ENSIO LEHTOSEN SYNTYMÄSTÄ 100 VUOTTA
ENSIO LEHTONEN (1906-1971). Ensio Lehtonen syntyi sata vuotta sitten. Hänen vaikutuksensa suomalaiseen kristillisyyteen on eräs suurimmista. Uskoon tultuaan Lehtonen liittyi Vapaakirkkoon, mutta vaihtoi nopeasti helluntaiseurakunnan puolelle. Kun työ siellä ei enää sujunut toivotulla tavalla, Lehtonen perusti Kuva ja Sanan. Sen bisnesajatteluun sisältyi, että toimitusjohtaja Lehtonen palasi kansankirkon jäseneksi. Paljon muuta negatiivista Ensio Lehtosesta ei sitten voinekaan sanoa.
Ensio Lehtonen oli monessa mukana. Vuonna 1940 hän perusti lastenkodin, joka toimii edelleen. Ensio Lehtosen perustama maan ehkä parhain lastenlehti, Lasten Kuvalehti ei valitettavasti Leo Mellerin luotsaamana saanut jatkoa kuin noin vuosikymmen Lehtosen kuoleman jälkeen. Joku sotkee keskenään piispa Aleksi Lehtosen ja Ensio Lehtosen. Mutta Ensio oli sekin, joka vuonna 1937 Ristin Voiton kautta julkaisi kirjan Äidin rukous. Ensio Lehtosen kirja Äidin rukous on eniten myyty suomalainen hengellinen kirja. 108.000 myytyä kappaletta sijoittuen kaikkien listalla 13. Kärjessä Väinö Linna: Tuntematon sotilas (509 500) ja Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen (296 200).
Ensio Lehtonen uskoi Herran paluussa oikeaan oppiin, Daniel 9:27 kuuluu lopun aikaan. Seurakunnan Tiedotuskeskus sijoitti Ensio Lehtosen suomalaisten kirjailijoiden Top listalla kolmanneksi Mikael Agricolan ja Aapeli Saarisalon jälkeen. Hieman ennen kuolemaansa Ensio Lehtonen perusti Patmos lähetyssäätiön. Ensio Lehtonen on sanonut, että millään muulla kansakunnalla kuin Suomella ei ole niin paljon yhteistä Israelin kanssa. HV: Ensio Lehtosen tuotanto: http://wwnet.fi/users/veijone/lehtonen.txt HV
ELIS BERGROTHIN KUOLEMASTA 100 VUOTTA
ELIS BERGROTH (1854-1906). Henrik Bergroth (s.1717), Pirkkalan kappalainen, avioitui Margaretha Kristina Tolletin kanssa. Lapsia syntyi 13. Suku oli tyypillinen pappissuku, jonka jäseniä nykyisin lienee elossa muutama sata. Vuonna 1854 joulukuun 11. sukuun syntyi Gustaf Elis. Elis-pojan lapsuudesta F.M. Karrakoski kertoo, että hän oli iloinen ja älykkään kujeellinen. Elis valmistui ylioppilaaksi Turussa syksyllä 1867. Vuoden 1874-75 hän toimi 9-vuotiaan Akseli Gallén-Kallelan kotiopettajana. Elis Bergroth vihittiin papiksi Porvoossa 15. 1. 1879. Elis avioitui 1862 syntyneen Elin Neoviuksen kanssa. 1. 4. 1880 Bergroth aloitti työn Suomen Merimieslähetyksessä. Elis Bergrothin kirjastossa oli mm. englantilaisen baptistin, Charles Haddon Spurgeonin saarnakokoelmat, jonka saarnoja kaksi nidettä hän lahjoitti "minulle". (Sigfrid Sirenius: Elis Bergroth. WSOY 1954). Elis Bergroth antoi Vartijassa "järkyttäviä tietoja todellisesta hengellisen hoidon puutteesta". Bergrothin mielestä kaikkien kirkon jäsenten tuli olla tulisieluisia Kristuksen seuraajia. Bergroth oli Vartija lehden ensimmäinen päätoimittaja. Netissä jopa Vartijan omilla nykyisillä sivuilla http://www.vartija-lehti.fi/historia.htm tavallaan pilkataan niin Bergrothia kuin Vartijan toista hyvää päätoimittajaa, Aapeli Saarisaloa. Martti Mäkisalo aloittaa Vartija-lehden historiansa ilmeisen kauhistellen Bergrothin arvostelua Minna Canthin tuotantoon. Sirenius taas emt. s. 433 kertoo:
Minna Canthin luo tuli ruotsalainen sanomalehtireferentti, joka halusi tietää, milloin uusi odotettu romaani ilmestyisi. Minna oli juuri lukenut Elis Bergrothilta saamansa kirjeen ja siitä itseensä mennen vastasi, ettei kirja luultavasti ilmestyisi ollenkaan.
Olisi mahtavaa, jos presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja menisivät itseensä tai säikähtäisivät niin, että tekisivät parannuksen ja myös toimistaan Israelia vastaan. Saapa nähdä mitä "Anna Lind II" tuo tullessaan. Erkkihän ei hätkähdä, vaikka Hellan ääreen joutuisi.
Suomalainen tunnettu kirjankustantaja sanoi Elis Bergrothin vaikuttaneen eniten heidän tuotantonsa pysymiseen "raittiina". Entä tänään? Tämä ei kelpaa viimeksikään, vaikka ensimmäisten joukossa olisi painettu kirjaksi vuonna 1906, jolloin Elis Bergroth kuoli. HV
http://wwnet.fi/users/veijone/
ENSIO LEHTONEN (1906-1971). Ensio Lehtonen syntyi sata vuotta sitten. Hänen vaikutuksensa suomalaiseen kristillisyyteen on eräs suurimmista. Uskoon tultuaan Lehtonen liittyi Vapaakirkkoon, mutta vaihtoi nopeasti helluntaiseurakunnan puolelle. Kun työ siellä ei enää sujunut toivotulla tavalla, Lehtonen perusti Kuva ja Sanan. Sen bisnesajatteluun sisältyi, että toimitusjohtaja Lehtonen palasi kansankirkon jäseneksi. Paljon muuta negatiivista Ensio Lehtosesta ei sitten voinekaan sanoa.
Ensio Lehtonen oli monessa mukana. Vuonna 1940 hän perusti lastenkodin, joka toimii edelleen. Ensio Lehtosen perustama maan ehkä parhain lastenlehti, Lasten Kuvalehti ei valitettavasti Leo Mellerin luotsaamana saanut jatkoa kuin noin vuosikymmen Lehtosen kuoleman jälkeen. Joku sotkee keskenään piispa Aleksi Lehtosen ja Ensio Lehtosen. Mutta Ensio oli sekin, joka vuonna 1937 Ristin Voiton kautta julkaisi kirjan Äidin rukous. Ensio Lehtosen kirja Äidin rukous on eniten myyty suomalainen hengellinen kirja. 108.000 myytyä kappaletta sijoittuen kaikkien listalla 13. Kärjessä Väinö Linna: Tuntematon sotilas (509 500) ja Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen (296 200).
Ensio Lehtonen uskoi Herran paluussa oikeaan oppiin, Daniel 9:27 kuuluu lopun aikaan. Seurakunnan Tiedotuskeskus sijoitti Ensio Lehtosen suomalaisten kirjailijoiden Top listalla kolmanneksi Mikael Agricolan ja Aapeli Saarisalon jälkeen. Hieman ennen kuolemaansa Ensio Lehtonen perusti Patmos lähetyssäätiön. Ensio Lehtonen on sanonut, että millään muulla kansakunnalla kuin Suomella ei ole niin paljon yhteistä Israelin kanssa. HV: Ensio Lehtosen tuotanto: http://wwnet.fi/users/veijone/lehtonen.txt HV
ELIS BERGROTHIN KUOLEMASTA 100 VUOTTA
ELIS BERGROTH (1854-1906). Henrik Bergroth (s.1717), Pirkkalan kappalainen, avioitui Margaretha Kristina Tolletin kanssa. Lapsia syntyi 13. Suku oli tyypillinen pappissuku, jonka jäseniä nykyisin lienee elossa muutama sata. Vuonna 1854 joulukuun 11. sukuun syntyi Gustaf Elis. Elis-pojan lapsuudesta F.M. Karrakoski kertoo, että hän oli iloinen ja älykkään kujeellinen. Elis valmistui ylioppilaaksi Turussa syksyllä 1867. Vuoden 1874-75 hän toimi 9-vuotiaan Akseli Gallén-Kallelan kotiopettajana. Elis Bergroth vihittiin papiksi Porvoossa 15. 1. 1879. Elis avioitui 1862 syntyneen Elin Neoviuksen kanssa. 1. 4. 1880 Bergroth aloitti työn Suomen Merimieslähetyksessä. Elis Bergrothin kirjastossa oli mm. englantilaisen baptistin, Charles Haddon Spurgeonin saarnakokoelmat, jonka saarnoja kaksi nidettä hän lahjoitti "minulle". (Sigfrid Sirenius: Elis Bergroth. WSOY 1954). Elis Bergroth antoi Vartijassa "järkyttäviä tietoja todellisesta hengellisen hoidon puutteesta". Bergrothin mielestä kaikkien kirkon jäsenten tuli olla tulisieluisia Kristuksen seuraajia. Bergroth oli Vartija lehden ensimmäinen päätoimittaja. Netissä jopa Vartijan omilla nykyisillä sivuilla http://www.vartija-lehti.fi/historia.htm tavallaan pilkataan niin Bergrothia kuin Vartijan toista hyvää päätoimittajaa, Aapeli Saarisaloa. Martti Mäkisalo aloittaa Vartija-lehden historiansa ilmeisen kauhistellen Bergrothin arvostelua Minna Canthin tuotantoon. Sirenius taas emt. s. 433 kertoo:
Minna Canthin luo tuli ruotsalainen sanomalehtireferentti, joka halusi tietää, milloin uusi odotettu romaani ilmestyisi. Minna oli juuri lukenut Elis Bergrothilta saamansa kirjeen ja siitä itseensä mennen vastasi, ettei kirja luultavasti ilmestyisi ollenkaan.
Olisi mahtavaa, jos presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja menisivät itseensä tai säikähtäisivät niin, että tekisivät parannuksen ja myös toimistaan Israelia vastaan. Saapa nähdä mitä "Anna Lind II" tuo tullessaan. Erkkihän ei hätkähdä, vaikka Hellan ääreen joutuisi.
Suomalainen tunnettu kirjankustantaja sanoi Elis Bergrothin vaikuttaneen eniten heidän tuotantonsa pysymiseen "raittiina". Entä tänään? Tämä ei kelpaa viimeksikään, vaikka ensimmäisten joukossa olisi painettu kirjaksi vuonna 1906, jolloin Elis Bergroth kuoli. HV
http://wwnet.fi/users/veijone/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.