Miten Saksan kanssa oli sovittu hyökättävän, ja paljonko Suomella lähti hyökkäykseen sotilaita?
Suomen hyökkäysjoukot -41
k.uulapää
111051
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suomi kävi erillissotaa, mitään ei sovittu.
mukaan saksalaiset olivat täällä pyytämättä ja yllättäen kuin jäätteenmäen faksi, ja silti saivat puoli Suomea valvontaansa. Mutta halonen ei olekaan historioitsija.
sanoi sosialisti mitä tahansa.
Taustaa:
- kesäkuun 10. päivä 1940 norjalaiset antautuivat saksalaisille ja
- kesäkuussa Neuvostoliitto miehittää Viron, eikun liittää Viron Neuvostoliiton kansojen kunniakkaaseen perheeseen, jonka johdosta;
Liittoutuminen:
1) kesäkuussa 1940 allekirjoitetaan Suomen-Saksan välinen kauppasopimus.
- elokuussa Neuvostoliitto siirtää 30 divisioonaa Suomen vastaiselle rajalle, jonka johdosta;
2) syyskuussa solmitaan kauttakulkusopimus saksalaisille joukoille (Suomen kommunistien mukaan tämä oli merkki joutumisesta Saksan liittolaiseksi).
3) lokakuussa allekirjoitetaan asetoimitussopimus (aseita tosin toimitettiin ennen virallista sopimusta, Hitlerin päätöksellä jo elokuussa).
4) marraskuun 16. päivä Hitlerin mukaan mikä tahansa Neuvostoliiton uusi siirto Suomea vastaan merkitsisi Saksalle casus belli.
5) 22. marraskuuta solmitaan uusi sopimus kauttakulun jatkamiseksi entistä laajemmissa mitoissa.
6) joulukuun 5. päivä Hitler päättää lisätä Suomen osanottajaksi (Mitbeteiligt) hyökäykseen Neuvostoliittoa vastaan suomalaisten tietämättä (yleisesikunta saa tiedon 18.12.?).
7) kesäkuun 10. päivä 1941 suomalaisten joukkojen liikekannallepano yhteisten suunnitelmien mukaisesti.
8) kesäkuun 14. presidentti Rydin poliittinen valtuutus Suomen ja Saksan sotilaallisille järjestelyille.
9) kesäkuun 22. päivä Hitler julistaa, että Saksa on "im Bunde mit Finnland".
10) kesäkuun 22. päivä saksalaiset miehittävät Petsamon alueen ja aloittavat 29. päivä ristiretkensä raakalaisuutta (Unkultur) ja bolsevismia vastaan. Heinäkuun 1. päivä suomalaiset III armeijakunta ja 6. divisioona saksalaisten johdossa yhtyvät hyökkäykseen. Saksalaisia sotilaita yli 200 000 Pohjois-Suomessa.
11) venäläisten ilmahyökkäys 25. päivä saa Suomen eduskunnan hyväksymään yksimielisesti hallituksen tiedonannon sotatilasta ja ryhtymään puolustustaisteluun (suunnitelmien mukaan siihen olisi ryhdytty ilman provokaatiota?).
Kaikesta oli sovittu yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Hitlerin puhe vain hermostutti Suomen johtoa, sillä liittolaisuudesta olisi haluttu pitää matalaa profiilia pitäen samalla hyvät suhteet Engantiin ja USA:han.
Jäikö, vai jätettiinkö, en tiedä, pois Suomen ja Saksan miinoitukset jo ennen 22.6 Neuvostoliiton vesillä, ja yhteistyössä sovitut pommituslennot Suomesta jo 22.6 Leningradin alueelle, siihen kuuluvana mm. saksalaiset Suomen kentillä, ja suomalaisia saksalaisten koneissa pommituslennoilla.
Suomalaiset oli puolustusryhmityksessä ja sen muuttaminen hyökkäysryhmitykseen vei pari viikkoa... Että sellainen yhteishyökkäyskö ili taas kyseessä?
Huono provo!
Suomalaiset oli puolustusryhmityksessä ja sen muuttaminen hyökkäysryhmitykseen vei pari viikkoa... Että sellainen yhteishyökkäyskö oli taas kyseessä?
Huono provo!
hyökkäys Karjalan Kannaksella aloitettiin vasta 10. heinäkuuta (valmistelut aloitettiin 29. päivä), oli saksalaisten etenemisen odottaminen, kunnes he olisivat saaneet haltuunsa Viron. Pohjoisessa suomalaiset ja saksalaiset aloittivat hyökkäyksen yhdessä jo 1. päivä. Petsamossa saksalaiset 29. päivä. Sota oli julistettu pommituksista johtuen kesäkuun 26. päivä.
Onko meille jokin kansallinen häpeä, kun taistelimme Saksan rinnalla bolshevismia vastaan? Niin - muistutuksena siitä itä-Karjalan keskitysleirit, joissa kuoli jopa 9000 "naista ja lasta"... Aivan kuin internointi ja leirit kuuluisivat vain akselivaltojen paheisiin?
Kun joukkoja keskitellään asemiin niin niillä on aina ensiksi puolustusryhmitys. Niin oli 17.06 alkaneessa liikekannallepanossakin.
Pressa Ryti sai sakuilta vakuutuksen sodan alkamisesta 15.06 ja päätti sen perusteella liikekannallepanosta. Joukkojen piti olla ryhmitysalueilla 25.06 mennessä.
Suomalaisten hyökkäyksen piti alkaa kun sakun pohjoinen armeijaryhmä saavutti Väinäjoen-linjan.
Tämä aikataulutus muuten osui nappiin melkoisella sakumaisella tarkuudella ;)
Suomi teki sen minkä pystyi säilyäkseen itsenäisenä toisen maailmansodan myllerryksissä. Niiden kanssa liittouduttiin, joista arveltiin saatavan paras tuki pahinta vihollista vastaan.
Suomen strategia oli erinomainen ja onnistui lähes nappiin.
Samaa ei voi sanoa useista muista maista.
Muutamat kuolleet jossain leireissä eivät paina minkään vertaa kansakunnan hengissä säilymisen rinnalla.
10. heinäkuuta suomalaiset aloittivat hyökkäyksen Parikkalasta pohjoiseen kohti Laatokkaa ja sen pohjoispuolisia alueita, ei kannaksella. Kannaksen hyökkäys alkoi vasta elokuussa ja Viipuri vallattiin noin viikkoa myöhemmin, samaan aikaan Laatokan pohjoispuolella jo ylitettiin vanha valtakunnan raja, muistakaa Tuntemattoman sotilaan Hietasen sanat," just nyt Hietasen akan poika astuu ulkomaille".
Jatkosodan alkaessa suomella oli aseissa reilusti yli 300 000 miestä, lähes 10% väestöstä, siksi valtiojohto halusi v.42 alussa vanhemmat ikäluokat kotiutettavaksi sillä teollisuus ja maatalous haluttiin pitää käynnissä vaikka jossainmäärin vajaalla tasolla.
Kahdessa viikossa piti Suomenkin osalta olla homma selvä. Saksan piti olla Moskovassa hetken päästä, ja Leningradin Astoria hotelliin oli jo Aatun illalliskutsutkin painettu,heh...No sakut järsivät jäätynyttä hevosenlihaa Stalingradissa ennen kuin alkoi "matka" kotiinpäin.