MAANJÄRISTYKSET JA RAAMATTU
Maanjäristykset syntyvät, kun mannerlaattojen reuna-alueilla tapahtuu niiden siirtymisestä aiheutuneiden jännitteiden äkkinäinen laukeaminen laattojen liikahtaessa hakauksistaan, tai kun Kaikkivaltias maailman Luoja muulla tavoin vaikuttaa ”maan ja taivaan järkkymisen”, tai peräti katoamisen, Hagg. 2:6,7; Heb. 12:27; Ilm. 20:11.
Maanjäristyksistä puhutaan Raamatussa sekä historiallisesti tapahtuneina että profeetallisesti, tulevina tapahtumina. Vanhimmat maininnat ovat Job 9:5, 2Ms. 19:16-20 ja Tuom. 5:4,5. Noin kolmanneksessa puhutaan maan-järistyksistä profeetallisesti, tulevina lopun ajan tapahtumina. Kaikkiaan ja suorasti niistä puhutaan n. 30 kertaa, epäsuorina viittauksina monta kertaa enemmän.
Kaikkivaltiuttaan Jumala osoittaa mm. sillä, että maanjäristykset ja muut luonnonmullistukset tulevat määrä-aikaan ja –tarkoitukseen ja liittyvät voimakkaasti Jumalan ja ihmisten väliseen suhteeseen, sekä tuomitsevassa että siunaavassa tarkoituksessa. Sama tapahtuma voi myös olla tuomioksi Häntä ja kansaansa vastustaville ja siunaukseksi Hänen omilleen. Jumala etsii ihmistä maanjäristystenkin kautta, ja niitä tulee myöskin rukousvastauksina siihen Hänen omiensa huutoon, että Jumalan tahto tapahtuisi maan päällä: Jes 13:11-13; 29:6; Hes 38: 14-20; Ilm. 16:12-21; 4Ms. 16:30-35; 1Sam. 14:13-15; 2Sam. 22:1-17; Apt. 4: 24-31; 16:25-34; Ilm. 8:1-5.
Kaikkein suurin ja merkittävin tapahtuma, jossa maa järisi Kaikkivaltiaan puhuessa, oli Jerusalemissa, kun Elämän Ruhtinas antoi Henkensä meidän syntisten pelastamiseksi:
”Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi Henkensä. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös”, Mt. 27:50-53.
- ”On se tuo tämän maailman ”luontoäiti” sentään aika tekijä, kun se osaa noin taitavasti ajoittaa noiden mannerlaattojensa nytkähdyksen - että taisikin juuri tuohon hetkeen, ja sai siihen vielä sellaisenkin voiman, että hautoja aukeni, poisnukkuneiden ruumiita säikähti (?) hereille ja nousi ylös!” –Voi kun ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että Hän on todellisesti Kaikkivaltias, joka Sanallaan kutsuu olemattomat esiin ja Sanallaan käskee ne pois, niin kuin tahtoo, 1Ms. 1:1-31; Ps. 33:9; Rm. 4:17; Ilm. 20:11; 21:1-7.
Päivien lopulla tulevien maanjäristysten Jeesus ilmoitti olevan suuria, osittain ennen kokemattomia, Lk. 21:11; Ilm. 6:12; 16:18, synnytystuskien alkua, tulemuksensa ja maailmanajan täyttymyksen merkkejä, joiden täytyy tulla, Mt. 24:4-8; Mk. 13:8.
Rakkauden Jumala on maanjäristystenkin kautta puhunut ja on vastakin puhuva, että Hänen ääntänsä kuunneltaisiin ja ihmisille kelpaisi Hänen valmistamansa pelastuksen vastaanottaminen, mielenmuutoksen, kääntymyksen ja Hänen Nimensä avuksi huutamisen kautta, Lk. 24:45-48; Apt. 2:21, 36-41, ja että Jeesus Messias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra, Rauhanruhtinas, voisi tulla takaisin, Sak. 14:4; Jh. 14:4; Apt. 1:11; 3:19-21.
Onnettomuuden kohteeksi joutuminen ei ole merkki suuremmasta syntisyydestä suhteessa muihin, vaan niin Jeesus opetti, että ”samoin te kaikki hukutte, ellette tee parannusta”, Lk. 13:1-5.
Maanjäristykset syntyvät, kun mannerlaattojen reuna-alueilla tapahtuu niiden siirtymisestä aiheutuneiden jännitteiden äkkinäinen laukeaminen laattojen liikahtaessa hakauksistaan, tai kun Kaikkivaltias maailman Luoja muulla tavoin vaikuttaa ”maan ja taivaan järkkymisen”, tai peräti katoamisen, Hagg. 2:6,7; Heb. 12:27; Ilm. 20:11.
Maanjäristyksistä puhutaan Raamatussa sekä historiallisesti tapahtuneina että profeetallisesti, tulevina tapahtumina. Vanhimmat maininnat ovat Job 9:5, 2Ms. 19:16-20 ja Tuom. 5:4,5. Noin kolmanneksessa puhutaan maan-järistyksistä profeetallisesti, tulevina lopun ajan tapahtumina. Kaikkiaan ja suorasti niistä puhutaan n. 30 kertaa, epäsuorina viittauksina monta kertaa enemmän.
Kaikkivaltiuttaan Jumala osoittaa mm. sillä, että maanjäristykset ja muut luonnonmullistukset tulevat määrä-aikaan ja –tarkoitukseen ja liittyvät voimakkaasti Jumalan ja ihmisten väliseen suhteeseen, sekä tuomitsevassa että siunaavassa tarkoituksessa. Sama tapahtuma voi myös olla tuomioksi Häntä ja kansaansa vastustaville ja siunaukseksi Hänen omilleen. Jumala etsii ihmistä maanjäristystenkin kautta, ja niitä tulee myöskin rukousvastauksina siihen Hänen omiensa huutoon, että Jumalan tahto tapahtuisi maan päällä: Jes 13:11-13; 29:6; Hes 38: 14-20; Ilm. 16:12-21; 4Ms. 16:30-35; 1Sam. 14:13-15; 2Sam. 22:1-17; Apt. 4: 24-31; 16:25-34; Ilm. 8:1-5.
Kaikkein suurin ja merkittävin tapahtuma, jossa maa järisi Kaikkivaltiaan puhuessa, oli Jerusalemissa, kun Elämän Ruhtinas antoi Henkensä meidän syntisten pelastamiseksi:
”Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi Henkensä. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös”, Mt. 27:50-53.
- ”On se tuo tämän maailman ”luontoäiti” sentään aika tekijä, kun se osaa noin taitavasti ajoittaa noiden mannerlaattojensa nytkähdyksen - että taisikin juuri tuohon hetkeen, ja sai siihen vielä sellaisenkin voiman, että hautoja aukeni, poisnukkuneiden ruumiita säikähti (?) hereille ja nousi ylös!” –Voi kun ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että Hän on todellisesti Kaikkivaltias, joka Sanallaan kutsuu olemattomat esiin ja Sanallaan käskee ne pois, niin kuin tahtoo, 1Ms. 1:1-31; Ps. 33:9; Rm. 4:17; Ilm. 20:11; 21:1-7.
Päivien lopulla tulevien maanjäristysten Jeesus ilmoitti olevan suuria, osittain ennen kokemattomia, Lk. 21:11; Ilm. 6:12; 16:18, synnytystuskien alkua, tulemuksensa ja maailmanajan täyttymyksen merkkejä, joiden täytyy tulla, Mt. 24:4-8; Mk. 13:8.
Rakkauden Jumala on maanjäristystenkin kautta puhunut ja on vastakin puhuva, että Hänen ääntänsä kuunneltaisiin ja ihmisille kelpaisi Hänen valmistamansa pelastuksen vastaanottaminen, mielenmuutoksen, kääntymyksen ja Hänen Nimensä avuksi huutamisen kautta, Lk. 24:45-48; Apt. 2:21, 36-41, ja että Jeesus Messias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra, Rauhanruhtinas, voisi tulla takaisin, Sak. 14:4; Jh. 14:4; Apt. 1:11; 3:19-21.
Onnettomuuden kohteeksi joutuminen ei ole merkki suuremmasta syntisyydestä suhteessa muihin, vaan niin Jeesus opetti, että ”samoin te kaikki hukutte, ellette tee parannusta”, Lk. 13:1-5.
Vastaukset 2
Vanhimmat
RÖYH!!!!
poikasena, paremman puutteessa, ihan kohtuullista sätkäpaperia.