Usein kun kohtaa uskovaisen vanhuksen, huomaa kuinka jo eletty elämä on opettanut kiitollisuutta. Usein he kertovat kuinka hyvä Jeesus on ollut heitä kohtaan ja kuinka he ovat saaneet kokea rakkautta, suunnatonta rakkautta. Heidän silmistään loistaa kiitollisuus elettyä elämää kohtaan. He odottavat Kuninkaan paluuta levollisin mielin, ehkä hieman kaipuullakin.
Mieleeni usein jää heidän lempeys. Lempeys kanssaihmisiä kohtaan, elämän kunnioitus.
Meidän tulisi ottaa oppia vanhoista ihmisistä, useat heistä ovat taivaltaneet uskontietä jo pitkään... Kun heitä katsoo, niin näkee sen rakkauden mikä heillä on Vapahtajaa kohtaan ja kuinka se loistaa heidän kasvoistaan.
Mieleeni usein jää heidän lempeys. Lempeys kanssaihmisiä kohtaan, elämän kunnioitus.
Meidän tulisi ottaa oppia vanhoista ihmisistä, useat heistä ovat taivaltaneet uskontietä jo pitkään... Kun heitä katsoo, niin näkee sen rakkauden mikä heillä on Vapahtajaa kohtaan ja kuinka se loistaa heidän kasvoistaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itsekin olen vanhuksia hoitaneena havainnut, miten levollisuus ja rauha voi hallita joitakin heitä, mutta sitten on myös hurjan katkeria ihmisiä, joiden lähellä on tosi vaikeata olla. Katkeruus on kuin syöpä.
Jumala varjelkoon katkeruudelta!
Niin, tottakai on myös niitä elämässään katkeroituneita. Tahtoisin heitäkin ymmärtää. Heidän sisäiset kolhut ovat suuret, eikä niitä ole parannettu. Kysymys on aina siitä, että ihmisellä on sisäisiä "vammoja". Vammoja, joita ei ole parannettu.
Niin, pitäähän sitä itsekin tottakai pyytää joka päivä rukouksessa anteeksi pahoja ajatuksiaan ja tekojaan, ettei katkeruus pääsisi muhimaan. Katkeruus on myrkkyä, siksi valveilla olo on meille erityisen tärkeää. Sydämen olisi tärkeää huomata syntisyytensä. Jos joku väittää elävänsä päivänsä, ilman synnin syntiä... epäilen vahvasti. Pahat ajatuksemme ja vihamme ja katkeruutemme yrittävät kietoa otteeseensa. Monesti emme huomaa esimerkiksi kateutta itsessämme ja päästämme sen muhimaan pinnanalle. Emme saa antaa kuitenkaan valtaa näille synneille. Kristuksen tähden saamme anteeksi nämäkin syntimme kun pyydämme sitä, ja sydäntämme puhdistetaan niin ihanasti.
Tiedäksä, mä kävin sun galleriassasi. Sinusta Timo huomaa, että olet hyvä ja lempeä ihminen.
Lähtökohdat ja olosuhteet ovat meillä hyvin erilaiset ja siksi meitä on niin moneen lähtöön.
Sisäistä rikkinäisyyttä ja tunnevammaisuutta esiintyy nykyisin hyvin paljon, siitä kertoo palstammekin havainnollisesti. Itsekään en ole suinkaan ehjimmästä päästä, nimimerkkinikin siitäkin kielii.
Koitetaan parhaamme mukaan kuitenkin vajavaisinakin olla edes jollain tavalla välittämässä kanssakulkijoillemme Jeesuksen rakkautta ja armoa, sillä vain niiden kautta itsekukin meistä voimme päästä eheytymään, pelastuksesta puhumattakaan.
Kiitos lämpimistä sanoistasi. Olen sinun kirjoituksiasi lukiessa todennut mielessäni, että sinä olet selkeästi sovun rakentaja ja sielunhoitajatyyppiä. Jatketaan eteenpäin Jeesuksen armon varassa! Siunausta sinulle!
1. Piet. 2:25
Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.