Jospa aivot ja energia/sielu

Aivot ovat materian käyttöliittymä universaaliin tietoisuuteen. Tietoisuus itsessään ei ilmeisesti sijaitse lainkaan aivoissa, vaan maailmankaikkeuden rakenteessa, kvanttitasolla. Aivot eivät luo tietoisuutta, vaan mahdollistavat materian ja tietoisuuden yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen.

Päättelysi on mielestäni aivan oikein. Aivot eivät ole ajatuksemme, vaan välikappale energialle/sielulle/tietoisuudelle, ja kun aivot menevät rikki, silloin tietoisuus erkanee materiasta.

Niinhän tuo uskontofilosofia kertoilee, että meillä on ruumis, sielu ja henki.
Itämainen filosofia pitää aivan luonnollisena kykyä irtautua ruumiista.
Esim. pyhät opettajat ovat käyttäneet tätä kykyä mennäkseen hoitamaan jotain tehtävää toisessa luostarissa aineellistuen siellä.
Länsimaissakin on ihmisiä jotka pystyvät halutessaan irtautumaan ruumiistaan.

Ns. kuolemanrajakokemuksissa, joita lääketiede tutkii par`aikaa, on kyse samasta ilmiöstä.
Siinä ns. astraaliruumis irtautuu ruumiista vahingossa, ei hallitusti.
Tiedehän on pitänyt tämänkaltaisia kokemuksia tähän mennessä harhoina.
Kun eräskin potilas kertoili lääkärille kaikki mitä lääkärit ja hoitajat olivat häntä elvyttäessään keskenään jutelleet ja kertoi myös leijaillessaan sairaalan katon läpi nähneensä räystäällä tennarin, joka sieltä tarkistettaessa löytyi, niin ei nuo kokemukset harhakriteereitä täytä.

Itämaisen uskontofilosofian mukaan tämä kaikki näkemämme aineellinen taso (myös ruumiimme) koostuu karkeasta energiasta, jota nimetetään Herran reunaenergiaksi.
Henkiset kriteerit täyttävä sielu pystyy käyttämään tätä energiaa vaikkapa aineellistuakseen.
Jeesuskin aineellistui kuolemansa jälkeen opetuslapsilleen.

Eli eipä tuo tietoisuus, jonka yksi osatekijä ajattelu on, näytä karkeasta energiasta koostuvaa aivorakennetta tarvitsevan.

Aivot ovat vastaanotin ja kaiken aa ja oo on olla yhteydessä ja tavoitella yhteyttä tuohon mainitsemaasi "sieluunsa" syvempään olemukseensa, siis "Tunne Itsesi" on se idea mistä kaikki tietoisuus korkeammille tasoillekkin lähtee.

jos kaikki aistit ovat poissa, niin miten se minuus kokee olevansa olemassa ja tiedostavansa.
Eikö kuolema ja tajuttomuus ole juuri sitä, että kaikki aistimukset on poissa. Ei näköä, kuuloa, hajuja, makuja eikä tuntoa.
Jos ruumista ei ole, niin ei ole noita aistimuksiakaan.