...teille, joilta on tubulaariset rinnat leikattu? Jos leikkauksestasi on kulunut jo tovi, niin kerroppa ihmeessä miten olet parantunut??? Itse yhä odottelen leikkaukseen pääsyä....Vastauksista kiitollinen..
Hei mitä kuuluu...
leikattava
71235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla on leikkauksesta kulunut yli neljä kuukautta. Rinnat ovat täysin pehmenneet ja sen seurauksena aavistuksen palaneet vanhaan muotoonsa. Minulta leikattiin nännipihaa ym. ehkä liian säästeliäästi implanttien pieneen kokoon nähden ja kun kolmisen viikkoa sitten sisäiset nännien ympäri menevät tikit (asiaan kuuluvan sulamisen seurauksena) katkesivat niin nännipihat tasottuivat ja laajenivat huomattavasti. Tämän seurauksena rinnat menettivät pyöreyttään, mutta eivät ole pahan näköiset eivätkä roiku siitä huolimatta. Tätä asiaa minun onkin pitänyt jo moneen otteeseen raportoida, mutta aikaiseksi en ole ehtinyt saamaan.
Nännipiha on kuitenkin vaikkakin laaja niin tasainen eikä ollenkaan pallomainen niin kuin ennen leikkausta. Rinnat ovat vähän soikeammat ja nännipihat suuremmat ja luonnollisemman malliset kuin ennen tikkilankojen katkeamista. Kun nännipihanympärystikkilanka katkesi ja vapautui niin rinnassa nipisteli pari päivää sen jälkeen, varsinkin käsiä nostaessa. Johtui langan löystymisestä ja liikkumisesta.
Kirurgini varoittelikin ennen leikkausta että jonkinlaista palautumista saattaa tapahtua, mutta sain sen käsityksen, että tarvittaessa leikataan myöhemmin uudestaan jos tilanne sitä vaatii. Vielä ei kyllä vaadi.
Muuten kivuista ja tunnoista sen verran että välillä vielä varsinkin aamuisin rinnoissa on sellaisia lieviä tuntemuksia, jota ei nyt oikein kivuksikaan voi kutsua, että muistaa rintojen olleen leikkauksessa.
Lisäksi yksi asia, jota en ollut ennen leikkausta yhtään tullut ajatelleeksi, että uiminen ei tunnu enää ollenkaan niin miellyttävältä kuin ennen. Implanttini ovat lihaksen alla joten uidessa varsinkin asian huomaa kun rintalihaksia joutuu kunnolla käyttämään. Kipuja tähän ei liity vaan outo tunnne lihaksissa. Räpylät sitten jalkaan vaan jos kunnolla haluaa polskutella. No onneksi en ole mikään himo uimari kuitenkaan, olisin joka tapauksessa leikkaukseen mennyt vaikka asiasta olisin etukäteen tiennytkin. Harmi vaan että kaikkea ei voi saada... Hyvänä asiana mainittakoon se, että voin käyttää ihania toppaamattomia kolmiobikinejä kun makoilen siellä rannalla ja otan aurinkoa, (hyvällä suojakertoimella tietenkin).
Hyvää kesää kaikille!!!
ps. mitä kuluu "titityylle"????
Onnistuneen leikkauksen johdosta. Minkä kokoiset implantit sulle laitettiin ja mikä oli lähtötilanne? Itselläni sama ongelma.
Lähtökoko oli pienehkö B, esim Lindexsin B-kuppiin mahtui hyvin toppauksia. Nyt saman liikkeen C-kuppi on juuri ja juuri tarpeeksi iso. Implantit on 160 g kumpikin, eli taitavat olla pienimmästä päästä mitä laitetaan. Mulla kuitekin oli sen verran omaakin "varustusta" pohjalla, että tuli juuri sen kokoiset rinnat kuin halusinkin eli C:t. Luonnollisen näköisetkin vielä koska implantit ovat anatomiset.
Ihan mukavasti menee nyt, arpien paranemisen kanssa ollut aikalailla ongelmia. Molemmissa rinnoissa arvet tulehtuivat, johtui ilmeisesti tikkilangoista jotka tulivat ihon läpi. Mutta nyt alkaa tulehdukset rauhoittua, tosin arvet eivät nyt sitten ole niin huomaamattomat. Ja toinen implantti vähän alempana kuin toinen joten se ei näytä niin "normaalilta".
Mutta kaikesta huolimatta tilanne on parempi kuin ennen leikkausta.Rinnat ovat vielä hieman arat ja kovat, mutta eiköhän sekin siitä ajan kanssa suttaannu. Ja nännipihat jäi isoiksi, olisin itse toivonut hieman pienempiä. Mutta eipä kai sitä voi kaikkea saada :) niin leikkauksesta on siis kaksi kuukautta. Ja nännit eivät reagoi vielä samallalailla kuin ennen leikkausta, esim kylmään.
Olen kuitenkin tyytyväisempi kuin ennen leikkausta, ja tosiaan ihanaa kun ei tarvitse käyttää topattuja liivejä, voi ottaa arskaa pikkupikku pikineissä :)
Niin ja lähtötilanne olis siis a/b kuppi ja täytettä tuli 215g.
Mulla kävi niin että, heti laikkauksen jälkeen implantit olivat samalla korkeudella, sitten nopeamman paranemisen myötä toinen laskeutui yli puoli senttiä alemmas kuin toinen ja aloin jo huolestua, mutta kyllähän se toinenkin siltä ajan kanssa on pikkuhiljaa yhtä alas tullut. Hitaammassa oli aluksi alhaalla pahemat mustelmat niin pehmeneminen vain vei enemmän aikaa.
Mullakin oli joitakin tikkilanka ongelmia, mutta nekin kohdat ovat jo täysin siisteiksi parantuneet. Sain pikku tulehdukset teepuuöljyllä kuriin.
Olen amerikkalaisilla sivuilla katsonut että tässä kyseenomaisessa Benelli-liftissä ihoa ja nännipihaa otetaan joskus paljon rohkeammin pois. Sen seurauksena aluksi nännin reunaan muodostuu pikkuisen poimua joka sitten juuri tikkilangan katkeamisen yhteydessä ja nännin ns levahtamisen yhteydessä tasoittuu. Mullakin oli yhdessä kohtaa tälläinen poimu koska siitä kohtaa oli nännipihasta otettu enemmän pois pienen iho kohouman takia (kutsuin sitä kolmanneksi nännikseni ;) Harmi että kaikkialta ei otettu yhtä paljon, koska mitään pomuja/ryppyjä ei enää todellakaan ole ja arpikin on siitä kohtaa erittäin siisti. Nännipihoista olisi vaan tullut pienemmät.
Ehkä on kuitenkin parempi niin päin, että ei otettu liikaa, vaan varovaisemmin. Ajattelin että ehkä menen joskus myöhemmin yksityiselle pienentämään nännipihaa lisää. Toisaalta ne ovat kyllä nyt jo niin siisteiksi parantuneet ja koostaan huolimatta luonnollisen näköiset, niin enpä enää tiedä jaksanko.
Pitää sitten itsekin katsoa myöhemmin tarvitseeko vielä tehdä jotain parannuksia, kunhan nämä nyt ensin paranee kunnolla. En voinut tulehduksien takia edes teippailla haavoja, joten toisen rinnan arpi on paljon punaisempi ja leveämpi. Pitänee ostaa jotain kunnon arpivoidetta vielä ja katsoa josko sellaisestakin olisi jotain apua.