Moskovan neuvotteluissa lokakuussa 1939 Paasikivi ja Stalin esittivät seuraavia näkökohtia:
Kun Paasikivi jälleen korosti Suomen puolueettomuutta ja lujaa päättäväisyyttä puolustaa omaa aluettaan jokaista hyökkäjää vastaan,Stalin puhui hyökkäävän suurvallan mahdollisesta maihinnoususta Suomen alueelle näyttäen kartalta Hankoa.Samalla hän sanoi "Suomi on pieni ja heikko.Teiltä ei lupaa kysytä.Ette voi,vaikka tahtoisitte,estää suurvaltaa nousemasta maihin sekä jatkamasta kulkuaan teidän vastustuksestanne huolimatta".
Paasikivi vastasi siihen: "Aliarvioitte meidät.
Tulemme taistelemaan kovemmin kuin luulette".
Paasikivi sanoi myös,että jos NL:n vihollismaan sota-aluksia tunkeutuisi Suomenlahdella Suomen ja NL:n aluevesille niin siinä tapauksessa Suomen ja NL:n rannikkopatterit Viron rannikolla ampuisivat samaa vihollista ja olisivat itse asiassa yhteistyössä.
Stalin ei kuitenkaan luottanut Suomen KYKYYN torjua vieraan vallan sotalaivojen puolueettomuus loukkauksia ja torjui Paasikiven teorian.
ELI STALIN EI MOSKOVAN NEUVOTTELUISSA EPÄILLYT SUOMEN PUOLUEETTOMUUTTA JA HALUA PUOLUSTAA ALUETTAAN KAIKKIA HYÖKKÄÄJIÄ VASTAAN ,VAAN HÄN ALIARVIOI TÄYSIN VÄÄRIN SUOMEN KYVYN PUOLUSTAA ALUETTAAN JA SIINÄ ON SYY ETTÄ STALIN HYÖKKÄSI 30.11.1939 SUOMEEN.
Talvisota todisti,että Suomi olisi kyennyt torjumaan Saksan tai Englannin maihinnousun Etelä-Suomen rannikolle ja estämään hyökkääjää etenemästä Kannaksen kautta Leningradiin.
Suomi torjui talvisodassa puna-armeijan täysimittaisen koko Suomen valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen,johon osallistui enimmillään miljoona sotilasta ja suuri määrä panssarivaunuja ja pommikoneita ja hävittäjiä ym.raskasta kalustoa.
NL onnistui valtaamaan 3 kuukautta kestäneellä
massiivisella hyökkäyksellään vain pienet alueet Kannakselta ja Laatokan pohjoispuolelta.Viipuri,
Sortavala ja Käkisalmi olivat 13.3.1940 suomalaisten hallussa.
Paasikivihän sanoi lokakuussa 1939 Stalinille:"Suomi puolustaa lujasti ja päättävästi aluettaan jokaista hyökkääjää vastaan"
Stalin vastasi että "Suomi on pieni ja heikko.
Ette voi puolustaa aluettanne suurvaltaa vastaan, vaikka haluaisittekin".
Eli Stalin ei epäillyt Suomen HALUA puolustaa aluettaan jokaista hyökkääjää vastaan, vaan hän
erehtyi aliarvioimaan Suomen KYVYN puolustaa aluettaan ja se aiheutti talvisodan 30.11.1939.
Suomi pystyi estämään 1939 suurvallan hyökkäyksen idästä länteen ja olisi siten pystynyt estämään 1941 jonkin toisen suurvallan hyökkäyksen lännestä
itään.
Eli NL:n hyökkäykselle Suomeen 30.11.1939 ei ollut mitään laillista ja hyväksyttävää perustetta ja Karjala on siten palautettava Suomelle.
Kun Paasikivi jälleen korosti Suomen puolueettomuutta ja lujaa päättäväisyyttä puolustaa omaa aluettaan jokaista hyökkäjää vastaan,Stalin puhui hyökkäävän suurvallan mahdollisesta maihinnoususta Suomen alueelle näyttäen kartalta Hankoa.Samalla hän sanoi "Suomi on pieni ja heikko.Teiltä ei lupaa kysytä.Ette voi,vaikka tahtoisitte,estää suurvaltaa nousemasta maihin sekä jatkamasta kulkuaan teidän vastustuksestanne huolimatta".
Paasikivi vastasi siihen: "Aliarvioitte meidät.
Tulemme taistelemaan kovemmin kuin luulette".
Paasikivi sanoi myös,että jos NL:n vihollismaan sota-aluksia tunkeutuisi Suomenlahdella Suomen ja NL:n aluevesille niin siinä tapauksessa Suomen ja NL:n rannikkopatterit Viron rannikolla ampuisivat samaa vihollista ja olisivat itse asiassa yhteistyössä.
Stalin ei kuitenkaan luottanut Suomen KYKYYN torjua vieraan vallan sotalaivojen puolueettomuus loukkauksia ja torjui Paasikiven teorian.
ELI STALIN EI MOSKOVAN NEUVOTTELUISSA EPÄILLYT SUOMEN PUOLUEETTOMUUTTA JA HALUA PUOLUSTAA ALUETTAAN KAIKKIA HYÖKKÄÄJIÄ VASTAAN ,VAAN HÄN ALIARVIOI TÄYSIN VÄÄRIN SUOMEN KYVYN PUOLUSTAA ALUETTAAN JA SIINÄ ON SYY ETTÄ STALIN HYÖKKÄSI 30.11.1939 SUOMEEN.
Talvisota todisti,että Suomi olisi kyennyt torjumaan Saksan tai Englannin maihinnousun Etelä-Suomen rannikolle ja estämään hyökkääjää etenemästä Kannaksen kautta Leningradiin.
Suomi torjui talvisodassa puna-armeijan täysimittaisen koko Suomen valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen,johon osallistui enimmillään miljoona sotilasta ja suuri määrä panssarivaunuja ja pommikoneita ja hävittäjiä ym.raskasta kalustoa.
NL onnistui valtaamaan 3 kuukautta kestäneellä
massiivisella hyökkäyksellään vain pienet alueet Kannakselta ja Laatokan pohjoispuolelta.Viipuri,
Sortavala ja Käkisalmi olivat 13.3.1940 suomalaisten hallussa.
Paasikivihän sanoi lokakuussa 1939 Stalinille:"Suomi puolustaa lujasti ja päättävästi aluettaan jokaista hyökkääjää vastaan"
Stalin vastasi että "Suomi on pieni ja heikko.
Ette voi puolustaa aluettanne suurvaltaa vastaan, vaikka haluaisittekin".
Eli Stalin ei epäillyt Suomen HALUA puolustaa aluettaan jokaista hyökkääjää vastaan, vaan hän
erehtyi aliarvioimaan Suomen KYVYN puolustaa aluettaan ja se aiheutti talvisodan 30.11.1939.
Suomi pystyi estämään 1939 suurvallan hyökkäyksen idästä länteen ja olisi siten pystynyt estämään 1941 jonkin toisen suurvallan hyökkäyksen lännestä
itään.
Eli NL:n hyökkäykselle Suomeen 30.11.1939 ei ollut mitään laillista ja hyväksyttävää perustetta ja Karjala on siten palautettava Suomelle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä minullekin sopisi, että karjala palautettaisiin Suomelle. Mutta Venäjän presidentti taisi aikoinaan mainita, että karjalaa EI palauteta EU:lle. Toisaalta ymmärrän asian. Eihän karjalaa palautettaisi pelkästään Suomelle vaan kaikille EU-jäsenmaille.
Venäjä ei lähde neuvottelemaan yksin Suomen kanssa alueluovutuksita. EU:n rajoja koskevat päätökset tehdään brysselissä. Suomi on nykyisellään verrattavissa taannoiseen Eestin neuvostotasavaltaan jota tuskin pidettiin Moskovassa suvereenina neuvottelukumppanina.
Tänään vietetään Venäjällä perustuslain päivää. Uskoisin että perustuslaissa kielletään alueluovutukset mutta lisäksi neuvotteluja vaikeuttaisi brysselin byrokratia jolle nykyiset EU:n rajat on koskemattomat - hyväksyisikö EU uutta itärajaa..?
Stalin on voinut tehdä virhearvion Suomen kyvystä puolustautua NL:a vastaan, mutta siitä ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Suomi olisi kyennyt puolustautumaan Saksaa vastaan. Saksan hyökkäyssuunta olisi ensinnäkin ollut toinen eli Suomi olisi joutunut puolustautumaan mereltä käsin tapahtumaa maihinnousua, ilmasta käsin tapahtuvaa hyökkäystä ja mahdollisesti laskuvarjojoukkoja vastaan sekä myöhemmässä vaiheessa ehkä Ruotsin kautta suoritettavaa panssarijoukkojen hyökkäystä vastaan. Tällaisessa tilanteessa Ruotsin olisi nimittäin ollut vaikeampi pysytellä sodan ulkopuolella. Jos näitä kahta suurvaltaa sitten vertaa sodankäynnissä, niin saksalaisethan etenivät Venäjälle kuin tyhjää vaan salamasotavauhdilla. Venäläisistä ei ollut sodan alkuvaiheessa mitään vastusta saksalaisille. Saksa oli 40-luvun vaihteessa ylivertainen sotilasmahti. Se oli teknisesti ja taktisesti paljon etevämpi kuin NL. Saksan ei olisi tarvinnut suunnata Suomeen läheskään niin massiivista miesmäärää kuin NL:n, koska Saksan sotakoneisto oli monta astetta tehokkaampi. Itse asiassa Stalin taisi ymmärtääkin Saksan ylivoiman ja halusi hänkin pitkittää yhteenoton alkamisajankohtaa. Tämän vuoksi Ribbentropp-sopimus juuri tehtiin. Saksa ei halunnut kahden rintaman sotaan ja NL pelkäsi Saksan sotilaallista ylivoimaa. NL oli talvisodan alkaessa siis vielä paljon huonommin varustautunut kuin vuonna 1941, jolloin sota Saksaa vastaan alkoi.
Saksalaisia ei tuntunut tuolloin pysäyttävän mikään. Suomi pelasi jatkossa Saksa-kortilla ja pelasi siinä väärin. Tarjottu ja tyrkytetty länsiapu olisi ehkä pitänyt hyväksyä. Suomen historiasta vallitsee virheellinen käsitys siitä, ettei Suomea olisi haluttu auttaa sodassa NL:a vastaan. Ranskalaiset joukot olivat jo lähtövalmiina Suomeen ja englantilaiset olisivat sen myötä myös osallistuneet taisteluihin venäläisiä vastaan keväällä 1940. Tämä siirto olisi tehnyt sodasta Pohjolassa paljon mutkikkaamman kuvion. Suomalaiset luottivat kuitenkin saksalaisten lupaukseen siitä, että Suomi saa omansa takaisin korkojen kanssa, jos keväällä 1940 solmii NL:n kanssa rauhan. Mutta yhtäkaikki spekulointi siitä, olisiko Suomi kyennyt torjumaan Saksan hyökkäyksen jää kyllä vastaamatta sillä perusteella, että Suomi torjui NL:n hyökkäyksen.
Moskovan neuvotteluissa mukana ollut eversti Aladair Paasonen laati neuvotteluja varten muistion siitä miten vaikeata olisi kuljettaa Suuri armeija meritse Neuvostoliiton Baltianmaissa olevien tukikohtien ohi Suomeen NL:a vastaan tehtävää hyökkäystä varten.Muistiossa tähdennettiin myös niitä vaikeuksia,joita sellaisen armeijan meritse tapahtuva huolto aiheuttaisi,samoin kuin Suomen maaston epäedullisuutta hyökkäystoimia suunniteltaesa leveänä rintamana Leningradia vastaan.Koska Kannas kapenee itäänpäin,olisi se todellinen pullonkaula hyökkääjälle.Paasosen teoriasta voitiin tehdä vain yksi johtopäätös.Hyökkäys Leningradia vastaan on maantieteellisistä syistä suoritettava etelästä,niinkin kokemus kahdesta sodasta on osoittanut.
Paasoseen muistio esitettin Stalinille lokakuun 14 päivän kokouksessa.
Kun muistio oli luettu loppuun Stalin sanoi lyhyesti:
"Jos tämä muistio olisi julkaistu sotatieteellisessä aikakauslehdessä,olisi sitä vastaan esitetty paljon vastalauseita ja seurauksena olisi ollut pitkä väittely.Siihen en kuitenkaan ryhdy"
Eli Stalin ei suoraan tyrmännyt Paasosen teoriaa,
että suuren armeijan hyökkäys Suomen kautta Lenningradiin on liian vaikea toteuttaa ja siksi mahdotonta.
Maasto Leningradin eteläpuolella on hyökkääjälle moninverroin edullisempi kuin kapealla Karjalan Kannaksella.
Ja saksalaisethan eivät edes halunneet itse hyökätä Leningradiin pohjoisesta,koska käsittivät
että kaikki voima kannattaa keskittää kaupungin eteläpuolelle ,jossa maasto on hyökkäykselle esteetöntä ja rintaman leveyttä ei rajoita suuret vesistöt molemmin puolin niinkuin Kannaksella ja
armeijaa on paljon helpompi huoltaa kuin Leningradin pohjoispuolelle.
Jos Kannaksen puolelta olisi kannattanut hyökätä niin mikään ei olisí estänyt Saksaa hyökkäämästä itse Leningradiin 1941 Kannaksenkin puolelta
Tähän mitä sanoit, ei sinänsä ole vastaväitteitä. Eteläinen hyökkäyssuunta on varmasti edullisempi. Saksalle olisi silti voinut olla etua siitä, että sillä olisi ollut tukikohtia Suomen rannikoilla, joista käsin se olisi voinut vaikka mereltä käsin tukea hyökkäystä Leningradiin ja huoltaa joukkojaan. Lisäksi venäläisiä joukkoja olisi voitu yrittää sitoa taisteluihin Suomen itärajalla. Olisiko Suomi kyennyt estämään Saksan maihinnousun Suomeen tai olisiko Suomella ollut suuremmilti edes halua estää saksalaisten tulo onkin sitten toinen juttu. Täytyy muistaa, että Venäjää kuitenkin pidettiin meillä perivihollisena ja Saksa oli tuolloin vahva sotilasmahti. Saksan mahdollisia lupauksia Suomelle tulevista hyvityksistä olisi voinut olla vaikea torjua, jos ne sen hetkisen käsityksen mukaan tuntuivat hyvinkin realistisilta. Mutta spekulointiahan tämän on yhtäkaikki.
ei syksyllä 1939 ollut mitään merkkejä siitä,että
Suomi aikoisi antaa alueensa Saksan hyökkäystieksi NL:n.
Päinvastoin Saksa ja NL olivat liitossa ja Saksa oli myynyt Suomen 23.8.1939 NL:lle saadakseen
itse NL:lta vapaat kädet hyökätä Puolaan.
Perussyy jatkosodalle oli siinä, että NL epäonnistui talvisodassa valtaamaan koko Suomea.
Eli Suomi jäi 13.3.1940 käytännössä puolueettomaksi maaksi vaikka oli todellisuudessa NL:n etupiirimaa.
Näin ollen NL:n oli talvisodan jälkeen jatkettava
Suomen painostamista saadakseen Suomen kokonaan
valtansa alle ,ettei Saksa kiinnostu ottamaan Suomea etupiiriinsä.
Juuri niin kuitenkin kävi,kun NL:n ulkoministeri Molotov kävi marraskuussa 1940 Berliinissä mm.pyytämässä Hitleriltä lupaa viedä loppuun se koko Suomen liittäminen NL:n ,mistä Saksa ja NL olivat 23.8.1939 sopineet ja mikä jäi NL:lta talvisodassa kesken.
Hitler kuitenkin torjui Molotovin pyynnön saada
vallata koko Suomi ja niin Suomi siirtyi marraskuussa 1940 Saksan etupiiriin ja suojelukseen.
Siitä lähtien Suomi saattoi vain myötäillä Saksan sodanpäämääriä,tai Saksa olisi tehnyt Suomelle Quislingit eli miehittänyt Suomen ja asettanut Suomessa valtaan suomalaisen natsi-Quislingin
Saksa on saattanut olla ylivertainen sotilasmahti 40-luvun alussa.Mutta jos spekuloidaan sillä että saksa olisi noussut maihin suomessa -41 hyökätäkseen neuvostoliittoon,olisiko Suomi ollut sille helppo pala ,mielestäni ei.Salamasodan opit eivät toimineet suomessa maasto olosuhteista johtuen,nähtiinhän tämä pohjoisessa.Hyökkäyssotaahan käytiin kesäolosuhteissa ja huonolla menestyksellä.Eivät muuten saaneet suursaartakaan -44 vaikka yrittivät varsin vahvoin voimin.Ja jos en aivan väärin muista heidät jouduttiin häätämään lapistakin.Aina eivät auta tekninen ylivoima eivätkä muutkaan taikasanat jos vastassa on hyvin motivoitunut kansanarmeija, vaikka hiukan huonomminkin aseistettu.
Viitaten kirjoitukseesi länsiavusta, lue vaikkapa teos "Apu jota ei annettu" (J. Nevakivi) ja saat todellisen ja faktapohjaisen käsityksen siitä, mitä länsiliittoutuneiden apu oli. Suurimmaksi osaksi se oli pelkkää puhetta ja lupailuja, sillä liittoutuneiden, Ranskan ja Englannin taustalla olivat ENSISIJAISESTI Ruotsin ja Norjan malmikentät sekä Saksan uhan torjuminen, eli oma etu. Sympatioita kyllä joissain piireissä tunnettiin enemmän Suomea kohtaan kuin joissain muissa juuri näissä kyseisissä maissa.
Lopullinen apu, jota välttämättä ei ikinä olisi saatu (Suomihan sai aseita ja muita varusteita sekä kalustoa, mutta hyvin vähän, luvattua vähemmän, ja suurin osa siitä saapui liian myöhään) olisi ollut vähäinen. Ranskan ja Saksan etu olisi vain ollut pidentää rauhaa. Johan suomalaiset itsekin totesivat (mm. Tanner), että luvattua apua ei saada, ja myöntyivät rauhaan.
Juups, tälläsia juttuja tuli mieleen..=)