Auttakaa !!!!
Missä olisi sellainen seurakunta, jossa julistetaan rakkauden ja armon evankeliumia?
Sellainen jossa vaikeiden asioiden taakoittama ihminen saisi kokea olevansa rauhassa, ilman että joutuu alistumaan johonkin jäykkään ahdasmieliseen muottiin ja tekemään yhtä ja toista ikävää, seurakunnan painostuksen tähden ?
Sellainen positiivinen seurakunta, jossa ihminen kelpaa sellaisenaan, eikä kukaan ala osoittelemaan sormella milloin mistäkin asiasta. En ole täydellinen, enkä pyhimys, vain tavallinen heikko ihminen.
Katson että minulla on oikeus nauttia elämästä, niin kuin itse tahdon, enkä aio alistua pikkumaisten käskyjen ja määräyksien alle.
Niin, kertokaa missä on sellainen seurakunta jossa pappi puhuu iloisista ja onnellisista asioista, rakkaudesta ja antaa väsyneille uutta toivoa ?
En kaipaa sellaista ahdasmielistä lahkoa, jossa koko ajan vaaditaan jotakin ja käsketään tekemään sitä ja tätä, ei sellainen minulle sovi. Etsin seurakuntaa jossa saisin olla mitä olen, jossa minun olisi helppo viihtyä, jossa olisi tasokasta ja kaunista seuraa, jossa olisi korkeatasoista laulua, tanssia ja muuta kivaa toimintaa.
Asun Tampereella.
Missä olisi sellainen seurakunta, jossa julistetaan rakkauden ja armon evankeliumia?
Sellainen jossa vaikeiden asioiden taakoittama ihminen saisi kokea olevansa rauhassa, ilman että joutuu alistumaan johonkin jäykkään ahdasmieliseen muottiin ja tekemään yhtä ja toista ikävää, seurakunnan painostuksen tähden ?
Sellainen positiivinen seurakunta, jossa ihminen kelpaa sellaisenaan, eikä kukaan ala osoittelemaan sormella milloin mistäkin asiasta. En ole täydellinen, enkä pyhimys, vain tavallinen heikko ihminen.
Katson että minulla on oikeus nauttia elämästä, niin kuin itse tahdon, enkä aio alistua pikkumaisten käskyjen ja määräyksien alle.
Niin, kertokaa missä on sellainen seurakunta jossa pappi puhuu iloisista ja onnellisista asioista, rakkaudesta ja antaa väsyneille uutta toivoa ?
En kaipaa sellaista ahdasmielistä lahkoa, jossa koko ajan vaaditaan jotakin ja käsketään tekemään sitä ja tätä, ei sellainen minulle sovi. Etsin seurakuntaa jossa saisin olla mitä olen, jossa minun olisi helppo viihtyä, jossa olisi tasokasta ja kaunista seuraa, jossa olisi korkeatasoista laulua, tanssia ja muuta kivaa toimintaa.
Asun Tampereella.
Vastaukset 14
Vanhimmat
lihallista mieltäsi tyydyttävää seurakuntaa, jossa sinun ei varmasti tarvitse kasvaa hengellisesti?
etsimässä tosissaan, et varmaan viihdy pitempään http://tampere.nokiamissio.fi/
Jos tuollaista todella etsit, sinun paikkasi on jokin tanssiravintola eikä seurakunta.
No, onhan kyllä Amerikasta tulossa uudenlainen kirkko jossa tarjotaan musiikkia, tunne-elämyksiä, kuvia, kynttilöitä, uskonnollista tunnelmaa.
"Sen tarkoitus on vaikuttaa erityisesti nousevaan sukupolveen ja heidän näkemykseensä siitä mitä kristillisyys on. Ylistäminen on tärkeämpää kuin raamatunopetus. Jumala pitää ja voidaan ”kokea” ylistyksessä. Kimball mm. esittää:
- tilaisuudet täytyy muuttaa ja suunnitella kokemuksellisiksi ja hengellis-mystisiksi.
-mosaiikkilasit (kirkkojen kuvioidut lasi-ikkunat) pitäisi luoda kaikenlaisiin seurakuntatiloihin nykytekniikan mukaan videokankaiden avulla
-valaistut ja iloiset pyhäköt täytyy pimentää, koska pimeyttä arvostetaan ja se antaa hengellisyyden tunteen
-tilaisuuden kohokohta, joka oli saarna, täytyy muuttaa siten, että tilaisuuden kohokohta on holistinen kokemus.
Yksi liikkeen päämäärä on luoda seurakuntiin tunteikas, muinainen ja mystinen ilmapiiri nykytekniikan avulla."
Tällaista sinä varmaan kaipaat? Tämä on sitä uusinta hengellistä eksytystä.
aivan yleisesti seurakunnissamme vietetään ehtoollijuhlaa klo 11, niin mene johonkin kotikaupunkisi seurakuntaan ja polvistu pastorin kanssa alttarille, sillä siinä alttarihetkessä on Jeesus Itse mukana. Älä siis enää kysele vajavaisilta ihmisiltä neuvoa asiaasi, sillä Jeesuksella on todellinen neuvo sinun pulmaasi.
Siunattua lepoa sinulle meidän Herrassamme Kristuksessa Jeesuksessa!
Olen kuullut muiltakin että Nokia Missio olisi ehkä eniten tuollainen mitä olen etsimässä.
Mutta koska minulla on Luterilainen tausta, enkä tahdo rettelöidä ihmisten kanssa selvinpäin ollessani ja kun luin Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin antaneen Markku Koivistolle käytösrangaistuksen, ajattelen ettei minulla joka tahdon kuitenkin pysyä turvallisessa Luterilaisessa uskontunnustuksessa, oikein taida olla viisasta sekaantua tuollaiseen rettelöivään ja riitelevään toimintaan.
http://www.tampereenhiippakunta.fi/tuomiokapituli/koivisto_060524/
”Koiviston syytökset harhaanjohtavia
Tampereen tuomiokapituli toteaa, että Markku Koiviston julkisuudessa esittämät syytökset sen 10.5. antamasta lausunnosta ovat harhaanjohtavia. Kolme ensimmäistä väitettä kapitulin arvioinnista eivät ole totta. Koivisto väittää kapitulin katsovan lausuntonsa perusteella, että ihmisiä ei ole syytä kutsua tulemaan uskoon, että ihmisille ei saa luvata Jumalan tekevän ihmeitä ja parantavan ja että Raamattua ei voi pitää uskon ja elämän korkeimpana ohjeena.
Tuomiokapitulin mukaan luterilainen kirkko nimenomaan kutsuu ihmisiä uskoon. Uskon synnyttää Pyhä Henki sanan ja sakramenttien välityksellä. Luterilaisessa kirkossa rukoillaan ihmisten puolesta, mutta Jumala toimii niin kuin hyväksi näkee. Luterilainen kirkko nimenomaan pitää Raamattua uskon ja elämän korkeimpana ohjeena. Tuomiokapituli toteaa tulkitsevansa Raamattua luterilaisen tunnustuksen mukaisesti ja selvityksensä osoittavan, että Markku Koiviston Raamatun tulkinta ei ole tämän luterilaisen tunnustuksen mukainen.”
Tuosta kyllä sain hyvin lämpimän ja inhimillisen käsityksen Markku Koivistosta. Itsekin joskus valehtelen ja olen varsin epätäydellinen ihminen mutta tahdon siitä huolimatta pitää kiinni isiemme uskosta ja luterilaisesta tunnustuksesta, varsinkin kun se antaa minun olla se mikä olen, eikä puutu yksityiselämääni ja omiin asioihini.
http://www.markunpuolesta.net/index.php?option=com_content&task=view&id=37&Itemid=1
”Lähestulkoon kaiken, mitä ainakin täällä Suomessa julistan ja opetan, kohdistan kastetuille. Puhun ihmisille, jotka ovat arvokkaita Isän silmissä, joita Isä rakastaa. Puhun ihmisille, joita Isä kehottaa palaamaan takaisin vierailta mailta Isän kotiin. Kehotan heitä tekemään parannuksen, kääntymään ja yllättymään Isän rakkaudesta heitä kohtaan. Kehotan tympääntyneitä, orjamaiseen lakihenkisyyteen itsensä kahlinneita ”isoveli-uskovia” kurttuotsaisen raadannan sijaan iloitsemaan Isän kodin rikkauksista: pitämään iloa ja tanssimaan, sillä sitähän Isä tahtoo. Elämää, yltäkylläistä elämää!”
Huomasin kun olen etsiessäni seurakuntaa, lukenut monien seurakuntien nettisivuja, että tuossa Nokia Missiossa ei tahdota olla lakihenkisiä ja sanaan kahlittuja vaan tahdotaan pitää iloa ja tanssia, juuri sellaista kuin olen etsimässä, sellaiseen olen tottunut. Ei siis mitään kurttuotsaisia väsyttäviä saarnoja, eikä tuomitsevaa lakihenkisyyttä ja raatamista, vaan sellaista mukavaa ja iloista vapaata tunnelmointia missä hyvin viihtyy.
Myös pidin hyvänä etteivät ole hylänneet pyhää kastetta, koska on lohdullista, tietää että aina voi palata syntisen elämänsä keskeltä, lapsikasteen armoliittoon, tietää olevansa oikeassa isien uskossa, vaikka elämässä tulisi monia ahdinkoja ja vaikeuksia ja mutkia matkaan. Se on armon oppia, että tie on aina auki taivaaseen kenelle vain, tekoihin ja vaellukseen katsomatta, vaikka ei niin raamatussa kuulemma lue, mutta koska viisaat ja teologisen koulutuksen saaneet ihmiset niin opettavat, ei kai sitä voi muutakaan uskoa.
Koska olen kuullut monia varoituksia ahdasmielisestä ja lakihenkisestä uskosta, jossa koko ajan paasataan käskyjä ja lakia, käsketään vaatimalla tekemään yhtä ja toista, niin ettei saa olla oma itsensä ja toteuttaa luonnollisia taipumuksiaan ja viettejään, olen vähän masentunut, missä on rakkaus ja missä on armo, missä on seurakunta joka ei ole sidottu parituhatta vuotta vanhan kirjan määräyksiin, sellainen uudenaikainen seurakunta, jossa ei olisi ristiä ja tuomiota ja kadotusta, vaan armoa ja rakkautta, Luterilaisessa uskontunnustuksessa pysyen, onko sellaista ?
Äkstippa kehotit minua menemään tanssiravintolaan, onhan niissäkin tullut oltua monet kerrat, mutta nyt olen etsimässä sellaista missä olisi yhdistettynä kaikki huvi ja hauskuus ja sen päälle puheita rakkaudesta ja armosta.
Tuo Amerikan uudenaikainen kirkko on turhan kaukana, joudun ehkä tyytymään Nokia Missioon, ellen saa parempia ehdotuksia, kunhan ensin lopettavat riitelynsä ja palaavat Luterilaiseen uskontunnustukseen.
Markku Tampio, kiitos neuvostasi, mutta mä en polvistu enkä alennu kenenkään edessä, tiedän arvoni.
Etkö polvistu meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksenkaan edessä?
Taidat olla niitä lakihenkisiä joista minua on varoitettu.
Onko polvistuminen pelastuksen ehto ?
Perustuuko usko suorituksiin ja ihmistekoihin ?
Onko usko mukamas jokin määritelty asia, olen itse huomannut, että melkein kaikki uskovat niin kuin heitä itseään huvittaa, niiltä kohdin kuin heille itselleen sopii. Pitävät sen mikä on heille hyvää ja jättävät sen mikä ei heitä miellytä. Valitsevat itse miten Jumalaa palvelevat, omilla ehdoillaan.
Eihän nykyisin olla niin tarkkoja ja pikkumaisia, etkö sä seuraa aikaasi, kaikki on
muuttunut, kaikki on uudistunut, etkö ole sitä huomannut ?
Joskus ennen, olen kuullut, ihmiset olivat tarkkoja siitä että tahtoivat kaikessa totella Jumalaa ja katsoivat sanasta miten kuuluu elää, mutta eihän nykyisin ole sellaista, se aika on mennyt, nyt elämme uudessa vapaudessa, jossa kukin uskoo, siten kun sattuu itseänsä huvittamaan
sitä, että vaikka ajanmuoto ja trendit ovat muuttuneet, niin Raamatun sanan totuus Jumalasta on muuttumaton.
Isä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon.
Tuo mitä kirjoitit ylpeistä on varmaan totta ja raamatun mukaista.
Mutta, etkö sä olet koskaan lukenut Kenneth Haginin kirjoja, kerran sain yhden sellaisen käsiini, siinä opetettiin mm. Että ihmisen ei tarvitse tuntea alemmuutta Jumalan edessä, että ihminen on samanarvoinen kuin Jumala, ja toisessa kohdin kerrottiin, että jos etsii Jumalan tahtoa, sen Jumalan löytää kun katsoo peilistä ?
Se ei oikein tuntunut siltä mitä olen Luterilaisessa kirkossa kuullut, mutta kun hän tuntuu olevan aika arvostettu mies, hänen kirjojansa olen nähnyt monessa helluntaiseurakunnassa olevan myytävänä, Tampereellakin.
Sanotaan kyllä että raamatun totuus on muuttumaton, mutta ainakin opetus ja hengelliset kirjat ovat nykyisin erillaisia opetukseltaan, kuin nuoruudessani.
Muroman ja Roseniuksen kirjoissa oli tiukkaa ja kovaa armotonta tekstiä, mutta monet nykyiset papit osaavat kirjoittaa, ahdistusta ja pelkoa tuottamatta, pelkästään mukavista ja iloisista asioista, vaatimatta mitään.
Nykyisin on seurakunnissa enemmän iloa ja riemua, ylistystä ja tanssia, kaikinpuolin vapautuneempaa menoa, ollaan päästy lain alta uuteen vapauteen, jossa ei olla enää niin tiukkapipoisia ja melkein kaikkien kurjimmatkin vaeltajat kelpaavat sellaisenaan taivaaseen, armosta on saatu laajaalaisempaa, kuin se ennen oli.
Kenneth Hagin oli mitä röyhkein Jumalan sanan vääristelijä, todellinen susi lammasten vaatteissa.
Vaikka hänen julistuksessaan joku löytäisi hyviäkin puolia, ei se tee hänestä Raamatun Jumalan palvelijaa.
JDS oppi perustuu siihen, että Jeesus kuollessaan kuoli fyysisen kuoleman lisäksi myös hengellisesti.
Siinä on se käärmeen myrkky,jota sietää miettiä!
jhhnlk-jlömklömklköm
Ensin laitat tällaisen muka vilpittömän kysymyksen tänne JUURI TAMPEREELTA ja nyt sitten jo tiedätkin että juuri se NOKIAN herätys onkin se paras!
Juuri tuollaisia kieroilijoita valheessa kiinni olevia henkilöitä kuten itse herra Koivistokin on, sinne pyrkiikin jäseniksi.
Eihän Nokia missio julista mitään synneistä parannuksen tekoa vaan heidän painotuksensa on kaikenlaisessa humppa-uskonnollisuudessa:
Miksi ensimmäiseksi epäilet lähimmäisestä pahaa ?
On totta, että joskus olen kierokin, joskus valehtelenkin, mutta oletko sinä sitten parempi,
oletko vähemmän syntinen ?
Ei saisi olla aina tuomitsemassa, oletko itse aivan täydellinen ?
Mutta eikö Nokia Missio ole oikea paikka väsyneelle ja taakoitetulle ihmiselle, joka
ei tahdo joutua lain alle ja monenlaisten ahdasmielisten seurakuntien tuomitsevan
opetuksen kahlitsemaksi ?
Siellähän on suuri vapaus eikä ole pakko alistua kaikenlaisiin muotteihin ja sanan vaatimuksiin, vaan saa olla oma itsensä ja laulaa ja ylistää, onhan se toisenlaista evankeliumia, mutta se lupaa hyvää ja kaunista kaikille, vaikka olisi miten tahansa kurja ihminen joka vaeltaa oman sydämensä ja omien halujensa mukaan, ei se taakoita, eikä vaadi mitään.
Mitä vikaa on humpassa, mitä vikaa on siinä, ettei julisteta parannusta synneistä, vaan sitä
mitä väsyneet ihmiset tahtovat kuulla, sellaista positiivista rakkauden evankeliumia ?
Eikö se ole tärkeää, että on paljon väkeä koolla, monet saavat kuulla rakkaudesta ja armosta,
onko se nyt niin tarkkaa, mitä julistetaan, eikö pääasia ole se, että ihmisillä on kivaa yhdessä ?
Tiedän kyllä, että Jeesus julisti parannuksen tekemistä ja puhui uskon kuuliaisuudesta ja pyhityksestä, mutta koska sellainen julistus ei miellytä ihmisiä eikä siten saada väkeä paljoa koolle, ollaan kai siksi, päädytty julistamaan hiukan toisella tavalla, sillä väsynyt monien raskaiden asioiden sitoma ja taakoittama ihminen kaipaa jotakin iloista ja piristävää arjen raadannan jälkeen.
En kuitenkaan voi mennä tuonne, koska tahdon pitää kiinni Luterilaisesta tunnustuksesta,
enkä tahdo mennä juuri nyt riitelyjen keskelle. Siksi kyselen ja katson ja etsin muita vaihtoehtoja vielä.
Olen lukenut muutaman mielipiteen Nokia Missiosta, mutta voisiko joku ystävällisesti vaivautua perustelemaan ja kertomaan hiukan paremmin, mitä vikaa Nokia Missiossa oikein on ?