Israel vieroksuu YK:ta

että sitä ei ole hyväksytty täysivaltaiseksi jäseneksi järjestöön ja myös artikkelin mainitsemista asioista eli siitä että se luokitteli aikanaan siionismin, eli israelin nationalismin vrt. patrioottisuus, kansallismielisyys rasistiseksi koska se pyrki perustamaan juutalaisen kansalliskodin alueelle. Myöhemmin julkilausuma päätös on kumottu.

Libanonin kriisi oli puhtaasti PLOn hyökkäyksillään provosoima ja oli varmaan aika luonnollista että jos lähdetään toimimaan sitä vastaan ja konflikti syntyy rajaa valvovien kv. joukkojen kanssa niin ei anneta omien kuolla, toisin sanoen ammutaan kovilla.

Artikkeli väittää että sallivat surmata tuhansia pakoilaisia sabrassa & shartilassa. Itseasiassa mitä oli sovittu, oli se että liittolaisjoukot ajaa PLOn taistelijat leireiltä. Myöhemmin Ariel Sharon joutui eroamaan, joten on kyseenalaista tuo väite että israel olisi sallinut surmat.

Israelin närää YKta kohtaan lisää myös tekstissä mainitsematon israelilaisien panttivankien otto jossa käytettiin yk:n kalustoa. Yk on kieltäytynyt yhteistyöstä asian tutkimiseksi ja panttaa tapauksesta kuvattua videomateriaalia jota Israel vaatinut.

Joten eipä tuo yKkaan mikään pulmunen ole suhteiden huonouden suhteen... mutta se että israel on ykssa toimimassa osoittaa sen että sekin ymmärtää että järjestö on vain jäseniensä summa ja siellä sattuu olemaan enemmistönä arabimaat kaikilla poliittisilla, taloudellisilla ym. intressi/vaikutusvalta painomittareilla mitattuna.

Turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen jatkuvat päätöslauselmat Israelin suhteen ovat olleet pääosin arabi/ liittolaiset aloitteisia ja aika heikkolaatuisia ja siksi niitä onkin suurin osa esim. amerikkalaisten vetooikeudella vedetty pois.

Sinänsä hupaisaa että arabit vaativat täysjäseninä israelia noudattamaan päätöksiä, kun eivät edes päästä israelia täysjäseneksi sille paikalle mihin se kuuluu saatika sitten tunnusta sitä valtiona. No, yk on kv. suhteiden kohtaamispaikka ja sitä se toimissaan heijastaa demokraattisesti...