Onko ihminen valtion omaisuutta?

Viimeinen kappaleesi on kiinnostava. Puuttumatta yksityiskohtiin annat selvästi ymmärtää, että sosiaalisuus on kaiken hyvän lähde. Sen sijaan kaikki yksilöllisyys on mielestäsi pahasta. Korostat ihmisten välistä kanssakäymistä, sosiaalista eheyttä ja rauhantilaa sosiaalisena ilmiönä. Mutta eikö juuri sodat, konfliktit, terrorismi ja kaikkinainen kriminaalisuus ole mitä sosiaalisinta toimintaa? Mikäli kiellät tämän, joudut selvään ristiriitaan kirjoituksesi kanssa. Eikö juuri tuollainen yksilön "hukuttaminen" kaiken kattavaan massaan ole mitä pahinta ja vaarallisinta sosiaalisuuden ja ihmisyyden väärinymmärtämistä?

Kysynpähän vaan kirjoitti:

Viimeinen kappaleesi on kiinnostava. Puuttumatta yksityiskohtiin annat selvästi ymmärtää, että sosiaalisuus on kaiken hyvän lähde. Sen sijaan kaikki yksilöllisyys on mielestäsi pahasta. Korostat ihmisten välistä kanssakäymistä, sosiaalista eheyttä ja rauhantilaa sosiaalisena ilmiönä. Mutta eikö juuri sodat, konfliktit, terrorismi ja kaikkinainen kriminaalisuus ole mitä sosiaalisinta toimintaa? Mikäli kiellät tämän, joudut selvään ristiriitaan kirjoituksesi kanssa. Eikö juuri tuollainen yksilön "hukuttaminen" kaiken kattavaan massaan ole mitä pahinta ja vaarallisinta sosiaalisuuden ja ihmisyyden väärinymmärtämistä?

Lue lisää

>> annat selvästi ymmärtää, että sosiaalisuus on kaiken hyvän lähde. Sen sijaan kaikki yksilöllisyys on mielestäsi pahasta

No en ollenkaan. Terve yksilöllisyys voi kasvaa vain terveen sosiaalisuuden perustalta. Oikeastaan tilanne on nimenomaan sellainen että mitä terveempi yhteisö sitä enemmän yksilöillä on liikkumavaraa. Terveessä yhteisössä yksilöiden luovuus voi tulla esiin. Yhteisö on siis se perustekijä, joka mahdollistaa yksilöllisyyden. Opit, jotka ovat tyystin väärinymmärtäneet ihmisen sosiaalisuuden ja yrittävät nostaa yksilön ikään kuin yhteisön atomistiseksi perustekijäksi, ovat vaarallisia oppeja.

Ajattelu on kulttuurievoluution mukanaan tuoma "sosiaalinen muodoste". Ei voi olla olemassa yksilön omaa "yksityistä kieltä", eikä mitään muutakaan todellisuutta hallitsevaa symbolijärjestelmää. Kieli on intersubjektiivinen ajattelun väline, vaikka yksilö onkin se subjekti, joka "ajattelee". Yksilö tarvitsee tässäkin sen yhteisöllisen taustatuen, jonka se yleensäkin tarvitsee kasvaessaan ja kehittyessään. Uutta luova ajattelu voi tapahtua vain yksilön toimesta, mutta se ei myöskään voi tapahtua mistään muualta kuin kokonaisen vakiintuneen ajatusmaaperän pohjalta. Kriittinen epäilykin on mahdollista vain olemassaolevaa vakaata ajattelua vasten. (Wittgenstein)

yhteisöllisyydestä kirjoitti:

>> annat selvästi ymmärtää, että sosiaalisuus on kaiken hyvän lähde. Sen sijaan kaikki yksilöllisyys on mielestäsi pahasta

No en ollenkaan. Terve yksilöllisyys voi kasvaa vain terveen sosiaalisuuden perustalta. Oikeastaan tilanne on nimenomaan sellainen että mitä terveempi yhteisö sitä enemmän yksilöillä on liikkumavaraa. Terveessä yhteisössä yksilöiden luovuus voi tulla esiin. Yhteisö on siis se perustekijä, joka mahdollistaa yksilöllisyyden. Opit, jotka ovat tyystin väärinymmärtäneet ihmisen sosiaalisuuden ja yrittävät nostaa yksilön ikään kuin yhteisön atomistiseksi perustekijäksi, ovat vaarallisia oppeja.

Ajattelu on kulttuurievoluution mukanaan tuoma "sosiaalinen muodoste". Ei voi olla olemassa yksilön omaa "yksityistä kieltä", eikä mitään muutakaan todellisuutta hallitsevaa symbolijärjestelmää. Kieli on intersubjektiivinen ajattelun väline, vaikka yksilö onkin se subjekti, joka "ajattelee". Yksilö tarvitsee tässäkin sen yhteisöllisen taustatuen, jonka se yleensäkin tarvitsee kasvaessaan ja kehittyessään. Uutta luova ajattelu voi tapahtua vain yksilön toimesta, mutta se ei myöskään voi tapahtua mistään muualta kuin kokonaisen vakiintuneen ajatusmaaperän pohjalta. Kriittinen epäilykin on mahdollista vain olemassaolevaa vakaata ajattelua vasten. (Wittgenstein)

Lue lisää

paljon asiaa. Luulenpa jopa ymmärtäväni mitä tarkoitat. Mitä tulee viittaukseesi Witgensteiniin, niin kyseinen herra on myös väittänyt ajatuksia tosiseikkojen loogisiksi kuviksi (Tractatus) ja että ajatus sisältää siinä ajatellun asiaintilan mahdollisuuden. Mikäli näin on, niin mikään ei estä "susilasta" ajattelemasta ja rakentamasta omaa kieltään. Sitä ei vain kukaan muu ehkä ymmärrä. Onhan hänkin sentään anatomialtaan lajinsa edustaja. Mielestäni annat liian suuren painoarvon sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden vaikutuksille. En väitä, etteikö niillä olisi mitään merkitystä yksilöön, mutta tuo puoli on vain eräs osatekijä monien muiden muuttujien joukossa. Näitä muuttujia voivat olla vaikkapa tuo mainittu ihmisen anatomia ja erilaiset ympäristöön liittyvät seikat.

Mielestäni suurin virhe löytyy päättelystäsi. Yleensähän modernissa tieteellisessä päättelyssä edetään ensin yksilöllisyydestä yleiseen ja sitten takaisin yleisestä yksityiseen. Sinä kuitenkin etenet pelkästään yleisestä yksityiseen ja teet johtopäätöksesi siltä pohjalta. Niin tehdessäsi ajaudut vääjäämättä harhateille ja metafysiikan syövereihin.

selvensi kirjoitti:

paljon asiaa. Luulenpa jopa ymmärtäväni mitä tarkoitat. Mitä tulee viittaukseesi Witgensteiniin, niin kyseinen herra on myös väittänyt ajatuksia tosiseikkojen loogisiksi kuviksi (Tractatus) ja että ajatus sisältää siinä ajatellun asiaintilan mahdollisuuden. Mikäli näin on, niin mikään ei estä "susilasta" ajattelemasta ja rakentamasta omaa kieltään. Sitä ei vain kukaan muu ehkä ymmärrä. Onhan hänkin sentään anatomialtaan lajinsa edustaja. Mielestäni annat liian suuren painoarvon sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden vaikutuksille. En väitä, etteikö niillä olisi mitään merkitystä yksilöön, mutta tuo puoli on vain eräs osatekijä monien muiden muuttujien joukossa. Näitä muuttujia voivat olla vaikkapa tuo mainittu ihmisen anatomia ja erilaiset ympäristöön liittyvät seikat.

Mielestäni suurin virhe löytyy päättelystäsi. Yleensähän modernissa tieteellisessä päättelyssä edetään ensin yksilöllisyydestä yleiseen ja sitten takaisin yleisestä yksityiseen. Sinä kuitenkin etenet pelkästään yleisestä yksityiseen ja teet johtopäätöksesi siltä pohjalta. Niin tehdessäsi ajaudut vääjäämättä harhateille ja metafysiikan syövereihin.

Lue lisää

Tractatuksessa käsitelty kielen ja todellisuuden kuvateoria ei puutu kysymyksiin siitä miten kieli tai ajattelu ovat syntyneet ja kehittyneet. Vasta myöhemmin Wittgenstein päätyi pohtimaan näitä yhteyksiä. Myöhäisfilosofiansa (teoksen Philosophical Investigations) Wittgenstein jopa aloittaa kuvauksella siitä miten kieli ei ole kehittynyt.

Niinpä ei pidä päätellä että kielen kuvateoria mitenkään liittyisi ajattelun intersubjektiivisuuteen. Nämä asiat on Wittgensteinin ajattelussa käsitelty aivan eri puolilla.

Sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden painoarvo on aivan ehdoton. Ne eivät ole "osatekijä muiden joukossa". Ne ovat sellainen lähtökohtainen tekijä, jota ilman kulttuurievoluutiota ei olisi.

Lauseessa "Yleensähän modernissa tieteellisessä päättelyssä edetään ensin yksilöllisyydestä yleiseen ja sitten takaisin yleisestä yksityiseen" ei ole mitään tolkkua. Ei millään lailla käsitettynä. Se voisi olla kotoisin Valituista Paloista.

keskustelusta kirjoitti:

Tractatuksessa käsitelty kielen ja todellisuuden kuvateoria ei puutu kysymyksiin siitä miten kieli tai ajattelu ovat syntyneet ja kehittyneet. Vasta myöhemmin Wittgenstein päätyi pohtimaan näitä yhteyksiä. Myöhäisfilosofiansa (teoksen Philosophical Investigations) Wittgenstein jopa aloittaa kuvauksella siitä miten kieli ei ole kehittynyt.

Niinpä ei pidä päätellä että kielen kuvateoria mitenkään liittyisi ajattelun intersubjektiivisuuteen. Nämä asiat on Wittgensteinin ajattelussa käsitelty aivan eri puolilla.

Sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden painoarvo on aivan ehdoton. Ne eivät ole "osatekijä muiden joukossa". Ne ovat sellainen lähtökohtainen tekijä, jota ilman kulttuurievoluutiota ei olisi.

Lauseessa "Yleensähän modernissa tieteellisessä päättelyssä edetään ensin yksilöllisyydestä yleiseen ja sitten takaisin yleisestä yksityiseen" ei ole mitään tolkkua. Ei millään lailla käsitettynä. Se voisi olla kotoisin Valituista Paloista.

Lue lisää

ole kuullut deduktiivisesta ja induktiivsesta päättelystä? Deduktiossa päättely etenee yleisestä yksityiseen ja vastaavasti induktiossa yksityistapauksista yleisiin väitteisiin. Lisäksi on olemassa ns. hypoteettis-detuktiivinen tieteenkäsitys, joka ottaa huomioon havaintoon palautumattomien hypoteesien aseman tieteellisessä päättelyssä. Siinä hypoteesia testataan tutkimalla sen havaittavia loogisia seurauksia. Jälkeäkään tuollaisista päättelyistä en ole kirjoituksissasi havainnut. Kannattaisi ehkä lukea jotain muutakin kun vain Valittuja Paloja.

Valtio ei ole yhteisöllisyyden muodostelma vaan auktoriteetti sen yläpuolella jonka asema perustuu väkivaltamonopoliin. Valtio on nykyään paljon enemmän kuin kansalaisten välisten ristiriitojen sovittelija. Valtio voisi turvata yksilönvapaudet ja terveydenhuollon kun taas ihminen ei voi valita olevansa pelkkä yksilö. Yksilön turvallisuudesta on tehty poliittinen kysymys toisin kuin vapaasti muodostetussa yhteisössä se voisi yhtä hyvin olla henkilökohtainen. Mitä tulee oikeuksiin on ihmisen suhde valtioon samanlainen kuin omistajan suhde omistettavaan (vrt. koira vs. ihminen tai orja vs. herra).

Eikä valtion tarkoituksena ole ihmisen turvallisuuden takaaminen tämän itsensä takia. Jos vaikka ravintolatyöntekijä vaarantaa itsensä veneilemällä ilman pelastusliivejä ja saa tästä sakot ja joutuu sakot maksaakseen työskentelemään tupakansavussa, hän käytännössä joutuu korvaamaan itsensä vaarantamisen vaarantamalla itsensä.

Ihminen on keräilijä. Tai siis ihmisiryhmät (yhteiskunta) kerää koko ajan ainakin omaisuutta, josta syntyy kulttuuria. meillä keräily vietti nykyään perustuu luonnosta suoraan keräämisen sijaan pääomaan (rahaan). Kulttuuri on kaiken sen keräilyn summa.
Valtio taas on sen perustajien tekele. Valtio on laillisen väkivallan ja voiman organisaatio.Ihmiset jotka omistavat ovat perustaneet valtion, jolla on kaksi tehtävää: 1. Suojata yksityisomaisuus 2. Pitää yllä niiltä joilla ei ole, niille joilla on suuntautuvaa tulovirtausta.
Nimeä yksi ainoa valtio jonka ovat sen köyhimmät jäsenet perustaneet. Niitä on vain yksi tai kaksi, Haitin orja vallankumous tulee mieleen. Muut valtiot, kuten Suomen ovat aateliset perustaneet. Se että valtio "antaa" jotain ei tarkoita sitä että annathan säkin sille. oikeastaan paljon enemmän takaisin. Et sä maksa veroja pelkästään veroista 12 kertaa vuodessa vaan jokaisesta asiasta minkä kaupasta ostat ja muista asioista ja aktiviteeteistasi kuten telkkarista ja kalastuksesta.
Valtion siis omistaa sen rikkaimmat yksilöt ja niitä varten valtio tekee työtä. Se kerää suurimmat rahat pois niiltä joilla ei ole ja antaa sen niille joilla on. Eri tavoin kuten viimeaikoina fortumit yms yritykset joiden perustamisen, pyörittämisen ja kasvattamisen ovat köyhimmät yksilöt maksaneen. Tämä yhteisomistus sitten annetaan joillekin valtion omistajille.
Tässä yksi todistus viimeaikaista tapahtumista siitä että valtio on rikkaiden työväline köyhiä vastaan:
Eilen tuli YLE:n uutisissa että vapaaehtoistyötä (talkoota) alettaisiin verottaa. Siis että joku tekee työtä ilmaiseksi jonkin asian puolesta ja ei siis saa siitä palkkaa, niin hänen pitäisi siis maksaa siitä että saa tehdä ilmaiseksi sen työnsä. WTF?!?
Sitten, köyhyys ei ole mikään ongelma. Veroprosenttikin nousi tänä vuonna 0.5%. Mutta annas olla kun UPM-Kymmenen tehdasta Argentiinassa ei anneta avata. Siellä on lähetystö alle kolmessa päivässä "suojaamassa Suomen etuja" (eli niiden suomalaisten jotka omistavat upm-kymmenen osakkeita.
Sosiaalisista tekijöistä on turha selittää, jos ei ole omaisuutta. Koska ilman omaisuutta ei ole (ihmisen kaltaista) yhteiskuntaa, vaan viidakon lait.

Kysynpähän vaan kirjoitti:

Viimeinen kappaleesi on kiinnostava. Puuttumatta yksityiskohtiin annat selvästi ymmärtää, että sosiaalisuus on kaiken hyvän lähde. Sen sijaan kaikki yksilöllisyys on mielestäsi pahasta. Korostat ihmisten välistä kanssakäymistä, sosiaalista eheyttä ja rauhantilaa sosiaalisena ilmiönä. Mutta eikö juuri sodat, konfliktit, terrorismi ja kaikkinainen kriminaalisuus ole mitä sosiaalisinta toimintaa? Mikäli kiellät tämän, joudut selvään ristiriitaan kirjoituksesi kanssa. Eikö juuri tuollainen yksilön "hukuttaminen" kaiken kattavaan massaan ole mitä pahinta ja vaarallisinta sosiaalisuuden ja ihmisyyden väärinymmärtämistä?

Lue lisää

Joku natsi (tais olla Bohrman) sanoi jotain vastaavaa; Tietenkään tavallinen maanvieljelijä ei tahdo sotaan. Mitä hän siitä saa paitsi surmansa. Mutta sillä ei ole mitään väliä, koska päätöksiä sodasta eivät tee massat vaan pelkästään muutamat tärkeät yksilöt joilla on valta.
Ainut mitä tarvitsee tehdä on pelotella massat jollain terroriteolla. Ja tarjota heille turvaa menetettyjä oikeuksia vastaan. ja julistaa epäilijät epäisänmaallisiksi.
Vähän niinkuin saksassa kristalliyö ja jenkeissä 911, jotka kummatkin ovat todistetusti olleet ed. mainittujen maiden tiedustelupalvelujen tekemiä terroritekoja, mustia operaatioita, joiden syy oikeuttaa sotatoimien aloittamiseen.
"Terrotistit" ovat nykyään samanlainen uhka kuin juutalaiset saksassa ennen ww2.
mitäköhän tulevaisuus tuo tullessaan?

kartuttaja kirjoitti:

Ihminen on keräilijä. Tai siis ihmisiryhmät (yhteiskunta) kerää koko ajan ainakin omaisuutta, josta syntyy kulttuuria. meillä keräily vietti nykyään perustuu luonnosta suoraan keräämisen sijaan pääomaan (rahaan). Kulttuuri on kaiken sen keräilyn summa.
Valtio taas on sen perustajien tekele. Valtio on laillisen väkivallan ja voiman organisaatio.Ihmiset jotka omistavat ovat perustaneet valtion, jolla on kaksi tehtävää: 1. Suojata yksityisomaisuus 2. Pitää yllä niiltä joilla ei ole, niille joilla on suuntautuvaa tulovirtausta.
Nimeä yksi ainoa valtio jonka ovat sen köyhimmät jäsenet perustaneet. Niitä on vain yksi tai kaksi, Haitin orja vallankumous tulee mieleen. Muut valtiot, kuten Suomen ovat aateliset perustaneet. Se että valtio "antaa" jotain ei tarkoita sitä että annathan säkin sille. oikeastaan paljon enemmän takaisin. Et sä maksa veroja pelkästään veroista 12 kertaa vuodessa vaan jokaisesta asiasta minkä kaupasta ostat ja muista asioista ja aktiviteeteistasi kuten telkkarista ja kalastuksesta.
Valtion siis omistaa sen rikkaimmat yksilöt ja niitä varten valtio tekee työtä. Se kerää suurimmat rahat pois niiltä joilla ei ole ja antaa sen niille joilla on. Eri tavoin kuten viimeaikoina fortumit yms yritykset joiden perustamisen, pyörittämisen ja kasvattamisen ovat köyhimmät yksilöt maksaneen. Tämä yhteisomistus sitten annetaan joillekin valtion omistajille.
Tässä yksi todistus viimeaikaista tapahtumista siitä että valtio on rikkaiden työväline köyhiä vastaan:
Eilen tuli YLE:n uutisissa että vapaaehtoistyötä (talkoota) alettaisiin verottaa. Siis että joku tekee työtä ilmaiseksi jonkin asian puolesta ja ei siis saa siitä palkkaa, niin hänen pitäisi siis maksaa siitä että saa tehdä ilmaiseksi sen työnsä. WTF?!?
Sitten, köyhyys ei ole mikään ongelma. Veroprosenttikin nousi tänä vuonna 0.5%. Mutta annas olla kun UPM-Kymmenen tehdasta Argentiinassa ei anneta avata. Siellä on lähetystö alle kolmessa päivässä "suojaamassa Suomen etuja" (eli niiden suomalaisten jotka omistavat upm-kymmenen osakkeita.
Sosiaalisista tekijöistä on turha selittää, jos ei ole omaisuutta. Koska ilman omaisuutta ei ole (ihmisen kaltaista) yhteiskuntaa, vaan viidakon lait.

Lue lisää

Se että ihminen on sosiaalinen eläin, siis lauma-, yhteisö- tms. eläin, on tosiasia joka ei miksikään siitä muutu, että historia tietää kertoa erilaisista valtiomuodoista. Esimerkiksi sosiaalinen valta etsii ilmenemismuotonsa erilaisissa yhteisöissä, ja on sitten yhteiskuntatieteen tehtävä tutkia millaiset lait kulloinkin määräävät yhteisössä.

Nykyinen kansallisvaltiomme on eurooppalaisen uuden ajan tuotosta, se on syntynyt itsevaltaisten monarkkien menetettyä valtaansa. Uudella ajalla eurooppalaiseen ajatteluun ilmestyy yksilökeskeisyyttä, jonka ensimmäiset manifestaatiot tapahtuivat humanismissa ja joka johti sitten yksilön vapauksien ja oikeuksien vaatimuksiin ja demokratiaan. Kansallisvaltio sai myös "ihmishahmon", eli valtiota ajateltiin ja määriteltiin samanlaisten määreitten ja metaforien avulla kuin yksilöäkin määriteltiin. Esim. liberalismin perinteessä tällainen valtiokäsitys elää yhä ja voi niin huonosti kuin harhaiset käsitykset yleensä vain voivat.

Valtio on yhteisöllisyyden eräs ilmentymä. Nykyinen mielikuvamme valtiosta jonakin joka omaa yksilöominaisuuksia ja on hahmotettavissa subjektina, toimijana, siinä missä yksilökin on toimija, on historiallinen tuote eikä mikään lajiominaisuuksistamme johdettavissa oleva väistämättömyys. Ei pidä jäädä näiden mielikuvien vangiksi, jos haluaa käsitellä ihmistä lajityypillisenä olentona. Sellaisena hän on alusta alkaen sosiaalinen, yhteisössä syntyvä ja elävä tapaus.

yhteisö kirjoitti:

Se että ihminen on sosiaalinen eläin, siis lauma-, yhteisö- tms. eläin, on tosiasia joka ei miksikään siitä muutu, että historia tietää kertoa erilaisista valtiomuodoista. Esimerkiksi sosiaalinen valta etsii ilmenemismuotonsa erilaisissa yhteisöissä, ja on sitten yhteiskuntatieteen tehtävä tutkia millaiset lait kulloinkin määräävät yhteisössä.

Nykyinen kansallisvaltiomme on eurooppalaisen uuden ajan tuotosta, se on syntynyt itsevaltaisten monarkkien menetettyä valtaansa. Uudella ajalla eurooppalaiseen ajatteluun ilmestyy yksilökeskeisyyttä, jonka ensimmäiset manifestaatiot tapahtuivat humanismissa ja joka johti sitten yksilön vapauksien ja oikeuksien vaatimuksiin ja demokratiaan. Kansallisvaltio sai myös "ihmishahmon", eli valtiota ajateltiin ja määriteltiin samanlaisten määreitten ja metaforien avulla kuin yksilöäkin määriteltiin. Esim. liberalismin perinteessä tällainen valtiokäsitys elää yhä ja voi niin huonosti kuin harhaiset käsitykset yleensä vain voivat.

Valtio on yhteisöllisyyden eräs ilmentymä. Nykyinen mielikuvamme valtiosta jonakin joka omaa yksilöominaisuuksia ja on hahmotettavissa subjektina, toimijana, siinä missä yksilökin on toimija, on historiallinen tuote eikä mikään lajiominaisuuksistamme johdettavissa oleva väistämättömyys. Ei pidä jäädä näiden mielikuvien vangiksi, jos haluaa käsitellä ihmistä lajityypillisenä olentona. Sellaisena hän on alusta alkaen sosiaalinen, yhteisössä syntyvä ja elävä tapaus.

Lue lisää

taitaisi kaivata hieman päivittämistä. Väitteesi, että valtio on yhteisö kaatuu jo siihen tosiasiaan, että voimme ajatella valtiota, jossa ei ole yhtään kansalaista. Valtio on puhtaasti muodollinen ja juridinen periaate, jonka takana on perustuslaki. Periaatteessa kuka tahansa voi siis perustaa valtion, vaikka se ei käsittäisi yhtään kansalaista ja vaikka itse perustajakin jäisi tämän valtion ulkopuolelle. Tosin valtio jäisi silloin eräänlaiseksi "kassakaappivaltioksi".

Yhtä runollinen on käsityksesi sosiaalisesta vallasta, joka muka etsii ilmenemismuotojaan erilaisissa yhteisöissä. Ei mikään "valta" etsi tietään tai ilmenemismuotojaan missään. Sen sijaan "tahto valtaan" voi sisältää sosiaalisia elementtejä.

Puolestaan se, että "yksilöllisyys" on historiallisesti katsoen melko nuori ilmiö, ei tee siitä kollektiivisuutta tai sosiaalisuutta huonompaa asiaa. Liioin se ei ole sosiaalisuutta luonnottomampikaan asia. Yksilöllisyys ja siihen liittyvä vapaus ei ole vaarallinen ilmiö, vaikka jotkut sosiologit niin luulevat. Mitä tulee liberalismin halventamiseesi, niin filosofinen ja tieteellinen liberalismi on kaikkea muuta kuin naivin arkirealistinen käsityksesi liberalismista.

näkökulmasi kirjoitti:

taitaisi kaivata hieman päivittämistä. Väitteesi, että valtio on yhteisö kaatuu jo siihen tosiasiaan, että voimme ajatella valtiota, jossa ei ole yhtään kansalaista. Valtio on puhtaasti muodollinen ja juridinen periaate, jonka takana on perustuslaki. Periaatteessa kuka tahansa voi siis perustaa valtion, vaikka se ei käsittäisi yhtään kansalaista ja vaikka itse perustajakin jäisi tämän valtion ulkopuolelle. Tosin valtio jäisi silloin eräänlaiseksi "kassakaappivaltioksi".

Yhtä runollinen on käsityksesi sosiaalisesta vallasta, joka muka etsii ilmenemismuotojaan erilaisissa yhteisöissä. Ei mikään "valta" etsi tietään tai ilmenemismuotojaan missään. Sen sijaan "tahto valtaan" voi sisältää sosiaalisia elementtejä.

Puolestaan se, että "yksilöllisyys" on historiallisesti katsoen melko nuori ilmiö, ei tee siitä kollektiivisuutta tai sosiaalisuutta huonompaa asiaa. Liioin se ei ole sosiaalisuutta luonnottomampikaan asia. Yksilöllisyys ja siihen liittyvä vapaus ei ole vaarallinen ilmiö, vaikka jotkut sosiologit niin luulevat. Mitä tulee liberalismin halventamiseesi, niin filosofinen ja tieteellinen liberalismi on kaikkea muuta kuin naivin arkirealistinen käsityksesi liberalismista.

Lue lisää

No ensinnäkään sellaiset näkökulmat joita esitin eivät ole "sosiologisia" vaan sosiaali- ja kulttuuriantropologisia. Toisekseen nostin erääksi tarkastelun kohteeksi nykyisen käsityksemme (kansallis)valtiosta. Se on syntynyt eurooppalaisen uuden ajan individualisaatiokehityksen myötä. Kolmanneksi valta on elementti jonka avulla voidaan jäsentää sekä primitiivisiä ryhmiä että nykyisiä valtio-organisaatioita. Voit pitää valtaa runollisena asiana, jos tahdot. Neljänneksi: yksilöllisen eriytymisen arvoa en ole missään kiistänyt, olen vain esittänyt sen marssijärjestyksen jossa asiat etenevät niin ihmislajin historiassa kuin yksilön kasvussa lapsuudesta aikuisuuteen. Viidenneksi: liberalismilla "filosofiana ja tieteenä" (en ole tiennytkään että se on tiedettä, mutta tokihan se sitä kannattajilleen voi olla koska sen kilpakumppani marxilaisuuskin oli kannattajilleen tiedettä) ei psykohistoriallisessa mielessä ole vain vapauttavaa sisältöään, vaan myös yhteiskunnallista yksilö-atomismia julistava opillinen ja kovin harhainen sisältö.

Naiivi kirjoitetaan kahdella iillä.

näkökulmaan kirjoitti:

No ensinnäkään sellaiset näkökulmat joita esitin eivät ole "sosiologisia" vaan sosiaali- ja kulttuuriantropologisia. Toisekseen nostin erääksi tarkastelun kohteeksi nykyisen käsityksemme (kansallis)valtiosta. Se on syntynyt eurooppalaisen uuden ajan individualisaatiokehityksen myötä. Kolmanneksi valta on elementti jonka avulla voidaan jäsentää sekä primitiivisiä ryhmiä että nykyisiä valtio-organisaatioita. Voit pitää valtaa runollisena asiana, jos tahdot. Neljänneksi: yksilöllisen eriytymisen arvoa en ole missään kiistänyt, olen vain esittänyt sen marssijärjestyksen jossa asiat etenevät niin ihmislajin historiassa kuin yksilön kasvussa lapsuudesta aikuisuuteen. Viidenneksi: liberalismilla "filosofiana ja tieteenä" (en ole tiennytkään että se on tiedettä, mutta tokihan se sitä kannattajilleen voi olla koska sen kilpakumppani marxilaisuuskin oli kannattajilleen tiedettä) ei psykohistoriallisessa mielessä ole vain vapauttavaa sisältöään, vaan myös yhteiskunnallista yksilö-atomismia julistava opillinen ja kovin harhainen sisältö.

Naiivi kirjoitetaan kahdella iillä.

Lue lisää

Eivätkö juuri lauseet: "Ihminen on sosiaalinen eläin." ja "Ihminen on läpeensä sosiaalinen olento." jne., ole mitä puhtainta sosiologiaa?

Marxilainen filosofia ja "tieteellinen sosialismi" tai "tieteellinen kommunismi" ovat kaksi aivan eri asiaa. Alan antropologina sinun tulisi tuo tietää. Marx oli myös tiedemies, joka filosofian ohella suuntautui taloustieteisiin.

Mitä tulee filosofis-tieteelliseen liberalismiin, niin siitä voit lukea esim. John Locken, J.S. Millin ja monien muiden brittiläisten kirjoittajien ja ajattelijoiden teoksista. Mutta tuollaiset "harhaiset" lähteethän eivät tietenkään kuulu sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan.