Monesti seurakunnissa pelotellaan tarinoilla että ihminen on käynyt kokouksissa ja siellä itkeskellyt ja ollut surullinen..mutta sitten kun ei ole kääntynytkään loppujen lopuksi lahkoon onkin kerrottu tarina että tuo henkilö on kuollut koska Jumala muka olisi vihannut tuota tyyppiä sen takia koska ei kääntynyt ja tappanut sen ja heittänyt oitis helvettiin! Olen huomannut että vaikka se kiistetään on helvetilläpelottelu se millä ihminen manipuloidaan lahkoon sisälle ja heidän opetustensa orjiksi! Noita tarinoita kertovat jatkuvasti ääripaatokselliset pastorit ja kirjoissa noita juttuja on lukematomia. Tuskainen ja ahdistunut ihminen joka etsii apua mutta ei jaksa eikä ole voimaa noudattaa elämäntapaa jota lahkoon päästäkseen on kyettävä noudattamaan heitetäänkin sitten äkkikuolemalla helvettiin! Onko tämä tosiaan tällaista? Onko niin että joidenkin vaan täytyy kärsiä ensin tässä elämässä ja lopulta se viedään vielä lopulliseen kärsimykseen helvettiin kun ei pystynyt noudattamaan ahdistavia lahkosäädöksiä?
Te olette tosi julmia ihmisiä!
Te olette tosi julmia ihmisiä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
ystäväiseni nyt puhut? En minä ainakaan tunne tuollaista "lahkoa" ollenkaan,ja miksi se on "lahko",mikä siitä tekee lahkon? Millä perusteella joku seurakunta on lahko,mistä tuo nimitys saa "voimansa"?
Eihän vaan "valtiokirkko" ole taas sen määrittäjä?
Hauska käsite tää lahko, mut joo se on kai sivuseikka...Siitä tulee vaan mieleen kaikenlaiset kulttimenot ja oudot ilmiöt buukijuttuja you know..:)
Mutta eikös tuo helvetillä pelottelu ole aikas vanhanaikaista... Musta paremminkin uskossa on kyse rakkaudesta ja siitä että joku rakastaa, hellii, pitää huolta ja hoitaa, kuin siitä että uskon koska en haluu helvettiin...
En ite ole kauhean helvetti-kammoinen koska elän tässä päivässä, en osaa oikein miettiä niin pitkälle, et jaksaisin pohtia pelkojani helvettiä kohtaan.. Mutta usko on onkin tätä hetkeä varten, on ihana tietää että on rakastettu, jonkun silmäterä..On joku johon nojautua, joku joka pitää minusta kaikkine vajavaisuuksine, on aina läsnäoleva...
Kyllä on olemassa taivas ja helvetti..Mutta mun elämä ainakin ilman Jeesusta oli ihan helvettiä jo täällä maan päällä...Sellaista pimeetä yksinäisyyttä ja tyhjyyttä, josta ei ole enää tietoakaan...Nyt kun olen yksin, rukoilen ja Hän täyttää läsnäolollaan...Se on RAKKAUTTA se :) oi tänäänkin, kun kerroin Hänelle ikävöiväni Häntä niin kovin, Hän otti minut syliini ja kosketti...Se on parasta mitä tiedän, Jeesuksen läsnäolo ja sen sinunkin toivon kokevan..:)
Mutta jos minulle on säädetty Eesaun osa eli olen Jumalan vihaama jo syntymästä saakka=(
Sellaista osaa ei etsiälle tuu...Sillä Raamatussa Jeesus sanoo: että ketään, joka uskoo Häneen Hän ei heitä pois.
Siis sulla ei oo huolta senkus elät rauhassa vaan, HÄN ei hylkää, eikä sinua jätä
ja kaikintavoin pahoja. Anna anteeksi. Haluamme vain seurata Jeesusta. Sori.