Eräässä aiemmassa keskustelussa mainittiin tasauspyörästö. Sehan mahdollistaa kurvin tekemisen eli kurvissa ulompi rengas kulkee pidemmän matkan kuin sisempi.
Sopinee tällä autopalstalla kuitenkin kysäistä tiedättekö millainen tasauspyörästö on junassa. Pyöräthän ovat kiinteästi kiinni akselissa. Silti juna selviää kurveista suurissakin nopeuksissa. Aika fiksu keksintö sekin.
Sopinee tällä autopalstalla kuitenkin kysäistä tiedättekö millainen tasauspyörästö on junassa. Pyöräthän ovat kiinteästi kiinni akselissa. Silti juna selviää kurveista suurissakin nopeuksissa. Aika fiksu keksintö sekin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pyörän renkaat ovat kartionmuotoiset.
Pyörät ovat kartion muotoiset poikkileikkaukseltaan. Sisäkaarteen pyörä nojaa kiskon reunaan ja halkaisijaltaan suurempi pyörän osa ottaa kiskoon kiinni.
Ulkokaarteen puoleinen pyörä tulee muutaman millin ulos kiskon reunasta jolloin seurauksena pienempihalkaisijainen pyörän osa otaa kiskoon kiinni. Ulompi pyörä pyörii nopeammin kompensoiden pidempää kulkemaansa matkaa.
Kiskojen väliä(raideväli) kasvatetaan kaarteessa muutama milli jotta homma onnistuu.
Tässä tietoa kiskoista yleensä,
on muuten paljon asiaa:
http://www.finlex.fi/data/normit/11471-RAMO_2.pdf
Mutta meni väärinpäin.
Junille on ohjenopeudet kaarreosille, ja keskipakovoima painaa junaa ulkoreunaan, jolloin ulommalle pyörälle tulee pidempi pyörintämatka, pyöräthän pyörivät samaa nopeutta.
Kartio on niin, että sisäpuolella (laipan puolella) halkaisija on suurempi.
Käytännössä homma lyllä kusee pahasti.
Voit vaikka käydä joskus vilkaisemassa kiskoja kaarteen kohdalla, ja veikkaisin että poikkeuksetta sisäkaarteen puoleinen kisko on kirkkaampi ulkoreunastaan (kaarteen sisäpuolelta) johtuen siitä että pyörän kehä on kulunut kuopalle ja säästösyistä ne ajetaan liian loppuun.
Rataa kallistetaan, jotta juna nojaisi sisäkaarteen puolelle ja tarvittava pyörimisnopeusero saavutettaisiin kaarteessa.
Juuri tästä syystä mm. antamassani linkissä todetaan, että sisäkaarteen puoleista kiskoa siirretään muutama milli kaarteen keskipistettä kohti. Näin saadaan tarvittava "klappi" jotta kartioidea toteutuisi käytännössä.
Mietis nyt hieman asiaa ! !
Ei kiinteällä akselilla voi olla pyörintänopeuseroja, ja käy vaikka joskus vilkaisemassa niitä junan pyöriä jos epäilet että halkaisija ei ole suurempi laipan puolella.
Lopun jäsentelyyn riittää sitten pelkkä talonpoikaisjärki, eli ei niitä junia haluta valuvan sisäkaarteen kiskoja kohden, oli sitten jossain kirjoitettuna mitä hyvänsä.
Jyrkässä mutkassa ulommainen kisko kuluu aina, sisempi tuskin ollenkaan. Olen nähnyt vaihdettavan ulomman n. 20 mm kapeammaksi kuluneen kiskon keskenään sisemmän kulumattoman kanssa. Kysymyksessä Suomen jyrkin mutka ja raskaimmin kuormitettu ns. oikorata (harrastajat tietää missä)
Näin minäkin luulen asian olevan. Kun katsoo junan pyöriä, ei ne ole tasaiset vaan kartiomaiset. Kumpikin pyörä pyörä pyörii samaa nopeutta, mutta juna hakeutuu itse oikeaan sijaintiin kiskoilla kaarteessa. Kartiomaisuus ei käsittääkseni aina riitä kurviin esim. vaihteissa ja siksi pyörät kirskuvat ja jyrisevät kun jompi kumpi pyörä joutuu luistamaan.
Raiteiden profiili ja kunto laahaa aikataulujen jäljessä ja jos kaarteeseen ajetaan kallistukseen verrattuna ylinopeutta, pyörän laippa kantaa ulompaa kiskoa vasten ja kuluttaa sitä.