Oikea termi kuuluu olla Munsalalaisuus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Munsalan_Soutukerho
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Poistettavat_sivut/Munsalan_Soutukerho
Lähdeluettelossa mainittu Salmisen kirja on myöskin väitöskirja.
Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala
Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. : kuv., kartt. ; 26 cm
ISBN/HINTA 951-749-341-X (sid.)
Tässä Tasalan kirjassa mainitaan suoraan tuo sotilaskarkureitten lukumäärä, siis noin 800 sotilaskarkuria kevääseen 1945, joita 3/4 osaa oli kotoisin RUOTSINKIELISELTÄ POHJANAMAALTA!
Ruotsihan palautti aikaisemmin karkurit Suomeen, mutta kevään 1944 aikana turvapaikkoja alettiin myöntää ja palautuksista Suomeen kieltäydyttiin Ruotsin viranomaisten taholta.
Lisää aiheesta on kirjoitettu esim. Antti Juutilaisen kirjassa Rinta-Rinnan, suomeruotsalaisten sotatiet.
Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa. Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Munsalan_Soutukerho
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Poistettavat_sivut/Munsalan_Soutukerho
Lähdeluettelossa mainittu Salmisen kirja on myöskin väitöskirja.
Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala
Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. : kuv., kartt. ; 26 cm
ISBN/HINTA 951-749-341-X (sid.)
Tässä Tasalan kirjassa mainitaan suoraan tuo sotilaskarkureitten lukumäärä, siis noin 800 sotilaskarkuria kevääseen 1945, joita 3/4 osaa oli kotoisin RUOTSINKIELISELTÄ POHJANAMAALTA!
Ruotsihan palautti aikaisemmin karkurit Suomeen, mutta kevään 1944 aikana turvapaikkoja alettiin myöntää ja palautuksista Suomeen kieltäydyttiin Ruotsin viranomaisten taholta.
Lisää aiheesta on kirjoitettu esim. Antti Juutilaisen kirjassa Rinta-Rinnan, suomeruotsalaisten sotatiet.
Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa. Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sekundahurrit on.
Kun ihan wikipediaan sait ujutettua pakkomielteesi?
Onneksi olkoon kuitenkin, menköön terapiasta ;)
No voi nunnunnuu, Pilasiko totuus ajopuuteoriasi. Ottiko noin koville kun idolistasi kerrotaan jotain muutakin kuin positiivisia asioita.
Tiedätkö muuten mistä tuntee ko. arkkitehdin suunniteleman talon? Menepä sellaisen talon sisälle syksyllä kun sataa vettä... :D
kertoisitko
a) kuinka paljon oli sotilaskarkureita kaiken kaikkiaan?
b) mikä oli ruotsinkielisten osuus kaikista sotilaskarkureista?
Etukäteen kiittäen
O.N.
"Valitettavasti tänne on viimeaikoina pelmahtanut porukka, joka yrittää levittää jippiin ja suomi24:n pakkoruotsikinastelua ja kaikkea sen ympärille syntynyttä hourailua tännekin. Netissä elävistä vaihtoehtomaailmoista Suomen kuninkaat on aiemmin saatu Wikipediassa kohtuullisesti kuriin, joten ehkä nämäkin"
"Poistin sen syystä Käsite Munsalan Soutukerho on syntynyt internetin keskustelupalstoilla vuonna 2004. Internetin keskustelut eivät pääsääntöisesti ole merkittäviä."
Koko tämä "Munsalan soutukerho" kirjoittelu on pelkkää herjausta, joka näyttää olevan melkeinpä pakkomielteistä jollekulle..
"Keskustellaanko tästä edes internetin keskustelupalstoilla? Minusta tämä näyttää niissä paremminkin melko yksipuoliselta postailulta sellaisen taholta jolle tämä "soutukerho" näyttäisi olevan harrastus."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Munsalan_Soutukerho
Turvonnuta viimeisillään olevaan naista on kiva nussia, vaikka olisi lotkotissinen horo
http://www.blogger.com/profile/15884588
Toistaiseksi turkulainen hovioikeuden pyllistelijä Tiina Hirvonen on onnistunut ilmeisen hyvin?
Mutta miten on erään tunnetun helsingiläisen rabbi Gideon Bolotowsky tahon laita?
Varoituksen sanaa ympärileikkauksen vaaroista http://www.blogger.com/profile/28426927 joten ottakaa opiksenne, kyllä tuppikulli on paras höylä vitulle
Eräs arvoisa "munsalalainen" oli myös vänrikki Alvar Aalto. Alvari pakeni sotaa Ruotsiin, ja ilmestyi sodan jälkeen maata "jälleenrakentamaan". Alvarihan oli ruotsinkielinen, osasi myös suomea.
Niin vain oli. Kovasti tunnettuja on molemmat.
Oliko Repo sankari vai antisankari?
http://kemppinen.blogspot.com/2006_02_01_kemppinen_archive.html
>>Maailman menoa seuratessa olen tarkkaillut, mitä 1939-1944 saatu tappajan koulutus on vaikuttanut eri henkilöihin. Matti Ylöstalon ja Mauno Koiviston tapauksessa vaikutus on selvä. Väinö Leskinen ja Unto Varjonen olivat rämäpäisiä jalkaväkiupseereja, ja samoin Eino S. Repo. Kansallisoopperan suuri nimi ja oopperatalon toteuttaja Alfons Almi oli hyökkäysvaiheessa Pajarin divisioonassa niin paha mies konepistoolin kanssa jääkärijoukkueen kärjessä, että oli saada Mannerheim-ristin - kuulemani mukaan virallinen ehdotus tehtiin.>Toimttaja Jukka Rislakin mukaan teloitettiin talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa 468 ihmistä. Kesällä 1944 langetettiin kenttäoikeuden päätöksillä n. 500 pika- eli kuolemantuomiota joista 46 johti teloitukseen. Suurin osa siis jäi teloittamatta kuten mm. Tarmo Manni ja Eino S Repo.
Luvun ulkopuolelle jää 11 teloitettua sotilasta, jotka teloitettiin sotaväen järjestyssäännön määräysten perusteella seka epälukuinen joukko ns. käpykaartilaisia yms. liittoutuneiden puolella fasismia vastaan taistelleita tahoja.
Lisäksi noin 1000 rajan yli tullutta "vakoilijaa" yms likvidoitiin. Niitä ei siis laskettu edes ihmisiksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003828551&view_mode=flat
>>Eino S Repo oli itse tuomittu sodan aikana kuolemaan, koska oli kieltäytynyt ammuttamasta "niskottelevia" alaisiaan