilla."

Tämä nyt ei kovin suurta lahjakkuutta edes vaadi. Toista on aloille, joiden sisäänpääsyprosentti korkeintaan 10.

Lue lisää

"Tämä nyt ei kovin suurta lahjakkuutta edes vaadi."

Lahjakkuutta? Ennemminkin kokeissa tarkistetaan lukumotivaatio. Eri asioita ovat sitten jotkut taidealan pääsykokeet.

Sisäänpääsyprosentteja ei voi sokeasti tuijottaa. Tietyille aloille haetaan aivan eri tavalla hyvillä papereilla niiden arvostuksen vuoksi, kun taas joillakin aloilla on vain yksinkertaisesti hyvin vähän aloituspaikkoja (ns. hihhulialat), jolloin prosentit jäävät pieniksi.

Esimerkiksi lääketieteessä on kohtuullisen suuri prosentti, Turussa noin 25 viime vuonna, mutta hakijamateriaali on varmasti suhteellisesti laadukasta. Sen sijaan Helsingin uskontotieteen prosentti on likellä 10:tä, mutta en usko, että hakijoista suuri osa on L:n ylioppilaita. Niin ja Helsingin oikiksessa oli viime vuonna prosentti liki 18. Väitätkö tosissasi, että uskontotieteeseen päässeet olisivat odotettavasti lahjakkaampia kuin oikikseen pääseet?

yo-opinnot aloittava kirjoitti:

"Tämä nyt ei kovin suurta lahjakkuutta edes vaadi."

Lahjakkuutta? Ennemminkin kokeissa tarkistetaan lukumotivaatio. Eri asioita ovat sitten jotkut taidealan pääsykokeet.

Sisäänpääsyprosentteja ei voi sokeasti tuijottaa. Tietyille aloille haetaan aivan eri tavalla hyvillä papereilla niiden arvostuksen vuoksi, kun taas joillakin aloilla on vain yksinkertaisesti hyvin vähän aloituspaikkoja (ns. hihhulialat), jolloin prosentit jäävät pieniksi.

Esimerkiksi lääketieteessä on kohtuullisen suuri prosentti, Turussa noin 25 viime vuonna, mutta hakijamateriaali on varmasti suhteellisesti laadukasta. Sen sijaan Helsingin uskontotieteen prosentti on likellä 10:tä, mutta en usko, että hakijoista suuri osa on L:n ylioppilaita. Niin ja Helsingin oikiksessa oli viime vuonna prosentti liki 18. Väitätkö tosissasi, että uskontotieteeseen päässeet olisivat odotettavasti lahjakkaampia kuin oikikseen pääseet?

Lue lisää

"Sisäänpääsyprosentteja ei voi sokeasti tuijottaa. Tietyille aloille haetaan aivan eri tavalla hyvillä papereilla niiden arvostuksen vuoksi, kun taas joillakin aloilla on vain yksinkertaisesti hyvin vähän aloituspaikkoja (ns. hihhulialat), jolloin prosentit jäävät pieniksi."


Ensimmäisestä lauseesta olen samaa mieltä. Mutta ns. "hihhulialojen" epäsuosiosta olen eri mieltä, sillä monesti sentyyppisille aloille on erittäin paljon hakijoita. pikemminkin koulun koko ja sijainti ratkaisevat kuin alan kiinnostavuus. Isoille paikkakunnille (Helsinki, Turku, Tampere) on vain yksinkertaisesti enemmän hakijoita ja siten pienempi prosenttiosuus otetaan sisään vuosittain. Mitkä ovat muuten hihhulialoja? taidehistoria? tähtitiede?

ratkaisee kirjoitti:

"Sisäänpääsyprosentteja ei voi sokeasti tuijottaa. Tietyille aloille haetaan aivan eri tavalla hyvillä papereilla niiden arvostuksen vuoksi, kun taas joillakin aloilla on vain yksinkertaisesti hyvin vähän aloituspaikkoja (ns. hihhulialat), jolloin prosentit jäävät pieniksi."


Ensimmäisestä lauseesta olen samaa mieltä. Mutta ns. "hihhulialojen" epäsuosiosta olen eri mieltä, sillä monesti sentyyppisille aloille on erittäin paljon hakijoita. pikemminkin koulun koko ja sijainti ratkaisevat kuin alan kiinnostavuus. Isoille paikkakunnille (Helsinki, Turku, Tampere) on vain yksinkertaisesti enemmän hakijoita ja siten pienempi prosenttiosuus otetaan sisään vuosittain. Mitkä ovat muuten hihhulialoja? taidehistoria? tähtitiede?

Lue lisää

Unohda ylempi, luin ottamani lainauksen aluksi väärin. Mutta se mikä on selvää on se, että sisäänpääsyprosentteja ei kannata tuijottaa liiaksi.

korjausta kirjoitti:

Unohda ylempi, luin ottamani lainauksen aluksi väärin. Mutta se mikä on selvää on se, että sisäänpääsyprosentteja ei kannata tuijottaa liiaksi.

Jos menee avoimen yliopiston kautta! =D

Avoin yliopisto on pidempi reitti yliopistoon, se on myös työläs ja haastava. Uskon opiskelun olevan samanlaista kuin yliopistossakin, toki eroja varmasti löytyy. Yliopistossa olevalla on varmaankin jonkin verran parempi asema.

Avoimessa yliopistossa on se etu, että kaikki mitä siellä saa opiskeltua lyhennetään varsinaisista yliopisto-opinnoista. Siellä siis kannattaa opiskella ihan niin kuin olisi jo yliopistossa sisällä. Rahallisesti se tosin taitaa olla kalliimpaa kuin yliopistossa opiskelijana oleminen.

Muzette kirjoitti:

Jos menee avoimen yliopiston kautta! =D

Avoin yliopisto on pidempi reitti yliopistoon, se on myös työläs ja haastava. Uskon opiskelun olevan samanlaista kuin yliopistossakin, toki eroja varmasti löytyy. Yliopistossa olevalla on varmaankin jonkin verran parempi asema.

Avoimessa yliopistossa on se etu, että kaikki mitä siellä saa opiskeltua lyhennetään varsinaisista yliopisto-opinnoista. Siellä siis kannattaa opiskella ihan niin kuin olisi jo yliopistossa sisällä. Rahallisesti se tosin taitaa olla kalliimpaa kuin yliopistossa opiskelijana oleminen.

Lue lisää

Avoin yliopisto on maksullinen, eikä avoimessa opiskelusta käsittääkseni makseta opintotukea. Kun olen kesäisin suorittanut avoimen kautta joitain opintoja (ne ovat perustutkinto-opiskelijalle ilmaisia), olen huomannut, että kurssien taso on kauttaaltaan kehnompi kuin yliopiston lukukausien aikaisessa opetuksessa. Avoimessa myös kurssitarjonta on huomattavasti suppeampaa. Se täytyy tunnustaa, että monet avoimen opiskelijat vaikuttavat erittäin motivoituneilta ja ahkerilta: töiden ohella luetaan, käydään luennoilla ja kirjoitetaan esseitä.

Avoin yliopisto on varmasti ihan hyvä vaihtoehto opiskelulle esimerkiksi työn ohessa, ja miksei sieltä voisi ponnistaa yliopistoonkin, mutta kyllä opinto-oikeuden hankkiminen valintakokeen kautta on helpointa, nopeinta ja halvinta. Lisäksi kun aloittaa opinnot suunnilleen samalta tasolta vuosikurssinsa kanssa, tutustuu opiskelukavereihinsa paljon paremmin. Joidenkuiden käsitys yliopistosta vain kouluna, jossa suoritetaan kursseja ja josta on syytä valmistua pikaisesti pois, on kummallisen suppea.

Muzette kirjoitti:

Jos menee avoimen yliopiston kautta! =D

Avoin yliopisto on pidempi reitti yliopistoon, se on myös työläs ja haastava. Uskon opiskelun olevan samanlaista kuin yliopistossakin, toki eroja varmasti löytyy. Yliopistossa olevalla on varmaankin jonkin verran parempi asema.

Avoimessa yliopistossa on se etu, että kaikki mitä siellä saa opiskeltua lyhennetään varsinaisista yliopisto-opinnoista. Siellä siis kannattaa opiskella ihan niin kuin olisi jo yliopistossa sisällä. Rahallisesti se tosin taitaa olla kalliimpaa kuin yliopistossa opiskelijana oleminen.

Lue lisää

Taidat hehkuttaa avointa siitä syystä, että rahkeesi eivät vain riittäneet? Avoimessa ei ole mitään hehkuttamista ja se väylän kautta tuleminen yliopistoon on mielestäni vähän niin ja näin. Kyseleppä lääkäreiltä mitä mieltä he ovat muuntokoulutuksesta.

Toiseksi se taso on siellä paljon paskempaa kuin yliopistolla. Joskus oli yhteinen kurssi avoimen tyyppien kanssa.

Jallallaa kirjoitti:

Taidat hehkuttaa avointa siitä syystä, että rahkeesi eivät vain riittäneet? Avoimessa ei ole mitään hehkuttamista ja se väylän kautta tuleminen yliopistoon on mielestäni vähän niin ja näin. Kyseleppä lääkäreiltä mitä mieltä he ovat muuntokoulutuksesta.

Toiseksi se taso on siellä paljon paskempaa kuin yliopistolla. Joskus oli yhteinen kurssi avoimen tyyppien kanssa.

Lue lisää

Yliopistossa kirjoilla olevat ovat tietenkin paremmin asiansa osaavia kuin avoimessa opiskelevat, se on luonnollista. On selvää että parhaat opiskelevat yliopistossa, seuraavaksi parhaat esim. avoimessa ja loput eivät opiskele välttämättä lainkaan...

Ideahan on siinä, että yliopistoon pääsevät vain parhaat. Näin ollen tasoero avoimessa olevien kanssa on ilmeinen. Minulla eivät rahkeet riitä yliopistoon, mutta kasvatan rahkeitani avoimessa. Ehkä jossain vaiheessa rahkeet riittävät. =)

Muzette kirjoitti:

Yliopistossa kirjoilla olevat ovat tietenkin paremmin asiansa osaavia kuin avoimessa opiskelevat, se on luonnollista. On selvää että parhaat opiskelevat yliopistossa, seuraavaksi parhaat esim. avoimessa ja loput eivät opiskele välttämättä lainkaan...

Ideahan on siinä, että yliopistoon pääsevät vain parhaat. Näin ollen tasoero avoimessa olevien kanssa on ilmeinen. Minulla eivät rahkeet riitä yliopistoon, mutta kasvatan rahkeitani avoimessa. Ehkä jossain vaiheessa rahkeet riittävät. =)

Lue lisää

Historia on yksi niistä aloista, joilla verkostoituminen korostuu. Avoimessa et verkostoa kykene luomaan.

Veikkaan, että olisit päässyt sisään, jos olisit vain yrittänyt. Normaaliälyinen yksilö, joka lukee kirjat huolellisesti yleensä saa opiskelupaikan.