Monilla teistä on paljon tietoa Lieksan lähihistoriasta. Nyt olisi hyvä tilaisuus muistella, kuinka seuraavat hankkeet saivat alkunsa:
Joen patoaminen ja voimalaitos
Kaarisilta
Pitkäsilta
Kevätniemen saha
Pankakosken saha
Osuusmeijeri
Kyläkoulut, joista osa on lakkautettu
Ortodoksinen kirkko
Ev.lut kirkko
Helluntaikirkko
Kulman talo
Rautatieasema
Puustelli
Musiikkiopisto
Pärnän hiihtokeskus
Riihivaaran hyppyrimäki
Uimahalli
Radan varren makasiinit
Matkustajasatama
Rajavartiolaitos
Kauppaopisto
Ammattikoulun tilat Rauhalassa
Teollisuuskylä
Lieksan tori
Osa näistä on uudempia rakennuskohteita, mutta kaikki kiinnostavia. Eniten kiinnostaa se ajankohta, milloin rakentaminen aloitettiin, ja kuinka hanke sai alkunsa?
Kerrottakoon tässä samalla, että minä en ole kirjailija-toimittaja, enkä muutenkaan tunne kovin seikkaperäisesti Pielisjärven historiaa 1900-luvulta.
Tietoa Lieksan rakentajista
36
3326
Vastaukset
- vpk
Nykyinen paloasema rakennettiin tiettävästi Lieksan palon jälkeen.
- Kimo Burtta
"Kerrottakoon tässä samalla, että minä en ole kirjailija-toimittaja, enkä muutenkaan tunne kovin seikkaperäisesti Pielisjärven historiaa 1900-luvulta."
Tämä ei ole oikea paikka tuontapaisen tiedon etsintään tai kyselemiseen. Parhaiten saat tietoa vaikka kirjastoista. Pielisjärven historiasta löytyy useita teoksia ja lisää lehtien arkistoista.
Onnea harrastuksesi parissa.- Väenämöinen
"Kolme on koskea kovoa,
kolme järveä jaloa,
kolme vuorta korkeata,
tämän ilman kannen alla:
Hämehess' on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa."
- Kloonailija
Miksi otit tuon nikin joka oli tuolla aioista tietävällä ja mielenkiintoisella kirjoittajalla. Yritit vielä alkuun esiintyä hänenä. Ne terveiset Tanhio takatalvelle todisti sen aikeesi. olisit heti vain tunnustanut ettet ole sama.
Olisit voinut kyllä rekata jonkun muunkin nikin. Vaikka nuo sanat yhteen. Vähän nolon sisääntulon teit. Jos olisit olllut asiallinen ja avoin heti niin olisin minäkin pistänyt noihin kysymyksiisi jotain. tiedän suurimman osan. En vain nyt viitsi kirjoittaa koska en pidä tuosta tyylistä.vastata. Jos oikea Simo H saa näistä tietoa kirjaansa on se ihan hyvä homma. Matkija ei kykene mitään kirjaa kirjoittamaan, siihen hänellä ei taida paukut riittää. Lieksasta jo kirjoitetut historiakirjat eivät sisällä näitä tietoja, joita näissä keskusteluissa on esille tuotu, joten olisi ISO vahinko jos kaikki vielä muistoissa oleva perimätieto katoaisi yhden matkijan takia.
Se olisi liian suuri voitto hänelle ja ehkä hän juuri siihen pyrkiikin. Saanee saamastaan huomiosta jotain kummaa tyydytystä, raukka.
Nyt voi olla vielä muistelokunnossa viimeinen sukupolvi, joka tietää Lieksasta yhtä ja toista.
- järvilohestaja
Lieksanjoen valjastaminen voimatalouden käyttöön alkoi 1950-luvun lopulla, kun alettiin rakentaa Lieksankosken voimalaitosta. Voimalaitos valmistui 1960. Kolme vuotta myöhemmin rakennettiin Pankakosken voimalaitos. Tällöin loppui järvilohen nousu Lieksanjokeen.
Kun julkistettiin v. 1968 suunnitelma Ruunaankoskien valjastamisesta voima-talouden käyttöön alkoi "Vesisota Ruunaassa". Ruunaan retkeilyalueen perustaminen 1987 ratkaisi lopullisesti koskien kohtalon eli Ruunaan kosket saivat virrata vapaina matkailijoiden ja paikkakuntalaisten iloksi.
Historia on lainaus Oiva Potinkaran kirjasta "Erämaata ja koskien kohinaa."- lohi takaisin lieksanjokeen
Kysymys Lieksanjoen ja Pielisen järvilohen kohtalosta on ollut esillä jo pari vuosikymmentä. Alkuperäinen Pielisen järvilohi ja järvitaimen on menetetty vesivoimaloiden rakentamisen myötä. Lohi ja taimen on kuitenkin palautettu istutuksin alueelle ns. Saimaan kannasta. Siinä on mukana rippeet myös Lieksanjoen alkuperäisestä lohesta. Lohikannan monimuotoisuutta on ylläpidetty Lieksanjoesta ja Pielisjoesta pyydettyjen emokalojen kautta.
Järvilohikannan vahvistamista ja palauttamista Lieksanjokeen ovat pohtineet sekä viranomaiset että useat paikalliset työryhmät. Sen jälkeen kun Lieksanjoen uittosääntö kumoutui 1988, joen kalataloudellisia edellytyksiä on parannettu valtion maksamin kunnostuksin. Näin on luotu mahdollisuuksia myös luontaisen lohi- ja taimenkannan palauttamiseen.
Ruunaan kalastusalueen Järvilohi-hankkeen (v. 1999-2001) tuloksena syntyi selvitys, jonka mukaan nousutien rakentaminen on teknisesti ja biologisesti mahdollista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää. Hankkeen esityksestä Lieksa julistautui Järvilohikaupungiksi ja useat tahot sitoutuivat mukaan jatkotoimiin. Myös järvilohen matkailullinen merkitys korostui selvityksissä. - tanhio takatalvi
Oliskohan valmistunut, siis otettu sähköntuotannon käyttöön, vielä niin varhain kuin 1960 vaiko vasta 1961?. Tietä (tarkoitan nykyistä Alakanavantietä)työmaalle alettiin rakentaa melko varman tiedon mukaan vasta syksyllä 1958. Varsinaiset voimalaitostyöt ovat alkaneet siis isossa mitassa aikaisintaan aivan loppuvuodesta 1958. Tällaisen työmaa vaati siihen aikaan rakennusaikaa n. 3 vuotta joten olisiko valmistunut sittenkin vasta 1961. Jokuhan sen ajan aivan varmaksikin kykenee tietämään kunhan vain löytyy kyseinen henkilö.
- tanhio takatalvi
Lieksan ja Pankakosken voimalaitoksia tehtiin jossain mitassa samanaikaisesti. Tunsin silloin erään rakennusmiehen, joka oli koneenkäyttäjänä betonivaluissa molemmilla työmailla. Ajeli koneellansa aina silloin tällöin Lieksankosken ja Pankakosken työmaitten väliä.
Lohta oli Lieksan joessa -60 luvun lopulla. Erä-Eemeli toimitti Lieksalle eräälle välittäjälle noin vuosina -65 - 68 melkoisia lohisaaliita, ilmeisesti useita kymmeniä kiloja. Ei ne olleet kovin isoja mutta n. 2 - 5 kiloisia. En tiedä mitä lohia olivat ja mistä tulivat, oliko istutettu Pieliseen. Merestähän ne eivät voineet nousta kun on Imatrakin välissä. - tanhio takatalvi
Ruunaan koskisota oli aikanaan mielenkiintoinen paikallismellakka. Syksyllä -68 kävi Tampereen Yliopistolta opiskelijalähetystö silloisen kauppa- ja teollisuusministerin Väinö Leskisen luona vastustamassa hanketta. Oliko sillä mitään vaikutusta sitä en tiedä. PKS hanketta ajoi ja varsinkin sen silloinwn toimitusjohtaja Onni Mäkelä, lisänimeltään Iso-Onni. Oli sellainen kaiketi 150-kiloinen mies.
Minäkin nuorena poikana erehdyin työmaalla pomon kuullen vastustamaan hanketta. Hyvä että en kenkää saanut. Pomo piti luennon josta ymmärsin vain sen, että herrat on aina oikeessa, työtä pitää Lieksaan saada ja kakaroitten ei pidä ottaa kantaa aikuisten asioihin. tanhio takatalvi kirjoitti:
Oliskohan valmistunut, siis otettu sähköntuotannon käyttöön, vielä niin varhain kuin 1960 vaiko vasta 1961?. Tietä (tarkoitan nykyistä Alakanavantietä)työmaalle alettiin rakentaa melko varman tiedon mukaan vasta syksyllä 1958. Varsinaiset voimalaitostyöt ovat alkaneet siis isossa mitassa aikaisintaan aivan loppuvuodesta 1958. Tällaisen työmaa vaati siihen aikaan rakennusaikaa n. 3 vuotta joten olisiko valmistunut sittenkin vasta 1961. Jokuhan sen ajan aivan varmaksikin kykenee tietämään kunhan vain löytyy kyseinen henkilö.
... olin Lieksankosken voimalaitoksella ympäristön somistustöissä ja sillon kyllä jo voimalaitos jauhoi sähköä täysillä.
- torikauppias
Nykyinen Lieksa syntyi, kun Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta yhdistyivät vuonna 1973. Torikauppaa on toki tehty jo sitä ennen.
että tori oli kauan sotien jälkeen Kulman edessä. Nykyisin paikalla on puisto ja Jätkän patsas. Siitä se siirrettiin, en muista vuotta milloin, vesitornin lähelle. Ei ollut kovin viisas keksintö se siirto enkä tiedä kuka ajatuksen isä oli. Nykyään Lieksassa ei oikeastaan enää toria olekaan, onpahan vain pieni aukio Pielisentien varrella.
Torikauppa oli vilkasta Kulman edessä olevalla vanhalla torilla. Vesitornin luo siirrettynä se jo jossain määrin lässähti. Nyt se on aika pientä eikä oikeastaan kunnon torikaupasta voikaan enää puhua, valitettavasti.
- nälkäniemi
Pankakoskella siirryttiin 1900-luvun alussa uuden hiomon ja kartonkitehtaan myötä puunjalostukseen ja samaan aikaan käynnistyi myös Kevätniemen sahan toiminta.
Muistaakseni Kevätniemen saha paloi jokseenkin maan tasalle kesällä -56, jos en ihan väärin muista. Onneksi lähelle rautatieasemaa yltänyt lautatarha säästyi. Siitä olisikin voinut tulla toinen Lieksan palo jos se olisi syttynyt.
- Hovin koevu
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Muistaakseni Kevätniemen saha paloi jokseenkin maan tasalle kesällä -56, jos en ihan väärin muista. Onneksi lähelle rautatieasemaa yltänyt lautatarha säästyi. Siitä olisikin voinut tulla toinen Lieksan palo jos se olisi syttynyt.
Palovahingon määräksi ilmoitettiin silloin 300 milj. mk.
Muistan kun katselin paloa. Savupilvi oli mahtava.
- luotijuna
Rautatie valmistui vuonna 1909. Rautatieasema edustaa hienosti sen ajan venäläistä arkkitehtuuria, elettiinhän vielä tsaarinvallan aikaa ja silloinen "VR" haki vaikutteet idästä.
- kartonkikone
Jo vuonna 1910 hankittiin ensimmäiset kolme kartonkikonetta, mutta vuonna 1927 perustettu Enso-Gutzeit osakeyhtiö uudisti ja nykyaikaisti laitteet. Tästä alkoi tehtaan kasvaminen yhdeksi Euroopan suurimmista.
- Nimetön
Taisi olla yksi suurimmista silloin pula-ajalla. Pula-ajan tuotantomäärät taitaa olla edelleenkin.
Pari muisteloa Pielisentiestä ja Lieksasta laajemmaltikin:
Ukkini kerto miten hänen nuoruudessaan (n. 100 v sitten) Lieksan keskusta oli pimeällä vaarallinen paikka liikkua. Sanoi, että "ei koskaan tiennyt minkä nurkan takaa tulee koivuhalosta ja ryöstetään puhtaaksi".
Toien juttu Pielisentiestä. Äitini kertoi miten joskus ennen sotia keväällä ja syksyllä ja muulloinkin kura-aikana Pielisentiellä piti kulkea talon seinävieriä pitkin kun kengät uhkasivat upota ja juuttua tiellä olleeseen kuraan. Oli nähnyt tapauksiakin kun kurasta kiskottiin ylös porukan voimin jonkun kulkijan kenkää. Hieman on parantunut siitä ajasta.
Pielisentien remontisssa -60 luvun alussa tehtiin se moka, että kaadettiin joen puoleisella sivulla (vai olikohan kummallakin puolella) ollut komea koívurivi eikä mitään puustoa istutettu tilalle. Ei taitaisi olla mahdoton paikka korjata vieläkään. On meinaan aika ankee ja karu maisema nykyinen Pielisentie. Varmaan tarttis tehrä jotakin.
Pielisentiellä on tehty iso remontti myöskin -40 ja -50 lukujen vaihteessa. Ehkä silloin päästiin eroon suurimmasta kurasouvista mutta asfaltti tuli vasta -60 luvun alusssa.- rehellisesti
oletko sama tanhio takatalvi joka on jo pari kuukautta kirjoitelut vai oletko tuo joka yritti olla simo Hurtan klooni. Vastaa rehelliseti huijaus kyllä paljastuu ennen pitkää.
Jos olet sama niin mukava kun jatkat. rehellisesti kirjoitti:
oletko sama tanhio takatalvi joka on jo pari kuukautta kirjoitelut vai oletko tuo joka yritti olla simo Hurtan klooni. Vastaa rehelliseti huijaus kyllä paljastuu ennen pitkää.
Jos olet sama niin mukava kun jatkat.Oikee tanhio tässä ollaan. On vain sellainen ongelma, että ei taida olla keinoa millä sen suoranaisesti voisi todistaa. Ainoa lienee se, että teksteistä voisi lukijat päätellä onko oikea vaiko valetanhio, jos sellainen nimittäin palstoille ilmaantuu. Yritän kirjotella tällä nikillä asiapitoisia tekstejä, ei mitään liirumlaarumeita. Niitäkin tulee joskus tehtyä mutta ne kirjotan eri nikillä.
Kunhan helteet menee ja järki alkaa juosta niin voisi taas kaikenlaista alkaa pikkuhiljaa Lieksasta muistella. Olisi tosin kiva jos muutkin aktivoituisivat tietopankkejansa ja älynystyröitänsä kaivelemaan. Käy muuten puuduttavaksi kovin kauan yksinänsä kirjotella.
Erityisesti toivoisin oikeen Simo Hurtan taas aktivoituvan, vaikka eri nikillä. Kyllä sinut teksteistä tuntee, ei samanlaisiin matkijat pysty.- rehellisesti
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Oikee tanhio tässä ollaan. On vain sellainen ongelma, että ei taida olla keinoa millä sen suoranaisesti voisi todistaa. Ainoa lienee se, että teksteistä voisi lukijat päätellä onko oikea vaiko valetanhio, jos sellainen nimittäin palstoille ilmaantuu. Yritän kirjotella tällä nikillä asiapitoisia tekstejä, ei mitään liirumlaarumeita. Niitäkin tulee joskus tehtyä mutta ne kirjotan eri nikillä.
Kunhan helteet menee ja järki alkaa juosta niin voisi taas kaikenlaista alkaa pikkuhiljaa Lieksasta muistella. Olisi tosin kiva jos muutkin aktivoituisivat tietopankkejansa ja älynystyröitänsä kaivelemaan. Käy muuten puuduttavaksi kovin kauan yksinänsä kirjotella.
Erityisesti toivoisin oikeen Simo Hurtan taas aktivoituvan, vaikka eri nikillä. Kyllä sinut teksteistä tuntee, ei samanlaisiin matkijat pysty.Uskotaan,,,sinun tietosi näyttää olevan sitä luokkoo että oikea olet. Suurkiitos kun jatkat ja minäkin toivon monen muun kirjoittavan jotka tietää ja voihan tänne suakkunoija muutakin kun pelkkää rautasta asiaa.
Jos en väärin muista niin VR:n viimeisin käytössä ollut höyryveturi palveli Lieksassa, Pankakosken liikenteessä. Joku pikkupuksu, joka lieneekö nyt museossa vai romutettiinkohan.
Samoin taisi olla niinkin, että myös Suomen viimeinen käsivälitteinen puhelinkeskus toimi Lieksassa.
Sekä veturi että puhelinkeskus olivat käytössä vielä ainakin -60 luvun lopulla.
Nuoret eivät varmaan tiedäkkään miten soitettiin käsivälitteisen keskuksen kautta. Kerron jos se jotakuta kiinnostaa.
Kuvastaneeko valtiovallan suhtautumista Lieksaan jotenkin tämä, että Suomen viimeiset antiikkiset tekniikat olivat käytössä nimenomaa Lieksassa.- parikymppinen lieksalainen
On hienoa kun kirjoittelet tänne.Mut kun pyysit muitakin kirjoittelemaan niin minun on pakko snoo etten tiä paljo historiaa kun olen syntyny -86. Luen hirmu kiinostuxella näitä ja olen tallettanu jo kymmeniä juttui teiltä tietäjiltä joita näkyy olevan monta:))
Olen kuullu kävivälittiesestä mut en tiä tosiaa kuins toimii:( ja monta muuta vanhaa asia kiehtoo mua.
Parhai juttui oli noi legendat ja siellä muutama nimi oli aivan huippuja ainakin mun mielestä. Ne oli noi Erä-Emeli, Hilarius Sorjonen ja Ripletti-Hilta. Kaikki aivan erilaisii mutta mielenkiintosii. Onx siellä muista noin kivoi tai jännii tietoi.
Pliiisss laittakaa jokta tiätte. Höyrypässistä tuli mieleeni se miten monta vakavaa onnettomuutta onkaan tapahtunut Mähköllä, Pankakosken ratan ylikäytävällä. Ennenhän siinä ei ollut puomeja. Ensimmäinen minkä muista tapahtui joskus -50 luvun alkupuolella. Yhden muistan sellaisen -60 luvulta kun töistä kotiinsa palaava mies ajoi mopollaan suoraan junan kylkeen. Ei siis eteen. Hänkin kuoli heti. Tietääkseni siinä on useampiakin onnettomuuksia sattunut.
Ansaitsisi paikka melkein muistopaaden.
Myös Lieksan ja Nurmeksen välillä sattui paljon onnettomuuksia. Lieksasta Mätäsvaaran kautta Nurmekseen mentäessä vanhalla maantiellä oli (ja lienee vieläkin) 11 ylikäytävää. Puomejahan ei ollut yhdessäkään.tanhio_takatalvi kirjoitti:
Höyrypässistä tuli mieleeni se miten monta vakavaa onnettomuutta onkaan tapahtunut Mähköllä, Pankakosken ratan ylikäytävällä. Ennenhän siinä ei ollut puomeja. Ensimmäinen minkä muista tapahtui joskus -50 luvun alkupuolella. Yhden muistan sellaisen -60 luvulta kun töistä kotiinsa palaava mies ajoi mopollaan suoraan junan kylkeen. Ei siis eteen. Hänkin kuoli heti. Tietääkseni siinä on useampiakin onnettomuuksia sattunut.
Ansaitsisi paikka melkein muistopaaden.
Myös Lieksan ja Nurmeksen välillä sattui paljon onnettomuuksia. Lieksasta Mätäsvaaran kautta Nurmekseen mentäessä vanhalla maantiellä oli (ja lienee vieläkin) 11 ylikäytävää. Puomejahan ei ollut yhdessäkään....elikkä tasoristeyksiä nykyseltä nimeltään. Niita oli Lieksan ja Nurmeksen välillä peräti 13, monesti tuli laskettuu, kun ajelin ammatikseni tätäkkii vällii.
Voisi olla oma lukunsa Pielisjärven pitäjän sähköistäminen, milloin millekin kylälle tuli sähköt. Lieksan liepeille kuten Rantalaan, Mähkölle, Sorsalaan jne... tuli sähköt jo ennen sotia mutta mites mahtoi mennä varsinainen haja-asutusalue.
Itselläni on jotain hataraa tietoa. Ilmeisesti ensimmäinen sähköistetty kylä haja-asutusalueella on ollut Mätäsvaara. Iso kylä ja lieneekö kaivoskin toiminut vielä sotien jälkeen.
Vieki, Nurmijärven suunta, Vuonislahden suunta olivat sähköistettyjä jo ainakin -60 luvun alkupuolelle tultaessa.
Hattuvaaran, Höntönvaaran, Jaakonvaaran suunnat sähköistettiin ilmeisesti siinä -60 luvun puolivälissä. Ruunaa, Kivivaara tulivat -60 luvun lopulla.
Tietynlainen erikoisuus oli melko lähellä Merilää sijaitseva Kalinan kylä, joka sähköistettiin kaiketi vasta -70 luvun alussa?? Sanottiin, että asukkaat kylällä olivat sähköistysasiassa niin riitaisia mikä jarrutti sähköistystä.
Muistikuvia ja -tietoa varmaan on monellakin. Muutoinkin tämä pitäjän haja-asutusalueen sähköistys lienee sellainen, että siitä ei ole mitään historiikkeja julkaistu tähän mennessä.
Olisi kiva jos siitä saataisiin näille palstoilla tietoa.- pakarisen veikko oli
siitähän oli tuolla lekentoissa jonain sähköistäjänä ja mitä kaikkee se muuta olikaan. oliko se joku sähköjohtaja
pakarisen veikko oli kirjoitti:
siitähän oli tuolla lekentoissa jonain sähköistäjänä ja mitä kaikkee se muuta olikaan. oliko se joku sähköjohtaja
Veikko Pakarinen oli tavallinen puuhakas työmies. Ei sähköjohtaja.
- yx Alpo
tanhio_takatalvi kirjoitti:
Veikko Pakarinen oli tavallinen puuhakas työmies. Ei sähköjohtaja.
oletko sen SimoHurtan kaveri tai työkaveri tai jotain sukuu. Sinä voisit varmaan kans kirjottaa kirjan. Varmaan ostasin, senverran kiinnostaa vanha Lieksa ja Pielisjärvi.
Joskus ennenmuinoin on Saavankalliolla ollut komeahko puinen hyppyrimäki. Lienee purettu 40-luvun lopulla/50-luvun alussa.
Kalliossa on vieläkin vahvoja rautatappeja muistona hyppyrimäen rakenteista.
Siellä pidettiin kilpailuja ja lieneen hypätty 20 - 30 m siivuja.
Jos jollain on siitä tietoa tai vaikka vanhoja valokuvia olisi kiva asia saada tietoa tälle palstalle. Lieksasta löytyy vielä varmasti henkilöitä, jotka ovat nähneet hyppyrin livenä pikkupoikina. Voipa olla vielä joitain, jotka ovat hypänneetkin siitä. Mäki ei ollut kovin kaukana Saavanniemellä vieläkin olevasta Oinosen talosta, ehkä puolisen kilometria tai vähän enemmän koskelle päin.- Tumppi turunen
Purettiin muisttaakseni siinä viiskyluvun alkupuleen. siellä oli monet kisat ja minäki olin kahtomassa pikku poikana usein. taisi olla sitten lopuksi jo niin laho niin oli purettava.talvella tultiin sieltä partalanmäeltä laskemaan sinne usein poikajoukolla
- tsop tsop
Tumppi turunen kirjoitti:
Purettiin muisttaakseni siinä viiskyluvun alkupuleen. siellä oli monet kisat ja minäki olin kahtomassa pikku poikana usein. taisi olla sitten lopuksi jo niin laho niin oli purettava.talvella tultiin sieltä partalanmäeltä laskemaan sinne usein poikajoukolla
Minulla on muistikuva, että joskus liikunnanopettaja Kutvosen Matin tunneilla juostiin nk. Alakanavan lenkkiä ja me pojat oikaistiin joskus 1980-luvulla Saavankallion kautta, jossa oli lava. Ko. oikopolku sivusi vanhaa hyppyriä, joten jos se olisi purettu 40-luvulla, ei siitä olisi mitään jäljellä. Luulen siis, että vielä 60- ja 70-luvulla ovat hypänneet jostakin "hyppyristä" Saavallakin, mutta ei enää 1990-luvulle tultaessa.
- Muistaakseni oli niin...
Musiikkiopisto
Musiikkiopistohan perustettiin vanhaan sairaalaan joskus 1980-luvun alussa sen jälkeen kun uusi terveyskeskus valmistui. Nykyisen musiikkiopiston kansliassa sijaitsi entisen sairaalan vastaanottotiski, rehtorin huone oli lääkärinhuone. Katolle rakennettiin ilmastointikoppi, jolloin taloon saatiin ilmastointi. Musiikkisalin kierreportaan tehtiin hätäuloskäyntiä varten eli ne lisättiin jälkikäteen puhkaisemalla seinään reikä. Aikaisemmin 1970-luvulla musiikkiopetusta annettiin Kuhmonkadun koululla.Lieksalaisista rakennuksista 1990 luvulta joita ei enää ole kaikkea jäljellä olen itse kuvannut lähinnä niitä henkilöitä varten, jotta osaavat liikkua ja tunnistaa ympäristöä missä ovat silloin aikanaan liikkumassa.
Olen ollut Lieksan kulttuurikeskuksen ennen rakentamista Lieksan ja läänin nuorisolautakunnassa ja silloin Lieksasta läänin lautakunnassa oli myös Sulo Eskelinen ja saimme yhteistoimin junailtua valtion rahoitusta nuorisotilaan.
Minulla on joitakin valokuvia peruskiven muurauksesta ja siitä ketkä oli rakentamassa silloin eli kuva niistä virmoista opastaulusta.
Mitä tulee sitten kyselyyn ja moitteisiin kirjoittajalle joka kyselee .totean ettei historia ole aina aukoton on todistettu moneste maailmalla miten asiat on joten kansalla voinee olla myös tietoa mitä ei ole kirjoitettu joten antaa tulla vaan asiat esiin ja korjatkoon jos tieto on väärä.MK
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2047023
- 594642
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s384298- 733262
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161955Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗271706- 171680
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹401573- 341459
- 1431237