luonnon ihmeellisyyksiä

No eri eläinlajit suunnistaa eri tavoilla. Mutta esim näköön perustuva suunistaminen on selvä osotus siitä, että otus pystyy muistamaan kulkemansa ritin, vaika esim kimalaisen aivot on mitättömän pienet verrattuna ihmiseen.

Linnut taas ilmeisesti hyödyntää maan magneettikenttiä esim pitkillä muuttomatkoillaan. Eli jos maan navat vaihtas yhtäkkiä paikkojaan, linnut menisi todnnäkösesti sekasin ja lentelisi johonkin ihan muualle kuin piti.

Ei siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä, että monet eläinlajit pystyy suunistamaan pitkien matkojen päästä, pystyyhän ihminenkin. Ja perusasiat on sitten kehuittynyt ensin, siitä on sitten lähdetty eriytymään kukin laji omaan suuntaansa.

Niin, se on ihmeellistä että kimalainen kykenee muistamaan tiettyjä maamerkkejä ja niiden kautta löytämään takaisin kotialueelle ja siitä eteenpän hajuaistilla kotipesään.

Minäkin osaan mennä yhteen suuntaan vaikka tuhat kilometria (vaikka maailmantappiin asti) mutta silti osaan takaisin kotio. Siinä auttaa loogisuus (jos kävelin suoraan eteenpäin, niin kun lähden suoraan taaksepäin niin pääsen kotiin), maamerkit ja oma suuntavaisto. Eikä siinä ole ollut mitään suunnittelijaa, kyllä minä olen ihan itse opetellut suunnistuksen ja vähän kehittänyt ulkomuistia tuohon hommaan.

Joillakin uskovaisilla on hirveä hinku pitää kimalaisia ja muita hyönteisiä alituisen vajaälyisinä, joten heille kimalaisen suunnistustaidot ovat enemmänkin ihme (ja siksi tulkittavissa Jumalan teoksi) kuin normaali osoitus hyönteisen älykkyydestä. Pienuus ei silti ole osoitus mitättömyydestä.