Kolmas maailman sota

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1000000000000010&posting=22000000018006370

Nuorina luontoretkillä poltettiin usein nuotiota, notskissa keitettiin kahvit tai paistettiin onkikalat. Nuotio sammutettiin aina tosi huolellisesti, ettei siitä syttyisi kolmas maailmanpalo.

Ei sota vaan luonto tervehdyttää pitemmällä aika-välillä tilanteen ,sykli toistasi itseään ja syntyisi mutaatioita,,, kehä jatkuisi ja jatkuisi kunnes alkuperäisestä ihmisestä ei olisi kuin muisto vain ja uudella uljaalla rodulla olisi sama oravanpyörä edessään kuin kaikilla muillakin sukupuuttoon kuolleilla lajeilla ennen sitä ,oikeastaan ainut laji joka varmasti säilyy ovat ne virukset ja pakteerit jotka tuhoavat meidät !?

Sinusta miellyttävää katseltavaa? Entä jos joutuisit itse kohteeksi? Nykyään näkee niin mieletöntä kärsimystä, että en kannata sotaa lainkaan. Päinvastoin: ihmisten tulisi pyrkiä olemaan rauhassa keskenään, kun ollaan kerta sivistyneitä ihmisiä. Maapallolla tultaisiin hyvin toimeen, jollei joillakin olisi mielettömiä loistopytinkejä toisien kärsiessä nälkää.

Maapallo on epätasaisesti asuttu. Maalliset rajat estävät ihmisiä muuttamasta sinne, missä on enemmän tilaa. Erämaissa on uskomattomia kala- ja riistapaljouksia.

Täytyisi perustaa mieluumminkin kansallisvaltioita kuin fyysisiä maan rajoihin kiinteästi sitoutuvia valtioita tai globalisoitua maailmanlaajuisesti. Tarvittaisiin maailmanlaajuinen uusjako.

Ihmisten pitäisi laskea elintasoaan. Työssä käymättömät voisivat muuttaa maaseudulle täyttämästä kasvukeskuksia. Työssäkäyvät voisivat asua tehtaitten ja tuotantolaitosten tuntumassa, mikä vähentäisi autojen päästöjä.
Ehkäpä tulevaisuuden tehdas on kuin pieni kaupunki, jossa kaikki sen työntekijät asuvat näppituntumassa ja etätyöntekijät kilometrien päässä.

Elikkä paljon voitaisiin tehdä maapallon säästämiseksi. Mutta kukaan ei tähän ryhdy. Jonakin päivänä ehkä ihmiset viisastuvat ja toteuttavat konkreettisesti tätä hajatelmaani. onko silloin pakko vai onko jo myöhäistä, kuka tietää...