Jos tiedettä pidetään uskontona, niin onko myös tiede ajan haaskausta?
Eskatologiset pyrkimykset näkisin ajan haaskauksena.
Eskatologia - kohtalousko, esim. maailmanlopun odotus.
Positivistisessa valossa eskatologia vaikuttaa lähinnä absurdilta.
Eskatologiset pyrkimykset näkisin ajan haaskauksena.
Eskatologia - kohtalousko, esim. maailmanlopun odotus.
Positivistisessa valossa eskatologia vaikuttaa lähinnä absurdilta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Uskot ainakin kirjailijoihin:D
Heillähän se absoluuttinen totuus on:))
Luottakaamme lahkojen oppeihin sokeasti. Harmi vain, kun ovat niin vietävän ristiriitaisia.
1700 vuotta vanha novellikokoelma...
aate on ajan haaskausta, eikös sitten kaikki muutkin ole?
Jokaisella tosin on oikeus haaskata aikansa mihin tykkää
Uskonto ei aina ole kivaa. Mitä siihen sanot?
Tiede ei ole ajan haaskausta , vaan se tarjoaa pohjan sille ajattelulle josta haetaan menetelmät ongelmien ilmetessä. Ne siis perustuvat tälle todellisuudelle jossa elämme.
Uskonto on ajan haaskausta koska se tarjoaa unelmien maailman missä ei logiikka päde ja hyvä voi olla paha. Paradoksisen opetuksen jälkeen kaikki ihmettelee mille jumalan tuomio perustui?
Uskonto tarjoaa maailmasta ja maailman tuntemuksestamme vieraita ratkaisuja. ns Helppoja ratkaisuja kaikkeen. Toisin sanoen tarjoaa ratkaisuja jotka tiedämme liian helpoiksi ja joista luovummekin , mutta emme ala kiistelemään niistä.
Tämä uskontojen tarjoamien ratkaisujen ja niistä kiisteleminen on ns 'uusi' ilmiö. Ei joutunut Jeesus pohtimaan näitä asioita eikä olisi niihin kyennytkään vastaamaan. Mistä tiesimme edes osasiko Jeesus laskea? ainakaan ei vaivautunut kirjoittamaan mitään.
Uskonto perustuu oletukselle , tiede perustuu tutkimukselle.
Tieteessä perusteltu väite tulee todistaa kokeellisesti ja puolueettomasti. Jos väitettä epäillään tulee olla myös todisteitä väitteen tueksi.
Lisäksi tiede on 'päivittyvä' , jolloin vialliseksi todettu maailmassa vallitseva laki korjataan kun tutkimusten nojalla saavutettu tieto yltää uuteen teoriaan maailman kaikkeudesta.
Uskonto perustuu :musta tuntuu tiedolle. Toisin sanean mitään ei perustella tai todisteta.
Tieteessä kaikki perustuu tutkittuun ja perusteltuun ja todistettuun. Siksi siitä on vaikeampi kiistellä kuin siitä onko jumala olemassa vai ei.
Ateistille jumalaa ei ole niin ei ole kohdettakaan mitä tutkia tai kohdetta mitä etsiä. Uskovainen , jos hän tarjoaa itsensä todisteeksi väittämästään , se ei valitettavasti ole tarpeeksi.
Tieteessä vaaditaan kokeita ja niiden perusteella tehdään oletuksia joista tehdään tutkimuksia ja väite jollainen jumalakin on , on äärimmäisen hankalaa perustella koska todisteita ei ole.
Ei ole meille ilmestyvää jumalaa. Ja jos joku näkee jumalan yksilötasolla se ei riitä todisteeksi kaikille.
Musta tuntuu ei ole tieteessä riittävä todisteeksi.
Johonkinhan se aika pitää täällä käyttää. Kukin käyttää sen niin kuin parhaaksi näkee. Kun jotain pidetään haaskauksena, sille on näin ajattelevien mielestä tehokkaampi vaihtoehto. Mikä sinun vaihtoehtosi olisi ? Tiede ? Pitäisikö kaikkien harrastaa tiedettä ? Jos pitäisi, niin miksi ? Jotta kaikki ajattelisivat asioista samalla tavalla ja 'oikein' ?
lienee sanoa että olematonta on turha palvella.
Tieteen "harrastaminen" lisää tietoa ja avartaa maailmankuvaa, ei se siis ole ajanhaaskausta. Kaikkien ei myöskään tarvitse ajatella samoin, vain jotkut uskonnot (kristinusko ja islam) vaativat tällaista vieläpä rangaistuksen uhalla.
veli missä tietosi ja avara maailmankuvasi on ?
Onko uskonto ajan haaskausta?
Uskontoja on paljon, joten tuohon kysymykseen en vataisi vain kyllä tai ei.
Mutta kokemuksenani voin kertoa, että elävän Jumalan palveleminen on parasta mitä tiedän. Se ei ainakaan ole ajan haaskausta.
Jumala on antanut meille ajan käyttääksemme sitä oikein - ja rakastaisimme Jumalaa ja lähimmäistämme.
Ateismi on rinnastettavissa mihintahansa muuhun uskontoon.
Elämä on ajan haaskausta. No elämä on.
"Positivistisessa valossa eskatologia vaikuttaa lähinnä absurdilta."
No tämä koko lause näyttää absurdilta, sillä positivismi on läpeensä eskatologinen suuntaus.
Mutta se ei tietenkään ole mikään absoluuttinen totuus.
Miksi näet käytännöllisyyden pahana? Positivismi auttaa näkemään asiat asioina ilman turhia koukeroita. Mikä siinä on niin hirveää ja eskatologista?