En tiedä missä on vika: olen suhteellisen onnellinen toisinaan, koulussa tulee ihan hyviä arvosanoja, on kavereita ja vanhempien kanssa tulee hyvin toimeen. En vain ymmärrä mistä tulee satunnaiset "masennuskohtaukset". Silloin tuntuu kuin ei olisi mitään järkeä jatkaa elämää, itsemurhasta olen välillä kavereille puhunut mutta en sitä ikinä pystyisi tekemään. Olen oikeastaan tyytyväinen elämääni, mutta se ei vain tunnu oikealta...
elämä ei toimi
marjukkaaa
5597
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei kai tuohon voi muuta sanoa, kun että tee jotain mitä haluat!? Itselläni on masennus johtunut aina jostain mitä ei ole, joten en osaa auttaa tämän paremmin.
oletan että olet nuori vielä. Nuoruuteen kuuluu angstit ja kasvaminen niiden kautta. Ei ole helppoa kasvaa aikuiseksi.
Aikusena ei myöskään aina ole helppo olla, helpottaa mitä enempi ikää tulee
Aina on tie Jumalan luokse auki, aina voi rukoilla.
Voisko liittyä kuukautiskiertoon?
et kertonut ikääsi mutta saatat olla siinä ihanassa teinivaiheessa jonka jokainen käy läpi kasvaessaan aikuiseksi. Itse olen sisäistänyt pitää olla huonojakin hetkiä että tajuaa hyvien arvokkuuden. Myös usko auttaa minua elämässä sillä tiedän etten ole koskaan yksin ja elämäni on valmiiksi suunniteltu. jaksamisia :)
jos se olisi totta
Ja anteeksi,ei ole tarkoitus pilkata uskoanne, sehän on vain hyvä asia jos se antaa jotain.
Olen itse menettänyt uskoni parempaan, olen aina ollut yksin ja sellaisena pysynkin. Menetin vuosi sitten sen mikä teki elämästäni elämisen arvoisen, enkä saa sitä takaisin. Sen olen jo hyväksynyt, mutta sitä en hyväksy koskaan että tätä helkutin kirous tarttuu kaikkiin lähimmäisiini. Näyttää sille että parasta mitä voin toisille antaa on kääntää selkäni ja kävellä pois...
Toisin sanoen kaipaan ajasta iäisyyteen ja mahdollisimman pian
Hyvää kesää kaikille ja voimia!