Kuka hyötyy vallankäytön kulissien

Mitä ihmettä tapahtuu vallankäytön kulisseissa?
Toivottavasti tuohon EIT:n osuuteen saadaan lisää ja mahdollisimman maksimaalista julkisuutta….

Suomessa lausuntokierroksella olleissa oikeudenkäyntien julkisutta koskevissa lakiehdotuksissa useissa kohdissa vakuutetaan, että lainmuutoksen tarkoituksena on oikeudenkäyntien julkisuuden ja avoimuuden lisääminen. Käymässä on pikemminkin päinvastoin.

Nythän eduskunnassa on jo käsittelyssä kaksi erillistä lakia, joista toinen on tarkoitettu hallintotuomioistuimiin eli ns. erityistuomioistuimiin (HE 12/2006) ja toinen laajemmin kansalaisten keskuudessa tunnettuihin yleisiin tuomioistuimiin (HE 13/2006).

Lausunnot oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa koskevista työryhmämietinnöistä löytyvät osoitteesta:
http://www.om.fi/tulostus/33853.htm

Huomiota kannattaa kiinnittää ainakin seuraaviin lausunnonantajiin:

OMLS 2005:23, 6. Työtuomioistuin ja Vakuutusoikeus
http://www.om.fi/uploads/sk5kto4.pdf

OMLS 2005:23, 9. Lautakunnat
http://www.om.fi/uploads/eolo230v8kfkh.pdf

Isona ongelmana tulee olemaan se, että hallintolainkäyttö rinnastuisi viranomaistoiminnan jatkeeksi. Hallintotuomioistuimissa julkisuus aiotaan rakentaa pitkälti nykyisen viranomaistoiminnan julkisuutta säätelevän lain hengen mukaisesti. Eli esimerkiksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenen lausumat pysyvät edelleenkin piilossa myös asianosaiselta itseltään. Vaikkakin ortopedian erikoislääkäri olisi ollut tekemässä vakuutusoikeuden hylkäävää päätöstä homeesta työpaikalla ammattitautiin sairastuneen henkilön loppuelämän toimeentulosta.

Varsin suuresta osasta oikeusjuttuja aiotaan esimerkiksi salata se, ketä oikeudenkäynti itse asiassa koskee. Käyttöön ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa diaaritietojen massasalausta. Erikoista on myös se, että oikeudenkäynti voitaisiin salata jälkikäteen, kun joku pyytää sitä koskevia julkisia asiakirjoja.

Muutos on Suomenkin mittapuussa erittäin merkittävä ja periaatteellinen. Massasalaaminen heikentää entisestään kovan kritiikin kohteena olevan oikeusjärjestelmän luotettavuutta. Enää ei olisi saatavissa avoimesti tietoa siitä, ketä päätös koskee, jos asiassa on kyse esimerkiksi sosiaalihuollosta tai sairaanhoidosta. Oikeudenkäyttö menettää yleistä merkitystään, koska päätökset eivät enää oikeastaan koske ketään "todellista ihmistä". Tuomareiden esteellisyydenkin selvittäminen tulee mahdottomaksi, koska asianosaisesta ei ole saatavissa tietoa. Tähänkö erityistuomioistuimet kulisseissa pyrkivätkin?

Lakiehdotuksesta on pudotettu näköjään pois myös pykälä, joka aiemmissa työryhmäversioissa oli mukana. Aiemman esitetyn pykäläversion mukaan hallintotuomioistuinten on pidettävä luetteloa hallinnollisista vapaudenriistoista. Jos tällaista luetteloa ei pidetä, Suomessa mahdollistuu tilanne, jossa ihmisen vapaus voidaan viranomaisten päätöksellä riistää ilman, että kukaan saa siitä tietää.

Mielisairaalaan sulkemistahan on monissa maissa käytetty poliittisten vankien säilyttämiseen.

Ollaanko Suomessakin siis siirtymässä vaivihkaa tähän hyvin erikoiselta kuulostavaan käytäntöön? EU:n, Venäjän vai Yhdysvaltojen vaatimuksesta???
2151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

ihmisiä, jotka kiihottavat väkeä vihaan jotakin kansanryhmää kohtaan. Tunnetteko jonkin yhdistyksen, jonka lähtökohtana, periaatteena ja toimintatapana on hyökkäily erästä kansanryhmää vastaan? Minä tunnen vain yhden sellaisen. Onneksi vain yhden.

Äänestä
  • Alun viesti on tavalliselle suomalaiselle liian vaikeaa, kun vaihtoetona on olutta mäyräkoirallinen. Mutta - ollaan sitten kädet ojossa vastaanottamassa etuja, kun jotkut ovat ne ensin ajaneet valtiovallalta kuuluviksi perusoikeuksiksi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


näkymättömyydestä kirjoitti:

Mitä ihmettä tapahtuu vallankäytön kulisseissa?
Toivottavasti tuohon EIT:n osuuteen saadaan lisää ja mahdollisimman maksimaalista julkisuutta….

Suomessa lausuntokierroksella olleissa oikeudenkäyntien julkisutta koskevissa lakiehdotuksissa useissa kohdissa vakuutetaan, että lainmuutoksen tarkoituksena on oikeudenkäyntien julkisuuden ja avoimuuden lisääminen. Käymässä on pikemminkin päinvastoin.

Nythän eduskunnassa on jo käsittelyssä kaksi erillistä lakia, joista toinen on tarkoitettu hallintotuomioistuimiin eli ns. erityistuomioistuimiin (HE 12/2006) ja toinen laajemmin kansalaisten keskuudessa tunnettuihin yleisiin tuomioistuimiin (HE 13/2006).

Lausunnot oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa koskevista työryhmämietinnöistä löytyvät osoitteesta:
http://www.om.fi/tulostus/33853.htm

Huomiota kannattaa kiinnittää ainakin seuraaviin lausunnonantajiin:

OMLS 2005:23, 6. Työtuomioistuin ja Vakuutusoikeus
http://www.om.fi/uploads/sk5kto4.pdf

OMLS 2005:23, 9. Lautakunnat
http://www.om.fi/uploads/eolo230v8kfkh.pdf

Isona ongelmana tulee olemaan se, että hallintolainkäyttö rinnastuisi viranomaistoiminnan jatkeeksi. Hallintotuomioistuimissa julkisuus aiotaan rakentaa pitkälti nykyisen viranomaistoiminnan julkisuutta säätelevän lain hengen mukaisesti. Eli esimerkiksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenen lausumat pysyvät edelleenkin piilossa myös asianosaiselta itseltään. Vaikkakin ortopedian erikoislääkäri olisi ollut tekemässä vakuutusoikeuden hylkäävää päätöstä homeesta työpaikalla ammattitautiin sairastuneen henkilön loppuelämän toimeentulosta.

Varsin suuresta osasta oikeusjuttuja aiotaan esimerkiksi salata se, ketä oikeudenkäynti itse asiassa koskee. Käyttöön ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa diaaritietojen massasalausta. Erikoista on myös se, että oikeudenkäynti voitaisiin salata jälkikäteen, kun joku pyytää sitä koskevia julkisia asiakirjoja.

Muutos on Suomenkin mittapuussa erittäin merkittävä ja periaatteellinen. Massasalaaminen heikentää entisestään kovan kritiikin kohteena olevan oikeusjärjestelmän luotettavuutta. Enää ei olisi saatavissa avoimesti tietoa siitä, ketä päätös koskee, jos asiassa on kyse esimerkiksi sosiaalihuollosta tai sairaanhoidosta. Oikeudenkäyttö menettää yleistä merkitystään, koska päätökset eivät enää oikeastaan koske ketään "todellista ihmistä". Tuomareiden esteellisyydenkin selvittäminen tulee mahdottomaksi, koska asianosaisesta ei ole saatavissa tietoa. Tähänkö erityistuomioistuimet kulisseissa pyrkivätkin?

Lakiehdotuksesta on pudotettu näköjään pois myös pykälä, joka aiemmissa työryhmäversioissa oli mukana. Aiemman esitetyn pykäläversion mukaan hallintotuomioistuinten on pidettävä luetteloa hallinnollisista vapaudenriistoista. Jos tällaista luetteloa ei pidetä, Suomessa mahdollistuu tilanne, jossa ihmisen vapaus voidaan viranomaisten päätöksellä riistää ilman, että kukaan saa siitä tietää.

Mielisairaalaan sulkemistahan on monissa maissa käytetty poliittisten vankien säilyttämiseen.

Ollaanko Suomessakin siis siirtymässä vaivihkaa tähän hyvin erikoiselta kuulostavaan käytäntöön? EU:n, Venäjän vai Yhdysvaltojen vaatimuksesta???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu