Nykyään kun tapaa naisia, tulee mieleen että siinä itseasiassa tapaa jotain miestä. Jotenkin sillei tuntuu, että naiset on kuin miehiä. Naiset Suomessa eivät ole siroja, herkkiä tai kurvikkaita vaan aika usein isokokoisia, kovaäänisiä ja jopa egonistisen maskuliinisia.
Olen useasti yrittänyt miettiä mistä tämä saattaisi johtua. Miks naiset on täällä kuin miehiä? Olen miettinyt yhtenä vaihtoehtona karuja pohjoisia olosuhteita, joka suosii miehisiä hyveitä, mutta ei naisellisia. Asiahan on tietenkin täysin päinvastoin Etelässä.
Sitten olen miettinyt sellaista asiaa kuin huono itsetunto. Miksi naisilla on ainakin naistenlehtien ja puheiden perusteella hirveä hinku päteä, haaveillaan johtavista asemista kouluttaudutaan yli äyräiden ja niin edelleen? Miehethän on kautta aikojen ottanut vastuuta ja heistä on tehty sankareita ja antisankareita. Ettei tässä ny olis sellainen ilmiö kuin kateus ja siitä johtuva eräänlainen matkiminen. Kuvitellaan, että ei arvosteta ja yritetään kokoajan hakea jotain lisää ja lisää että mukamas arvostettaisiin. Ei tajuta sitä, että sitä häntää ei tulla koskaan saamaan kiinni.
Minä en ainakaan tykkää mistään maskuliinisesta naisesta pätkääkään vaan sirosta, kauniista ja herkästä. Lähinnä minua rupeaa huvittamaan nämä mukamas "urasuuntautuneen" naiset.
Olen useasti yrittänyt miettiä mistä tämä saattaisi johtua. Miks naiset on täällä kuin miehiä? Olen miettinyt yhtenä vaihtoehtona karuja pohjoisia olosuhteita, joka suosii miehisiä hyveitä, mutta ei naisellisia. Asiahan on tietenkin täysin päinvastoin Etelässä.
Sitten olen miettinyt sellaista asiaa kuin huono itsetunto. Miksi naisilla on ainakin naistenlehtien ja puheiden perusteella hirveä hinku päteä, haaveillaan johtavista asemista kouluttaudutaan yli äyräiden ja niin edelleen? Miehethän on kautta aikojen ottanut vastuuta ja heistä on tehty sankareita ja antisankareita. Ettei tässä ny olis sellainen ilmiö kuin kateus ja siitä johtuva eräänlainen matkiminen. Kuvitellaan, että ei arvosteta ja yritetään kokoajan hakea jotain lisää ja lisää että mukamas arvostettaisiin. Ei tajuta sitä, että sitä häntää ei tulla koskaan saamaan kiinni.
Minä en ainakaan tykkää mistään maskuliinisesta naisesta pätkääkään vaan sirosta, kauniista ja herkästä. Lähinnä minua rupeaa huvittamaan nämä mukamas "urasuuntautuneen" naiset.
Vastaukset 21
Vanhimmat
miten voisi saada tyttäret pysymään 155-cm pitkinä?
aloittajalla on konkurssiin mennyt keittiötikasyritys, siitä katkeruus :)
Yksinkertaista, sinä valitset sellaisen naisen kuin haluat ja vastaavasti naiset elävät ja suuntautuvat kuten haluavat. Varmaan kaikille löytyy sopivia. Sinulle ja muille miehille ja naisille. Keneltä se on pois, jos nainen suunnittelee uraa ja haluaa opiskella ? Usko pois, se tulee ihan itsestä, se halu. Ei nainen ole siinä mielessä miestä kummempi.
Näin ainakin minulla, en opiskellut muiden vuoksi, enkä varsinkaan miesten, en näyttääkseni kenellekään, se oli haaste minulle ja työ on sitä nyt. Mutta sopusoinnussa aviomiehen ja perheen kanssa. Eivät ne ole ristiriidassa.
Jokainen nainen ja mies on sillä tiellä minne itse haluaa ja pääsee, kuka on mikään sanomaan kenellekään miten tämä elämä pitäisi elää, jos sen elää sopusoinnussa tämän yhteiskunnan kanssa.
tämä
Nainen --> huono itsetunto --> hirveä hinku päteä, haaveillaan johtavista ammateista.
Niin juu just joo. Naiselle riittää --> olla siro, herkkä ja kurvikas!
No voi kyrpä sentään! :I Pikkumuna, töpökulli, lerpukas!
taitaa olla joku seksuaalisuuteesi liittyvä ongelma.
Kävipä kerran niin, kun olin nuori ja kokematon päällikön tehtävissä että tuli pukeuduttua liian miesmäisesti erääseen palaveriin. Kai sitä uskottavuutta sillä tavoin vaan alitajuisesti hain...
Eräs paikalla ollut vanhempi nainen sanoi lopuksi minulle kun jäimme kahden, että älä koskaan pukeudu mieheksi, kun olet nainen. Hänen mukaansa mikään ei ole säälittävämpää kuin miehen vaatteissa uskottavuutta hakeva nainen, joka kuitenkin antaa heti käsityksen, että vetää roolia, johon ei ole luotu. Eikä se ole etu.
Minä otin opiksi ja ojennukseksi tuosta kommentista, mutta kaiken vapaa-aikani pukeudun kuitenkin miesmäiseen ja ihannoimaani liituraitaan...;D
Tämä nyt vähän ohi aiheesi, mutta tuli mieleeni aloituksestasi.
Annoit siis toisten ohjata pukeutumistasi.
Habitus non facit monachum.
No eipä kait.
Mutta silti pudistelen päätäni.
Sitäpaitsi, ei se tee naistakaan mieheksi, jos on pukeutunut ns.miesten pukuun.
On tiettyjä asioita, jotka on tehtävä tietyllä tavalla, jos etsii uskottavuutta ja haluaa menestyä. Sillä on tietty konsepti, enkä minä ole koskaan muodostanut poikkeusta tuossa asiassa. On ollut mukauduttava jos mielii jatkaa.
"Siviilissä" olen oma itseni vaatetusta myöden. Työssä joudun katsomaan miten pukeudun ja miltä muutenkin näytän ulospäin. Minusta on tullut siinä hyvä näitten vuosien varrella, sillä minulla on sisäsyntyinen tarve olla hyvä kaikessa mitä teen.
Vapaa nainen olen, olen saanut vapaasti valita jäänkö vai häivynkö (ovatko vaatimukset liian suuret). Minä jäin, kahdeksikymmeneksi vuodeksi... Aika jota en kadu vieläkään.
Marlene Dietrich, kaikkien viileiden seksisymbolien äiti, pukeutui usein miesten vaatteisiin. Ja oli kerta kaikkiaan tyrmäävä. Tuskin kukaan kykenee kieltämään?
Juttu, mitä liike-elämässä on naisen vältettätävä, jos mielii pitää kiinni uskottavuudestaan...Liika "viileä" seksikkyys.
Virka-asu kuuluu moneen työhön. Ei yrityksen johto mene kokouksiin verkkareissa ja t-paidassa. Siinä puhutaan etiketistä, ei sukupuolesta. Jotain tolkkua, hyvät ihmiset.
Sinä saat kuule tykätä ihan mistä lystäät ja olla tykkäämättä.
MENE VITTU ETELÄÄN.
moinen katkeruus? Luulin että tällä palstalla ihmisten ulkonäön arvostelu on ihan normaalia.
Ai niin, unohdinkin... vain miesten ulkonäköä saa arvostella, muuten on patriarkaatin kätyri.
No voi voi, kun sain synnyinlahjaksi lantiota leveämmät hartiat ja pienet rinnat. Lisäksi satun tykkäämään mukamas "miehekkäistä" töistä ja urheilulajeista. Pitääkö tässä ruveta teeskentelemään, jos muut ei pidä minusta tämän tyyppisenä?
Tuliko missään vaiheessa mieleen, että jos miehekkäitä naisia on niin paljon, niin ehkä ne ominaisuudet ei olekaan miehekkäitä? Jos ne onkin ihan yleisiä sukupuolesta riippumattomia piirteitä, eikä miesten yksinoikeudella.
'jos miehekkäitä naisia on niin paljon, niin ehkä ne ominaisuudet ei olekaan miehekkäitä?'
On vain naurettavasti jaettuja omianisuuksi. Ja nyt kun näyttää oelvan taas naisten väkivaltasisuus framilla, niin sekin kuuluu tähän jaotteluun. Koska mies suojelee, niin nainen tarvitsee suojelua. Eihän miehen suojelua tarvitseva voi olla itse väkivaltaionen. Nämä on niitä patriarkaatin luomia mies- ja naiskuvia. ja kun ne murtuvat, niin murtuvat käytöännötkin,.Silloin voidaan nainenkin käsittää aggressiiviseksi, eikä vain hoivaavaksi ja miehistä suojelua tarviksevaksi heikommaksi astiaksi.
No, etelämpänä perheissä on suuri joukko sukulaisia pitämässä perhettä koossa. On mummua ja vaaria, setää, enoa, tätiä, serkkuja, kummeja ynnä muuta. Aina saa apua jos jonkinmoiseen tarpeeseen.
Suomessa perheessä näistä asioista vastaa lähinnä äiti. Naiset jäävät hyvin usein yksin näiden asioiden kanssa ja joutuvat selviämään niistä ilman apua.
Meillä ei arvosteta naisellisuutta yhtä laajalti, kuin etelän maissa. Täällä luontevakin naisellisuus voi johtaa pian paheksuntaan tai nimittelyyn.