Kauppakorkea Teht.32

Hei!

Mietin itsekin ihan samaa, ja soitin sen koulun opintotoimistoon, minne minut on hyväksytty. Sieltä neuvottiin rastittamaan opiskelupaikan vastaanottolomakkeesta kohta, jossa sanotaan, että vastaanotan saamani opiskelupaikan mikäli en tule valituksi jonottamaani kouluun. Virallisestihan en ole HSE:hen jonossa, mutta tämä oli heidän mukaansa lähin vaihtoehto. Varmuuden vuoksi laitoin mukaan vielä saatekirjeen, jossa selitin koko oikaisupyyntökuvion.

En tiedä, miten kauan oikaisun käsittely kestää, mutta periaatteessa päätös pitäisi saada ennen 18.8. Tällöin nimittäin jonotusaika "raukeaa" ja tulen hyväksytyksi sinne minne minut nyt hyväksyttiin.

Tiedustelen vielä myöhemmin HSE:stä oikaisuvaatimuksen käsittelyaikoja kunhan saan sieltä jonkun asiasta tietävän kiinni.. Imoittelen asiasta kunhan tiedän paremmin!

Hei vielä!

Vein tänään valitukseni HSE:n kirjaamoon, ja sanoivat siellä, että oikaisupyyntöjen tarkkaa käsittelypäivää ei vielä ole tiedossa, mutta se on noin 2 viikon sisällä viimeisestä mahdollisesta valituspäivästä (4.8.). Eli tiukille menee ainakin mulla, kun tieto päätöksestä pitäis saada 18.8. mennessä. Laitoinkin kuoreen mukaan kopiot opiskelupaikan vastaanottoilmoituksesta, jonka lähetin siihen kouluun johon pääsin saatekirjeestä sinne kouluun. Näistä molemmista näkee että tieto pitäis saada 18.8. mennessä.

Jos olet tullut valituksi jo johonkin kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kouluista, et voi jäädä jonottamaan esim. 1.vaihtoehtoasi. Kuten aiemmassa viestissäni sanoin, ainakin siinä koulussa minne mut hyväksyttiin, neuvottiin opiskelupaikan vastaanottoilmoitukseen rastittamaan kuitenkin se jonotusvaihtoehto, jolloin ne odottavat 18.8. asti oikaisupäätöstä. Jos oikaisu menee läpi, pääsen Helsinkiin, muussa tapauksessa siihen kouluun, johon nyt tulin valituksi.

Oikaisu kirjoitti:

Hei vielä!

Vein tänään valitukseni HSE:n kirjaamoon, ja sanoivat siellä, että oikaisupyyntöjen tarkkaa käsittelypäivää ei vielä ole tiedossa, mutta se on noin 2 viikon sisällä viimeisestä mahdollisesta valituspäivästä (4.8.). Eli tiukille menee ainakin mulla, kun tieto päätöksestä pitäis saada 18.8. mennessä. Laitoinkin kuoreen mukaan kopiot opiskelupaikan vastaanottoilmoituksesta, jonka lähetin siihen kouluun johon pääsin saatekirjeestä sinne kouluun. Näistä molemmista näkee että tieto pitäis saada 18.8. mennessä.

Jos olet tullut valituksi jo johonkin kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan kouluista, et voi jäädä jonottamaan esim. 1.vaihtoehtoasi. Kuten aiemmassa viestissäni sanoin, ainakin siinä koulussa minne mut hyväksyttiin, neuvottiin opiskelupaikan vastaanottoilmoitukseen rastittamaan kuitenkin se jonotusvaihtoehto, jolloin ne odottavat 18.8. asti oikaisupäätöstä. Jos oikaisu menee läpi, pääsen Helsinkiin, muussa tapauksessa siihen kouluun, johon nyt tulin valituksi.

Lue lisää

No aika myöhäiseksi menee. Osaisiko joku onnellisista sisään päässeistä kertoa, milloin on ensimmäinen koulun aloittamiseen liittyvä aktiviteetti Helsingin kauppiksessa. Siis tarkoitan jotain tutor-hommaileita ja orientoivia settejä, mitä varman voisi kuvitella olevan jo tuolla elokuun lopulla.

Jos nyt sattuu vielä pääsemään tuonne kouluun, niin ei olis kiva missata kaikkia tärkeitä alkuhäppeningejä.

eee

Sain eilen virheellistä tietoa, miten paikan vastaanotto & oikaisu -kuvio menee. Alla uusin ja oikea tieto:
-------------------------------------------------
Hei,

Opiskelupaikan vastaanottoilmoituksesi saapui tänään. Valitettavasti sait aikaisemmin hieman väärää tietoa oikaisupyynnön vaikutuksesta opiskelupaikan vastaanottoon. Oikaisupyynnöillä ei siis ole vaikutusta opiskelupaikan vastaanottoon, vaan saatu paikka kannattaa ottaa vastaan, sillä jos oikaisupyyntö menee läpi, on sen kautta saatu opiskelupaikka turvattu, eikä aikaisempi vastaanotto vaikuta siihen. Jos HSE:n ovet avautuvat, otat vain sen paikan vastaan ilman mitään ongelmia.
-------------------------------------------------
Eli ei haittaa vaikka päätös tulisi vasta 18.8. jälkeen! :)

Kiintiöillä ei taida olla enää siinä vaiheessa merkitystä kun valitus on aiheellinen. Ihmisiä suojaa Suomessa oikeusturva ja valtio on pakotettu maksamaan "kömmähdyksensä"

joku kirjoitti:

Kiintiöillä ei taida olla enää siinä vaiheessa merkitystä kun valitus on aiheellinen. Ihmisiä suojaa Suomessa oikeusturva ja valtio on pakotettu maksamaan "kömmähdyksensä"

Lue lisää

Oikeusturva on - ehkä teoriassa. Tässä vähän faktaa viime vuodelta: http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-09-28,104:2:329723,1:0:0:0:0:0:

"Kauppakorkeakoulu ei muuttanut valintojaan."

Mutta joo, tottakai kannattaa ja pitääkin yrittää, mutta ainakin minun uskoni valituksen läpimenemiseen on suht heikko. Kauppakorkeakoulu voi esim. ihan hyvin kuitata koko asian tuolla kokeen ohjeissa olleella "oikea tai _lähinnä oikea_ vaihtoehto" -kohdalla.

joo.... kirjoitti:

Oikeusturva on - ehkä teoriassa. Tässä vähän faktaa viime vuodelta: http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-09-28,104:2:329723,1:0:0:0:0:0:

"Kauppakorkeakoulu ei muuttanut valintojaan."

Mutta joo, tottakai kannattaa ja pitääkin yrittää, mutta ainakin minun uskoni valituksen läpimenemiseen on suht heikko. Kauppakorkeakoulu voi esim. ihan hyvin kuitata koko asian tuolla kokeen ohjeissa olleella "oikea tai _lähinnä oikea_ vaihtoehto" -kohdalla.

Lue lisää

Tottakai oikaisun läpimenoon on todella huonot mahdollisuudet, mutta yrittänyttä ei laiteta!

Muutama vuosi sitten HSE:hen jouduttiin hyväksymään useampi hakija yli kiintiön kokeessa olleen virheen vuoksi.

Ja mitä tulee lähinnä oikeaan vastaukseen, itse perustelin kyllä tuonkin seikan näkökulmasta oikaisupyyntöni perustetta.

joo.... kirjoitti:

Oikeusturva on - ehkä teoriassa. Tässä vähän faktaa viime vuodelta: http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-09-28,104:2:329723,1:0:0:0:0:0:

"Kauppakorkeakoulu ei muuttanut valintojaan."

Mutta joo, tottakai kannattaa ja pitääkin yrittää, mutta ainakin minun uskoni valituksen läpimenemiseen on suht heikko. Kauppakorkeakoulu voi esim. ihan hyvin kuitata koko asian tuolla kokeen ohjeissa olleella "oikea tai _lähinnä oikea_ vaihtoehto" -kohdalla.

Lue lisää

"Yksi jopa valitti siitä, että vieruskaveri oli käynyt kokeen aikana kaksi kertaa vessassa ja hän oli häiriintynyt siitä."


-Älkää nyt ainakaan tällaisia laittako. =) Juuri tehtävän 32 aikana vieruskaveri lähti vessaan ja ajatukset sekosivat ja laitoin väärän vaihtoehdon.

aina.. kirjoitti:

"Yksi jopa valitti siitä, että vieruskaveri oli käynyt kokeen aikana kaksi kertaa vessassa ja hän oli häiriintynyt siitä."


-Älkää nyt ainakaan tällaisia laittako. =) Juuri tehtävän 32 aikana vieruskaveri lähti vessaan ja ajatukset sekosivat ja laitoin väärän vaihtoehdon.

Lue lisää

..kai sentään! Mä en kehtais edes lähettää tollaista oikaisupyyntöä.

Omassa oikaisupyynnössäni yritin parhaani mukaan perustella asiani, mutta epäilen kyllä suuresti muuttaisivatko päätöstään. Ainakin nyt oon kaikkeni yrittänyt, ei muu auta..

Äidinkielenkirjat edes jotenkin lukenut, tietää, että et osaa käyttää pilkkua oikein.

Kielipolliisi kirjoitti:

Äidinkielenkirjat edes jotenkin lukenut, tietää, että et osaa käyttää pilkkua oikein.

Kirjan tarkkaan lukeneena voisit kertoa millä perusteella auringonpaiste on julkishyödyke? Ihan vaan sen asiankin vuoksi olisi mielenkiintoista kuulla, koska olen kahlannut sitä kirjaa todella tarkkaan, enkä vieläkään saa auringonpaisteesta julkishyödykettä. Siis nimen omaan kirjan perusteella.

..... kirjoitti:

Kirjan tarkkaan lukeneena voisit kertoa millä perusteella auringonpaiste on julkishyödyke? Ihan vaan sen asiankin vuoksi olisi mielenkiintoista kuulla, koska olen kahlannut sitä kirjaa todella tarkkaan, enkä vieläkään saa auringonpaisteesta julkishyödykettä. Siis nimen omaan kirjan perusteella.

Lue lisää

julkishyödykettä voivat kaikki kuluttaa samaan aikaan , kuten yleinen turvallisuus ,myös keväinen auringonpaiste!! menikö kaaliin

eräs vaan kirjoitti:

julkishyödykettä voivat kaikki kuluttaa samaan aikaan , kuten yleinen turvallisuus ,myös keväinen auringonpaiste!! menikö kaaliin

Sun perusteitten mukaan se kyllä ei nyt aukottomasti täsmää. Turvallisuus on jonkin tahon tuottama hyödyke, mutta aurinko ei. kansantaloustiede tarkastelee kirjan mukaan taloudellisentoiminnan piiriin kuuluvia asioita, mutta aurinko ei siihen kuulu. Kirjan esimerkit julk.hyödykkeistä on aina jonkin tuottamia.

Kirja antaa ymmärtää julkishyödykkeen kuuluvaksi taloudellisen toiminnan piiriin ja sitähän auringonpaiste ei ole, mikäli se rinnastetaan raikkaaseen ilmaan. Tuossa kai lyhykäisyydessään on se valituksen pointti ja sitä on kyllä hankala minkään lautakunnan aukottomasti kumota. Kysymys on huono, koska se jättää liikaa tulkinnan varaa ja aurinkoa ei voida kirjan perusteella määrittää tarkasti julkishyödykkeisiin kuuluvaksi.

..... kirjoitti:

Sun perusteitten mukaan se kyllä ei nyt aukottomasti täsmää. Turvallisuus on jonkin tahon tuottama hyödyke, mutta aurinko ei. kansantaloustiede tarkastelee kirjan mukaan taloudellisentoiminnan piiriin kuuluvia asioita, mutta aurinko ei siihen kuulu. Kirjan esimerkit julk.hyödykkeistä on aina jonkin tuottamia.

Kirja antaa ymmärtää julkishyödykkeen kuuluvaksi taloudellisen toiminnan piiriin ja sitähän auringonpaiste ei ole, mikäli se rinnastetaan raikkaaseen ilmaan. Tuossa kai lyhykäisyydessään on se valituksen pointti ja sitä on kyllä hankala minkään lautakunnan aukottomasti kumota. Kysymys on huono, koska se jättää liikaa tulkinnan varaa ja aurinkoa ei voida kirjan perusteella määrittää tarkasti julkishyödykkeisiin kuuluvaksi.

Lue lisää

Lyhyesti ja ytimekkäästi, juuri näin! :)

Oikaisu kirjoitti:

Lyhyesti ja ytimekkäästi, juuri näin! :)

Itse näen myös kokeentekijöiden olevan tuossa kohdassa väärässä. Vaikka jotenkin saisivatkin asian käännetyksi omaksi edukseen, on noin tulkinnanvaraisten kysymysten laittaminen kokeeseen mielestäni heikko suoritus. Todellista osaamista tuo kysymys, tai lähinnä siis vastausvaihtoehto, ei enää mitannut.

Itsekin sain tuosta kohdasta -0,5 pistettä, mutta sisäänpääsy ei siihen kaatunut. Ilman muuta kannattaa valittaa, mahdollisuus on aina olemassa. Voi tosin olla, että tuota kohtaa muuttamalla liian moni pääsisi sisään.

..... kirjoitti:

Kirjan tarkkaan lukeneena voisit kertoa millä perusteella auringonpaiste on julkishyödyke? Ihan vaan sen asiankin vuoksi olisi mielenkiintoista kuulla, koska olen kahlannut sitä kirjaa todella tarkkaan, enkä vieläkään saa auringonpaisteesta julkishyödykettä. Siis nimen omaan kirjan perusteella.

Lue lisää

julkishyödykkeille on ominaista se, että niiden käyttöä ei voida varsinaisesti rajata/kontrolloida, jolloinka voidaan puhua "vapaamatkustuksesta" mikäli niistä peritään jotakin maksua.

omenia ei kaupasta voikaan (tai voi, mutta tällöin syyllistyy rikokseen=)) napata maksamatta.

armeijan suhteen taas kuka tahansa voi väittää ettei ole halukas maksamaan siitä (verojen muodossa) luottamalla samalla että joku siitä aina maksaa.

auringonpaisteen käyttöä (esim sähkön tuotannon osalta) ei voida kontrolloida, ja jos lähdettäisiin sitä verottamaan niin taas aina olisi väkeä jotka väittäisivät etteivät tarvitse sitä, mutta luottavat kuitenkin siihen että joku maksaa.

tässä siis vain oma logiikkani =)

.... kirjoitti:

julkishyödykkeille on ominaista se, että niiden käyttöä ei voida varsinaisesti rajata/kontrolloida, jolloinka voidaan puhua "vapaamatkustuksesta" mikäli niistä peritään jotakin maksua.

omenia ei kaupasta voikaan (tai voi, mutta tällöin syyllistyy rikokseen=)) napata maksamatta.

armeijan suhteen taas kuka tahansa voi väittää ettei ole halukas maksamaan siitä (verojen muodossa) luottamalla samalla että joku siitä aina maksaa.

auringonpaisteen käyttöä (esim sähkön tuotannon osalta) ei voida kontrolloida, ja jos lähdettäisiin sitä verottamaan niin taas aina olisi väkeä jotka väittäisivät etteivät tarvitse sitä, mutta luottavat kuitenkin siihen että joku maksaa.

tässä siis vain oma logiikkani =)

Lue lisää

Valintakokeissa ei kysytä kenenkään mielipiteitä, vaan sitä, mitä kirjassa asiasta kerrotaan. Aivan sama vaikka oikea vastausvaihtoehto olisi hölympölyä, niin oikeinhan se on jos koekirjassa näin sanotaan.

Nimenomaan pääsykoekirjan tulkinnan mukaan asia on täysin yksiselitteinen: kysymyksen laatijan tulkinta on väärä!

Kielipolliisi kirjoitti:

Äidinkielenkirjat edes jotenkin lukenut, tietää, että et osaa käyttää pilkkua oikein.

Meikäläinen opiskelee jo toista vuotta, eikä tietoakaan pilkkusäännöistä.

Yleisen turvallisuuden ja vakaan rahan arvon on joku tuottanut. Keväistä auringonpaistetta ei minun nähdäkseni ole kukaan tuottanut.

kyky ja sitä pitäisi enemmän pääsykokeissa testata. Olen 100% varma, ettei valitus mene läpi.

sdjk kirjoitti:

Yleisen turvallisuuden ja vakaan rahan arvon on joku tuottanut. Keväistä auringonpaistetta ei minun nähdäkseni ole kukaan tuottanut.

Nimi 'julkishyödyke' ei tule siitä, että hyödykkeen pitäisi olla julkisesti tuotettu.

Julkishyödykkeitä ei pystytä myymään markkinoilla. Siitä tulee nimi julkinen hyödyke.

Julkishyödyke on analyyttinen käsite; kenenkään ei tarvitse tuottaa sitä.

Nämä edelliset ovat oikeata faktaa! Kysymys on se, että oliko asia kirjassa määritelty tarpeeksi selvästi.

Jos vetoatte siihen, että auringonpaiste ei ole julkinen hyödyke, ette saa oikaisupyyntöänne läpi, sillä auringonpaiste on julkishyödyke!

Jos vetoatte siihen, että kirjan epämääräisen määritelmän takia tehtävä oli mahdotonta ratkaista, on jonkinlaiset mahdollisuudet saada oikaisupyyntö läpi.

sdjk kirjoitti:

Yleisen turvallisuuden ja vakaan rahan arvon on joku tuottanut. Keväistä auringonpaistetta ei minun nähdäkseni ole kukaan tuottanut.

"Yleisen turvallisuuden ja vakaan rahan arvon on joku tuottanut. Keväistä auringonpaistetta ei minun nähdäkseni ole kukaan tuottanut."


-Niin, eikä tarvitsekaan tuottaa. Julkisen hyödykkeen ei tarvitse olla kenenkään tuottama. Auringonpaiste on ihan oikeasti julkinen hyödyke. Tehtävässä ei ollut virhettä sinänsä.

Eri asia sitten, voiko kirjan häilyvän määritelmän perusteella ratkaista tehtävän.

tarvitse tuottaa kirjoitti:

"Yleisen turvallisuuden ja vakaan rahan arvon on joku tuottanut. Keväistä auringonpaistetta ei minun nähdäkseni ole kukaan tuottanut."


-Niin, eikä tarvitsekaan tuottaa. Julkisen hyödykkeen ei tarvitse olla kenenkään tuottama. Auringonpaiste on ihan oikeasti julkinen hyödyke. Tehtävässä ei ollut virhettä sinänsä.

Eri asia sitten, voiko kirjan häilyvän määritelmän perusteella ratkaista tehtävän.

Lue lisää

En tarvitsekaan tuottaa, vaan kysymys on siitä, että kirjassa ei sanota, pitääkö julkishyödykkeen olla julkisyhteisön tuottama vai ei. Kirjan esimerkkien pohjalta päätyy siihen ratkaisuun, että pitää olla. Tästä on kysymys.

mutta kirjoitti:

En tarvitsekaan tuottaa, vaan kysymys on siitä, että kirjassa ei sanota, pitääkö julkishyödykkeen olla julkisyhteisön tuottama vai ei. Kirjan esimerkkien pohjalta päätyy siihen ratkaisuun, että pitää olla. Tästä on kysymys.

Lue lisää

Kirjassa ei tosiaan sanota suoraan, että julkishyödykkeen ei tarvitse olla julkisesti tuotettu, mutta onko rahan arvokaan sitä? Rahan arvo määräytyy vapaasti markkinoilla, eikä mikään yhteisö varsinaisesti *tuota* rahan arvoa. Turvallisuuden ja järjestyksen *tuottaminen* on myös vaikeasti selitettävissä. Sitä paitsi tässä on kysymys esimerkeistä, eikä niiden aikaansaamilla assosiaatiolla saa olla tekemistä asian kanssa. Kirjan muusta tekstistä pitää ymmärtää, mistä julkishyökykkeessä on kysymys, eikä muutamasta esimerkistä.

Kokeen tarkastajien helpot vasta-argumentit ovat, että kirjassa mainitaan puhtaan ilman olevan hyödyke. Lisäksi julkishyödykkeen käyttäjiä ei voida kontrolloida, yhdestä lisäkäyttäjästä ei koidu kustannuksia ja julkishyödykkeen toimittaminen markkinoiden kautta ei onnistu. Eli pitää ymmärtää, että puhdas ilma on julkishyödyke ja siten on myös auringonpaiste.

Vaikea oli kysymys 32, ja harva osasi vastata oikein. Itse kuitenkin vastasin oikein, ja meitä oli kuitenkin paljon muitakin, mikä tekee valituksen läpimenemisestä entistä vaikeampaa.

on tärkeä kirjoitti:

kyky ja sitä pitäisi enemmän pääsykokeissa testata. Olen 100% varma, ettei valitus mene läpi.

Jep, puhdas ilma on julkishyödyke. Niin on myös auringonpaiste. Mun mielestä aika selkee homma.

Mursu06 kirjoitti:

Jep, puhdas ilma on julkishyödyke. Niin on myös auringonpaiste. Mun mielestä aika selkee homma.

MITÄ HELVETTIÄ SIINÄ NYT TARKALLEEN KYSYTTIIN??

jo valmis kirjoitti:

MITÄ HELVETTIÄ SIINÄ NYT TARKALLEEN KYSYTTIIN??

Eikö ne siellä kauppiksessa opettanut sulle, miten caps lockin saa pois päältä? Ehkä pitäis mennä vielä pariksi vuodeksi takaisin..

Valintakoehan mittaa myös hakijan päättelykykyä ja kykyä soveltaa valintakoekirjojen tietoja. Näin ollen ei kysyttävien asioiden tarvitse (käsittääkseni) välttämättä lukea suoraan kirjasssa, kunhan asia on tekstistä pääteltävissä.

Toisin sanoen kiistassa on siis loppupeleissä kyse siitä, että voitiinko keväisen auringonpaisteen päätellä kirjan tekstin valossa olevan julkishyödyke vai ei? En usko, että tähän kysymykseen voidaan antaa täysin absoluuttista vastausta, vaan kyse on enemmänkin tulkinnasta. Siis voitiinko tekstiä tulkita niin tai näin.. Ja ei varmaan liene vaikea arvata, kenen eduksi lautakunta tulkitsee kirjan tekstiä.

jepjepjep kirjoitti:

Valintakoehan mittaa myös hakijan päättelykykyä ja kykyä soveltaa valintakoekirjojen tietoja. Näin ollen ei kysyttävien asioiden tarvitse (käsittääkseni) välttämättä lukea suoraan kirjasssa, kunhan asia on tekstistä pääteltävissä.

Toisin sanoen kiistassa on siis loppupeleissä kyse siitä, että voitiinko keväisen auringonpaisteen päätellä kirjan tekstin valossa olevan julkishyödyke vai ei? En usko, että tähän kysymykseen voidaan antaa täysin absoluuttista vastausta, vaan kyse on enemmänkin tulkinnasta. Siis voitiinko tekstiä tulkita niin tai näin.. Ja ei varmaan liene vaikea arvata, kenen eduksi lautakunta tulkitsee kirjan tekstiä.

Lue lisää

Tulkinnallisuus on tottakai avainasemassa. Muotoilin tekstini hieman huonosti. Tarkoitin lähinnä että kukaan ei ole vielä täälläkään pystynyt kirjan tietoihin nojaten onnistunut perustelemaan auringonpaisteen kuulumista julkishyödykkeisiin. Ihmiset ovat perustelleet auringonpaisteen kuulumista/kuulumattomuutta yhdellä lauseella, mutta toistaiseksi löytyy aina kirjasta kohtia joilla nämä väitteet kumoutuvat ja ollaan taas lähtöruudussa.

Yritin tutkiskella kirjatekijöiden emailosoitetta, mutta ei löytynyt. Olisi mielenkiintoista kuulla kirjantekijöiden kommentit asiasta. Uskon että seuraavassa painoksessa julkishyödykkeen määritelmä tullaan kertomaan eri tavalla.

bella_ kirjoitti:

Tulkinnallisuus on tottakai avainasemassa. Muotoilin tekstini hieman huonosti. Tarkoitin lähinnä että kukaan ei ole vielä täälläkään pystynyt kirjan tietoihin nojaten onnistunut perustelemaan auringonpaisteen kuulumista julkishyödykkeisiin. Ihmiset ovat perustelleet auringonpaisteen kuulumista/kuulumattomuutta yhdellä lauseella, mutta toistaiseksi löytyy aina kirjasta kohtia joilla nämä väitteet kumoutuvat ja ollaan taas lähtöruudussa.

Yritin tutkiskella kirjatekijöiden emailosoitetta, mutta ei löytynyt. Olisi mielenkiintoista kuulla kirjantekijöiden kommentit asiasta. Uskon että seuraavassa painoksessa julkishyödykkeen määritelmä tullaan kertomaan eri tavalla.

Lue lisää

Sinunan en tuhlaisi aikaani kirjan tekijöille mailaamiseen - heidän mielipiteillänsä kun ei ole tässä asiassa yhtään mitään merkitystä.

Auringonpaisteen kuuluminen julkishyödykkeeksi voidaan perustella erittäin pätevästi kirjan s. 88 olevalla selkeällä määritelmä, johon lautakuntakin tulee vetoamaan. Sen sijaan kaikki esitetyt vastaväitteet ovat painoarvoltaan paljon heikompia ja helpommin kumottavissa.

22222 kirjoitti:

Sinunan en tuhlaisi aikaani kirjan tekijöille mailaamiseen - heidän mielipiteillänsä kun ei ole tässä asiassa yhtään mitään merkitystä.

Auringonpaisteen kuuluminen julkishyödykkeeksi voidaan perustella erittäin pätevästi kirjan s. 88 olevalla selkeällä määritelmä, johon lautakuntakin tulee vetoamaan. Sen sijaan kaikki esitetyt vastaväitteet ovat painoarvoltaan paljon heikompia ja helpommin kumottavissa.

Lue lisää

Missä kirjan sivulla on selkeä määritelmä siitä, että keväinen auringonpaiste on julkishyödyke? Tai edes kohta, josta voisi kirjan muut asiaa käsittelevät kohdat huomioiden päätellä niin?

33333 kirjoitti:

Missä kirjan sivulla on selkeä määritelmä siitä, että keväinen auringonpaiste on julkishyödyke? Tai edes kohta, josta voisi kirjan muut asiaa käsittelevät kohdat huomioiden päätellä niin?

Lue lisää

Kuinka monta kertaa se nyt pitää sanoa?!

s.88: "Julkishyödykettä taas kaikki kuluttavat yhtä aikaa. Lisäkuluttajasta ei aiheudu kustannuksia, eikä ketään ole mahdollista sulkea pois kuluttamasta."

Mikä yllä olevassa määritelmässä ei mielestäsi sovi keväiseen auringonpaisteeseen?

44444 kirjoitti:

Kuinka monta kertaa se nyt pitää sanoa?!

s.88: "Julkishyödykettä taas kaikki kuluttavat yhtä aikaa. Lisäkuluttajasta ei aiheudu kustannuksia, eikä ketään ole mahdollista sulkea pois kuluttamasta."

Mikä yllä olevassa määritelmässä ei mielestäsi sovi keväiseen auringonpaisteeseen?

Lue lisää

Minun mielestäni itseasiassa tuo "keväinen auringonpaiste" oli noista vaihtoehdoista selkeimmin julkishyödyke.

Tai voidaanhan tästä tietysti ryhtyä väittelemään, antaako kysymys kuvan, ettei kesäinen, syksyinen tai talvinen auringonpaiste kuuluisi julkishyödykkeisiin...

jejee kirjoitti:

Minun mielestäni itseasiassa tuo "keväinen auringonpaiste" oli noista vaihtoehdoista selkeimmin julkishyödyke.

Tai voidaanhan tästä tietysti ryhtyä väittelemään, antaako kysymys kuvan, ettei kesäinen, syksyinen tai talvinen auringonpaiste kuuluisi julkishyödykkeisiin...

Lue lisää

Tottahan tuo on mitä kirjotit, eikä siitä tässä valituksessa ole kysymyskään, vaan edelleenki siitä on epäselvää,että kuuluuko julkishyödyke kirjan mukaan taloudellisentoiminnanpiiriin vai ei. Raikas ilma ei siihen kuulu ja se määritellään nimenomaan kirjassa näin!!

yyyyy kirjoitti:

Tottahan tuo on mitä kirjotit, eikä siitä tässä valituksessa ole kysymyskään, vaan edelleenki siitä on epäselvää,että kuuluuko julkishyödyke kirjan mukaan taloudellisentoiminnanpiiriin vai ei. Raikas ilma ei siihen kuulu ja se määritellään nimenomaan kirjassa näin!!

Lue lisää

Kirjassa ei missään kohtadassa sanota, että julkishyödykkeen tulisi kuulua taloudellisen toiminnan piiriin. Sen sijaan kirjassa mainitaan raikkaan ilman olevan hyödyke.

Olen selittänyt tämän jo kertaalleen, ja pidemmällä perustelulla, tässä samassa keskustelussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000000390&posting=22000000018162262

Sisään kävelijä kirjoitti:

Kirjassa ei missään kohtadassa sanota, että julkishyödykkeen tulisi kuulua taloudellisen toiminnan piiriin. Sen sijaan kirjassa mainitaan raikkaan ilman olevan hyödyke.

Olen selittänyt tämän jo kertaalleen, ja pidemmällä perustelulla, tässä samassa keskustelussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000000390&posting=22000000018162262

Lue lisää

Kuten myös aikasemmin tässä keskustelussa totesin, tod. näk valitus tulee olemaan aiheeton. Myös mun mielestä kaikista selvin tapaus oli nimenomaan toi auringon paiste.. hyvänen aika.. julkishyödyke EI ole julkinen hyödyke! Lue kirja!
Viime vuonna mokasin ite "kompa"tehtävässä.
Oon todella pahoillani, jos opiskelupaikka ei auennut.. ei mullakaan viime vuonna. Tänä vuonna pääsin kävellen sisään..
Life goes on, ens vuonna uudestaan.. ootpahan jotai oppinu..

44444 kirjoitti:

Kuinka monta kertaa se nyt pitää sanoa?!

s.88: "Julkishyödykettä taas kaikki kuluttavat yhtä aikaa. Lisäkuluttajasta ei aiheudu kustannuksia, eikä ketään ole mahdollista sulkea pois kuluttamasta."

Mikä yllä olevassa määritelmässä ei mielestäsi sovi keväiseen auringonpaisteeseen?

Lue lisää

Tämä on ainoa kohta koko kirjassa, jossa voidaan yksiselitteisesti ilman muiden kirjan kohtien kumoamista sanoa, että "kyllä, keväinen auringonpaiste sopii määritelmään". Jos olette lukeneet kirjan aikuisten oikeasti kunnolla ja osaatte vielä tehdä johtopäätöksiä ja kokonaisanalyysin, niin tuohon yksittäiseen kohtaan vedoten ei todellakaan voida määritellä, että keväinen auringonpaiste olisi julkishyödyke.
Johan jo seuraavassa kappaleessa sanotaan: "Kukin hyödykkeen kuluttaja voi väittää, ettei käytä sitä. Silloin oletetaan, että riittävä määrä käyttäjiä ilmoittautuu, jolloin valehtelijakin voi käyttää hyödykettä ilmaiseksi, ”vapaamatkustajana”. Jos taas kovin monet valehtelevat, hyödyke jää tarjoamatta. Valtiovalta puolestaan voi kerätä tuotantokulut verottamalla ja vaikka jakaa hyödykkeen ilmaiseksi". Mites se valtio verottaa tuotantokulut, jos liian moni vapaamatkustajana käyttää liikaa toisten kustannuksella keväistä auringonpaistetta?

22222 kirjoitti:

Sinunan en tuhlaisi aikaani kirjan tekijöille mailaamiseen - heidän mielipiteillänsä kun ei ole tässä asiassa yhtään mitään merkitystä.

Auringonpaisteen kuuluminen julkishyödykkeeksi voidaan perustella erittäin pätevästi kirjan s. 88 olevalla selkeällä määritelmä, johon lautakuntakin tulee vetoamaan. Sen sijaan kaikki esitetyt vastaväitteet ovat painoarvoltaan paljon heikompia ja helpommin kumottavissa.

Lue lisää

Jos todella olet sitä mieltä, että sivulla 88 on selkeä määriltelmä "onko keväinen auringonpaiste julkishyödyke" ja olet todella lukenut koko kirjan ja olet edelleen sitä mieltä, niin a) Jos olet opettaja, älä viitsi kiertää puukkoa haavassa b) Jos olet juuri sisäänpäässyt tai opiskelija tuolla logiikalla, en voi muuta kuin toivoa onnea ja menestystä valitsemallenne uralle... Ellet vaan provosoi, niin tuollaiset lauseeseen perustuvat huithaapeli johtopäätökset ovat juuri tällä hetkellä kasvamassa pahimmaksi uhkaksi Suomen kuuluisan tekemisen ja tuottamisen laadun ylläpitämisessä! Ei pidä katsoa yhteen lauseeseen, vaan kirjan kokonaisuuteen!!!

Sivuilta 12-13:
"Jotkin hyödykkeet, kuten jokseenkin puhdas ilma erämaassa, ovat ilmaisia."
Jos ilma on hyödyke, niin on järkevää päätellä auringonpaisteenkin olevan hyödyke.

Sivulta 211 (sanasto):
"ulkoisvaikutus (externality). Tuotannon tai kulutuksen (haitallinen tai hyödyllinen) sivuvaikutus, josta ei suoriteta maksua."
Auringonpaisteen kuluttamisesta ja sen vaikutuksista ei suoriteta maksua.

Sivulta 88:
"Julkishyödyke on tavallaan ulkoisvaikutuksen äärimuoto."
Tällä viitataan siihen, että julkishyödykkeestä ei peritä sen käyttäjiltä suoraan maksuja, kun taas 'tavallisessa' ulkoisvaikutuksessa hyödykkeellä on maksaja.
"Jos joku kuluttaa tavallista (eli yksityistä) hyödykettä, toinen ei niin voi tehdä. Sama nakki voidaan syödä vain kerran. Julkishyödykettä taas kaikki kuluttavat yhtä aikaa."
Auringonpaistetta kaikki kuluttavat yhtä aikaa.
"Julkinen turvallisuus, järjestys ja vaikkapa vakaa rahan arvo ovat tällaisia julkishyödykkeitä."
Tämähän on se ongelmakohta, joka tuottaa vääriä johtopäätöksiä, mutta kyseessä ovat PELKÄT ESIMERKIT. Jos näistä päättelee julkishyödykkeen olevan julkisen yhteisön tuottama, tai että julkishyödyke kuuluu taloudellisen toiminnan piiriin, on tehnyt virhepäätelmän. Pitäisi ymmärtää, että mainitutkaan julkishyödykkeet eivät ole yksiselitteisesti minkään yhteisön tuottamia. Rahan arvo määräytyy markkinoilla, joten mikään yhteisö ei sitä tuota, mutta kaikki voivat sitä hyödyntää. Mikään taloudellinen yhteisö ei myöskään yksinään tuota turvallisuutta tai järjestystä.

Kaikki kirjan julkishyödykkeestä antamat MÄÄRITELMÄT sopivat auringonpaisteeseen, tietysti myös "Julkishyödykkeen toimittaminen ei markkinoiden kautta onnistu."

Yksinkertaistettuna kirjan mukaan ilma on hyödyke, joten niin on auringonpaistekin. Sivun 88 julkishyödykkeen määritelmät soveltuvat auringonpaisteeseen.

Sisään kävelijä kirjoitti:

Sivuilta 12-13:
"Jotkin hyödykkeet, kuten jokseenkin puhdas ilma erämaassa, ovat ilmaisia."
Jos ilma on hyödyke, niin on järkevää päätellä auringonpaisteenkin olevan hyödyke.

Sivulta 211 (sanasto):
"ulkoisvaikutus (externality). Tuotannon tai kulutuksen (haitallinen tai hyödyllinen) sivuvaikutus, josta ei suoriteta maksua."
Auringonpaisteen kuluttamisesta ja sen vaikutuksista ei suoriteta maksua.

Sivulta 88:
"Julkishyödyke on tavallaan ulkoisvaikutuksen äärimuoto."
Tällä viitataan siihen, että julkishyödykkeestä ei peritä sen käyttäjiltä suoraan maksuja, kun taas 'tavallisessa' ulkoisvaikutuksessa hyödykkeellä on maksaja.
"Jos joku kuluttaa tavallista (eli yksityistä) hyödykettä, toinen ei niin voi tehdä. Sama nakki voidaan syödä vain kerran. Julkishyödykettä taas kaikki kuluttavat yhtä aikaa."
Auringonpaistetta kaikki kuluttavat yhtä aikaa.
"Julkinen turvallisuus, järjestys ja vaikkapa vakaa rahan arvo ovat tällaisia julkishyödykkeitä."
Tämähän on se ongelmakohta, joka tuottaa vääriä johtopäätöksiä, mutta kyseessä ovat PELKÄT ESIMERKIT. Jos näistä päättelee julkishyödykkeen olevan julkisen yhteisön tuottama, tai että julkishyödyke kuuluu taloudellisen toiminnan piiriin, on tehnyt virhepäätelmän. Pitäisi ymmärtää, että mainitutkaan julkishyödykkeet eivät ole yksiselitteisesti minkään yhteisön tuottamia. Rahan arvo määräytyy markkinoilla, joten mikään yhteisö ei sitä tuota, mutta kaikki voivat sitä hyödyntää. Mikään taloudellinen yhteisö ei myöskään yksinään tuota turvallisuutta tai järjestystä.

Kaikki kirjan julkishyödykkeestä antamat MÄÄRITELMÄT sopivat auringonpaisteeseen, tietysti myös "Julkishyödykkeen toimittaminen ei markkinoiden kautta onnistu."

Yksinkertaistettuna kirjan mukaan ilma on hyödyke, joten niin on auringonpaistekin. Sivun 88 julkishyödykkeen määritelmät soveltuvat auringonpaisteeseen.

Lue lisää

Kirjan takana oleva määritelmä:"Puhdas julkishyödyke on hyödyke,jota kaikki käyttävät riippumatta sen maksajasta." (s.201)

tämä? kirjoitti:

Kirjan takana oleva määritelmä:"Puhdas julkishyödyke on hyödyke,jota kaikki käyttävät riippumatta sen maksajasta." (s.201)

"Puhdas julkishyödyke on hyödyke,jota kaikki käyttävät riippumatta sen maksajasta."
Auringonpaiste on hyödyke, jota kaikki käyttävät riippumatta sen maksajasta. Auringonpaisteella ei tosin ole maksajaa, mutta ei tuo määritelmä sitä edellytäkään. Eikä maksajankaan määrittely ole yksiselitteinen. Maksuhan ei tarvitse tapahtua rahassa.
Toisaalta määritelmän mukaan kaikkien (eli kaikkien maailman ihmisten) tulisi käyttää hyödykettä riippumatta sen maksajasta, jotta kyseinen hyödyke olisi puhdas julkishyödyke. Auringonpaiste on yksi harvoista hyödykkeistä, joka täyttää tämän määritelmän.

Sanoisin, että jos on tuon tehtävän takia jäänyt opiskelupaikka puolen pisteen päähän, niin valittaminen voi olla paikallaan. Valitus pitää kyllä perustella todella hyvin. Väittämällä kirjan antavan kuvan, että julkihyödyke pitää olla julkisesti tuotettu tai kuuluvan taloudellisen toiminnan piiriin, niin mennään pahasti metsään. Kirja ei sano tästä mitään. Arvostelijoiden on melko helppo ladata vasta-argumentteja valituksiin. Toisaalta kirjan selitykset julkishyödykkeestä ovat epäselviä, joten on todella olemassa pieni mahdollisuus, että toinenkin vastaus tuossa tehtävässä vielä hyväksytään.

"Heti kirjan alussa on ilmoitettu että puhdas ilma ei kuulu taloustieteitten tarkastelupiiriin."


-Tämä on mielestäni kaikkein ihmeellisin peruste valittaa. Mitä merkitystä sillä on, kuuluuko mikäkin asia taloustieteiden tarkastelupiiriin ja mikä ei?

ihme peruste kirjoitti:

"Heti kirjan alussa on ilmoitettu että puhdas ilma ei kuulu taloustieteitten tarkastelupiiriin."


-Tämä on mielestäni kaikkein ihmeellisin peruste valittaa. Mitä merkitystä sillä on, kuuluuko mikäkin asia taloustieteiden tarkastelupiiriin ja mikä ei?

Lue lisää

Mikä on kokeen aihe!

!!!! kirjoitti:

Mikä on kokeen aihe!

Kokeella ei ole aihetta. Koekysymykset ovat koko kirjasta. Ei ole merkitystä, jos jokin kirjan tiedoista ei kuuluu taloudellisen toiminnan tarkastelun piiriin. Kirjan tietoja pitää osata soveltaa joka tapauksessa, vaikka ne eivät olisi suoranaisesti kansantaloustieteeseen liittyneetkään.

Sisään kävelijä kirjoitti:

Kokeella ei ole aihetta. Koekysymykset ovat koko kirjasta. Ei ole merkitystä, jos jokin kirjan tiedoista ei kuuluu taloudellisen toiminnan tarkastelun piiriin. Kirjan tietoja pitää osata soveltaa joka tapauksessa, vaikka ne eivät olisi suoranaisesti kansantaloustieteeseen liittyneetkään.

Lue lisää

No nimenomaan! Sitä paitsi vaikka unohdettaisiin kirjan teema, kansantaloustiede, lukee kirjassa muun muassa seuraavaa: (s.11)

"Kansantaloustiede ei tietenkään ole ainoa yhteiskuntatiede. Sitä erottaa vaikkapa sosiologiasta oma näkökulma ja oman teoreettisen rakennelman olemassaolo."

"Ero kansantaloustieteen ja sen naapuritieteiden välillä on kuitenkin supistunut viimeaikaisen kehityksen vuoksi"


Jo näiden lauseiden perusteella voidaan todeta, että kansantaloustieteijän on tunnettava jonkin vberran myös muita yhteiskuntatieteitä, esimerkiksi julkishyödykkeen määritelmän, olipa se sitten taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvaa tai ei.

täydennystä: kirjoitti:

No nimenomaan! Sitä paitsi vaikka unohdettaisiin kirjan teema, kansantaloustiede, lukee kirjassa muun muassa seuraavaa: (s.11)

"Kansantaloustiede ei tietenkään ole ainoa yhteiskuntatiede. Sitä erottaa vaikkapa sosiologiasta oma näkökulma ja oman teoreettisen rakennelman olemassaolo."

"Ero kansantaloustieteen ja sen naapuritieteiden välillä on kuitenkin supistunut viimeaikaisen kehityksen vuoksi"


Jo näiden lauseiden perusteella voidaan todeta, että kansantaloustieteijän on tunnettava jonkin vberran myös muita yhteiskuntatieteitä, esimerkiksi julkishyödykkeen määritelmän, olipa se sitten taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvaa tai ei.

Lue lisää

Miten kirjan mukaan sitten perustellaan, että uusi julkaistu matemaattinen tulos on julkishyödyke?

zzz.. kirjoitti:

Miten kirjan mukaan sitten perustellaan, että uusi julkaistu matemaattinen tulos on julkishyödyke?

Eikö tuo nyt ole aivan selkeä tapaus? Kysymyksessä on JULKAISTU matemaattinen tulos eli se on kaikkien hyödynnettävissä riippumatta sen maksajasta.

Sisään kävelijä kirjoitti:

Eikö tuo nyt ole aivan selkeä tapaus? Kysymyksessä on JULKAISTU matemaattinen tulos eli se on kaikkien hyödynnettävissä riippumatta sen maksajasta.

Kuten keväinen auringonpaiste...

zzz.. kirjoitti:

Kuten keväinen auringonpaiste...

Mä joudun ainakin maksamaan tutkijoille joka kerta kun käytän toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa!