Nyt on kulunut 1½ kuukautta siitä, kun allekirjoittanut pääsi hyppäämään uuden, uljaan auton rattiin. Helteisenä kesänä etenkin ilmastointi on ollut tarpeen. Jotain huonoakin uudessa autossa kuitenkin on; se on huomattavasti vanhaa Kansanvaunuani alttiimpi likipititilanteille. Ehkäpä uuden auton kimaltelevat kyljet vetävät puoleensa onnettomuushiukkasia kuin gravitaatiovääristymä (outo sana, mutta luo allekirjoittaneesta sofistikoituneen kuvan...). Tällaisia tilanteita on kuitenkin tullut vastaan:
1. Käsittämättömällä tavalla käyttäytyvä kanssa-autoilija. Ajellessani eräänä lämpimänä sunnuntaiaamuna kohti työmaata ja kivenjalostuksen ihmeellistä maailmaa ilmestyi mutkan takaa eteeni auto. Tai oikeastaan minä ilmestyin mutkan takaa tämän auton eteen. Joka tapauksessa tämä auto oli keskellä tietä keula minuun päin, sen sisällä oli kolme erittäin krapulaisen näköistä herrasmiestä ja näistä herrasmiehistä krapulaisimman näköinen yritti epätoivoisesti peruuttaa autoa johonkin krapulaisten aivojen tyhjästä luomaan määränpäähän. Se määränpää oli ilmeisesti jossain sen mutkan lähistöllä ja sitä piti lähestyä äärimmäisen varovasti peruutusvaihdetta käyttäen. Minä kaiketi aiheutin holtittomalla ajollani sen että määränpää pakeni, koska autosta katseli minun suuntaani kolme närkästyksestä (tai krapulasta) punoittavaa silmäparia. Jouduin turvautumaan paniikkijarrutukseen välttääkseni onnettomuuden. Lopulta herrasmiehet keksivät toisen määränpään ja poistuivat tavoistaan poiketen etuperin paikalta.
2. Käsittämättömällä tavalla käyttäytyvät koirat. Ajellessani eräänä lämpimänä tiistai-iltana työmaalta kotiin hyppäsi tielle kaksi pienehkön seepran kokoista koiraa. Ne olivat ilmeisesti lähteneet hankkimaan ruokaa laumalleen. Onnettoman uhrin tehtävää hoiti eräs vastaantullut kompaktin kokoinen henkilöauto, jonka nämä verenhimoiset pedot olivat saartaneet. Metsästyksen tiimellyksessä toinen petoeläimistä loikkasi minun käyttämälleni kaistalle ilmeisenä aikomuksenaan ohittaa uhri ja tarrata tämän nokkapeltiin ylikehittyneellä hammaskalustollaan. Läsnäoloni kuitenkin häiritsi metsästystä sen verran, että ohitus epäonnistui ja uhri pakeni paikalta. Minä jouduin ensin turvautumaan paniikkijarrutukseen ja sitten ainoa keinoni pelastautua epäonnistuneen saalistuksen raivostuttamilta koiraeläimiltä oli rivakka pakeneminen.
3. Muut eläimet.
- Lokki. Arvioin väärin edelläni lentäneen lokin lentonopeuden ja törmäsin tämän perään. Lokki menetti pari pyrstösulkaansa ja minä mielenrauhani.
- Jänis. Jänis arvioi väärin minun ajonopeuteni ja lähti ylittämään tietä. Suoritin tavoistani poiketen pikaisen ohjausliikkeen ja näytin jänikselle kansainvälistä sormimerkkiä. Jänis poistui mielenrauhansa menettäneenä paikalta...
1. Käsittämättömällä tavalla käyttäytyvä kanssa-autoilija. Ajellessani eräänä lämpimänä sunnuntaiaamuna kohti työmaata ja kivenjalostuksen ihmeellistä maailmaa ilmestyi mutkan takaa eteeni auto. Tai oikeastaan minä ilmestyin mutkan takaa tämän auton eteen. Joka tapauksessa tämä auto oli keskellä tietä keula minuun päin, sen sisällä oli kolme erittäin krapulaisen näköistä herrasmiestä ja näistä herrasmiehistä krapulaisimman näköinen yritti epätoivoisesti peruuttaa autoa johonkin krapulaisten aivojen tyhjästä luomaan määränpäähän. Se määränpää oli ilmeisesti jossain sen mutkan lähistöllä ja sitä piti lähestyä äärimmäisen varovasti peruutusvaihdetta käyttäen. Minä kaiketi aiheutin holtittomalla ajollani sen että määränpää pakeni, koska autosta katseli minun suuntaani kolme närkästyksestä (tai krapulasta) punoittavaa silmäparia. Jouduin turvautumaan paniikkijarrutukseen välttääkseni onnettomuuden. Lopulta herrasmiehet keksivät toisen määränpään ja poistuivat tavoistaan poiketen etuperin paikalta.
2. Käsittämättömällä tavalla käyttäytyvät koirat. Ajellessani eräänä lämpimänä tiistai-iltana työmaalta kotiin hyppäsi tielle kaksi pienehkön seepran kokoista koiraa. Ne olivat ilmeisesti lähteneet hankkimaan ruokaa laumalleen. Onnettoman uhrin tehtävää hoiti eräs vastaantullut kompaktin kokoinen henkilöauto, jonka nämä verenhimoiset pedot olivat saartaneet. Metsästyksen tiimellyksessä toinen petoeläimistä loikkasi minun käyttämälleni kaistalle ilmeisenä aikomuksenaan ohittaa uhri ja tarrata tämän nokkapeltiin ylikehittyneellä hammaskalustollaan. Läsnäoloni kuitenkin häiritsi metsästystä sen verran, että ohitus epäonnistui ja uhri pakeni paikalta. Minä jouduin ensin turvautumaan paniikkijarrutukseen ja sitten ainoa keinoni pelastautua epäonnistuneen saalistuksen raivostuttamilta koiraeläimiltä oli rivakka pakeneminen.
3. Muut eläimet.
- Lokki. Arvioin väärin edelläni lentäneen lokin lentonopeuden ja törmäsin tämän perään. Lokki menetti pari pyrstösulkaansa ja minä mielenrauhani.
- Jänis. Jänis arvioi väärin minun ajonopeuteni ja lähti ylittämään tietä. Suoritin tavoistani poiketen pikaisen ohjausliikkeen ja näytin jänikselle kansainvälistä sormimerkkiä. Jänis poistui mielenrauhansa menettäneenä paikalta...
Vastaukset 13
Vanhimmat
ULJAS KANDOLIN !!VARPUNEN
Varsin onnistunut nimivalinta. Täytyy kai mennä iskemään Pommac-pullo pirstaleiksi autonkylkeen ja julistaa, että "Olkoon nimesi Uljas Kandolin!" Pommacia siksi, että alkoholipitoiset juomathan eivät sovi autoiluun.
Pahuksen Pommac-pullot vain ovat muovia nykyisin. Niiden pirstaleiksilyöminen lienee hivenen hankalaa. No, yrittänyttä ei laiteta...
etkö sä enää ensi talvella könyykkään autoosi takaluukusta sisään, ei kait se uusi autosi,nyt niin uusi oo? :DD
Enköhän minä vanhasta tottumuksesta kulje heti pakkasten alettua takaluukun kautta, vaikka ovet avautuisivatkin.
Sääliksi käy sen Kansanvaununi uutta omistajaa (mikäli autoliike on kehdannut sitä edes myydä...) kun hän joutuu ensimmäisen kerran harrastamaan takaluukkuaamujumppaa loka-marraskuun vaihteessa.
niinkin,jotta autoliikkeen työntekijät alkaneet harrastamaan uutta työpaikkaliikunta muotoa, eivätkä raaski myydä sitä :DD
Täytyykin katsella kyseisen autoputiikin työntekijöitä kunhan seuraavan kerran tulee sinne asiaa esimerkiksi huollon yhteydessä.
Tyylihän voisi olla sama kuin allekirjoittaneella: Ensin takaluukusta sisään, sitten auto käyntiin, sen jälkeen matkustajan puoleisesta ovesta ulos, lasien raaputtaminen puhtaaksi jäästä (tai kesäolosuhteissa vaikkapa kynttilän steariinista), kipuaminen takaisin autoon matkustajan ovesta, tökkivän turvavyön kiinnittäminen ja liikkeellelähtö. Tietysti hommassa ovat mukana ajanottaja ja naureskelevat naapurit tuomassa lisähaastetta. Nopein aika voittaa. Tyylipisteitäkin voidaan jakaa esimerkiksi iloisesta naapureille osoitetusta kädenheilautuksesta/nyrkinpuinnista...
siiheks laihtuneet jo luurankolaihoiks. Vie evästä mukana,jotta huollon uuteen autoon jaksavat tehdä :DDD
Pahimmassa tapauksessa joutuisin tekemään huollon itse. Sehän ei tällaiselta rähmäkäpälältä luonnistu. Parempi tuhlata muutama euro ja viedä nälkiintyneille ammattilaisille edes muutama roiskeläppäpizza kuin ryhtyä itse ronkkimaan auton sisuskaluja...
itse kun ronkkii auton sisuskaluja (varsinki uusissa malleissa) no pian saattaapi huomata istuvansa vieläkin uudemmassa ja paremmassa autossa (pankkilaina paperit hanskalokerossa) :DD
Perin oivallinen tapa uudistaa autokantaa. Toki niiden lainapaperien sisältämät lukemat saattaisivat kasvaa varsin suuriksi viimeistään kymmenennen omatekoisen remontin aiheuttaman autonhankinnan jälkeen. Toisaalta suuri autovelka saa asuntovelan näyttämään pieneltä. Talousuutisista tuttua kapulakieltä käyttäen tilanne olisi tämä: Asuntolainan lyhennyksien ja korkojen prosentuaalinen osuus kotitalouteni kustannuksista pienenisi siis huomattavasti...
Omatoimisuus kunniaan!
Siellä tuntuu olevan sitä sisukasta, periksiantamonta ja dikitekniikan (järkevä)omaava
suoraselkäinen suomalainen...
Nyt lähden jääkaapille hakemaan kylmää olutta...
Hartte-Vainaa. Sinulle hyvää, ei kun hauskaa, ei kun mukavaa loppukesää:=)
Miellyttävää loppukesää toivotan myös sinulle! Olkoon loppukesäsi lämmin ja vastaavasti oluesi kylmää!
Minä puolestani alan hiipimään pikkuhiljaa kohti vuodetta. Huomenna saa graniitti jälleen kyytiä kun levännyt kivimies syöksyy sen kimppuun...
nähtävästi ovat voimassa pääosin matkalla töistä kotiin. Tuli mieleen pari vinkkiä, voisit kokeilla niitä;
Maastouta autosi. Luonto tarjoaa vaikka mitä tarvikkeita tähän puuhaan; heinää, käpyä, oksia, sammalta jne. Vaarana on tietenkin otusten käyttäminen autoa pesäalustana. Tämä vinkki tehoaa tieten enempikin noihin nelijalkaisiin.
Maalaa autosi kameleonttivärillä. Usein immeiset katsovat ihmeissään väriä vaihtavasta autosta. Samalla unohtuu heiltä katsannon todellinen tarkoitus. Tempulla saat ylimääräistä lisäaikaa n. 15 sekunttia. Jos moottori on remmiahdettu on pakosi turvallinen (muista kuitenkin ne lokit väistää).
Ei muuta kuin turvallista matkaa :)).