Olen sitä mieltä kuolemisesta, että en haluaisi ainakaan olla itse tietoinen kuolemisesta. Nukkuessa kuoltaessa et tule koskaan tietämään kuolemisesta, jatkat vain nukkumista lopputtomiin.
Kuoleminen
Isäni kuoli nukkuessaan
51160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei se noin mene. Yhtäkkiä huomaat, että et enää nukukaan, vaan lähestyt todellista "kotiasi" ja sinua saattelevat todennäköisesti "valohahmot" (ts. enkelit ja/tai henkioppaat).
Ei se sinne hautuumaalle päädy tämä homma...:)
Oot oikeessa.
t. angela
*Jenny ytität vain lohduttaa.Tajuat kait sen ,että kristin-usko on keksitty niille jotka pelkää kuolemaa ja niille jotka ovat köyhiä.Älä usko tuota jennyä ja tuota angelaa,älkää kertoko Fiktiota vaan minä kerron faktaa,ei jumalaa ole olemassa.Todellakin ikuinen uni alkaa siitä,kun lääkärit ovat todenneet sinut kuolleeksi.He eivät voi pelastaa sinua.Alkaa ikuinen kadotus.Ei helvettiäkään ole olemassa,mutta silti alkaa pimeys ja kadotus.Ja mietippä sitä kun tulee maailman-loppu .Avioituna 100 vuoden päästä vähän päälle niin ei tänne maailmalle jää ketään?Mieti missään ei ole mitään?Kaikki on pimeää.Minä en pelkää kuolemaa.
Se tuntuu lohdulliselta ajatukselta.Niin minäkin haluaisin kuolla.Mummoni kuoli sen jälkeen,kun oli käännetty kylkeä.Jotenkin olisi ollut lohdullisenpaa jos nukkuessaan.Sanoohan se eräs värssykin jotenkin näin:Ei kauniimmin täältä lähteä vois,kuin unessa hiljaa nukkua pois.Jaksamista sinulle.Mitä sitten ken tietää,,,
Äitini kuoli 1,5 kk sitten. Olin äitini luona monta tuntia ennen kuolinhetkeä ja näin silloin kun äiti jutteli "jonkun" kanssa. Puhetta ei kuulunut, mutta huulet liikkuivat ja hän katsoi yhteen kohtaan. Sitten äiti yhtäkkiä sanoi: äiti. Sillä samalla hetkellä minä näin kirkkaan valonvälähdyksen. Olen varma että tämä "valo" oli hänen äitinsä, joka tuli vastaan äitiäni. Tämä tapahtui vajaa 2 tuntia ennen äitini kuolemaa. Olin hakemassa lastani katsomaan mummuaan, joten en ollut paikalla äitini kuollessa, en enää ehtinyt. Olen varma, että kuoleman jälkeen on elämää. Hyvästellessäni äitini vielä arkkuun, sanoin hänelle, että tule sitten vastaan kun on minun vuoroni lähteä täältä. Uskon, että näin tulee myös tapahtumaan.