Mitä on ylihengellisyys?

sana.

Jokaista itsenäisesti ajattelevaa Kristuksen lammasta, tällä tarkoitan sitä, että uskova on
irti "laumasielullisesta ajattelutavasta".

Silloin kun ihmisen sielunelämä, psyyke, pukeutuu salakavalasti
näennäisen korkean hengellisyyden kaapuun, syntyy epäpuhdasta
jopa täysin väärää kristillisyyttä, sielullisuutta.
2Pietarin kirjeen 2 luku ja Juudaksen kirje sisältävät
varoituksia tällaisista ihmisistä, jotka ovat itse eksyneet
ja eksyttävät myös muita.

sanoo näin eksyttäjistä;

2.Pietarin kirje:
2:1 Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon.
2:2 Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi;
2:3 ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.
2:4 Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi.
2:5 Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.
2:6 Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät.
2:7 Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi;
2:8 sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla.
2:9 Näin Herra tietää pelastaa jumaliset kiusauksesta, mutta tuomion päivään säilyttää rangaistuksen alaisina väärät,
2:10 ja varsinkin ne, jotka lihan jäljessä kulkevat saastaisissa himoissa ja ylenkatsovat herrauden. Nuo uhkarohkeat, itserakkaat eivät kammo herjata henkivaltoja,
2:11 vaikka enkelitkään, jotka väkevyydeltään ja voimaltaan ovat suuremmat, eivät lausu heitä vastaan herjaavaa tuomiota Herran edessä.
2:12 Mutta niinkuin järjettömät, luonnostaan pyydystettäviksi ja häviämään syntyneet eläimet, niin joutuvat myös nämä, kun herjaavat sitä, mitä eivät tunne, häviämään omaan turmelukseensa,
2:13 saaden vääryyden palkan; he pitävät nautintonaan elää päivänsä hekumassa; he ovat tahra- ja häpeäpilkkuja; he herkuttelevat petoksissaan, kemuillessaan teidän kanssanne;
2:14 heidän silmänsä ovat täynnä haureutta eivätkä saa kylläänsä synnistä; he viekoittelevat horjuvia sieluja, heillä on ahneuteen harjaantunut sydän; he ovat kirouksen lapsia.
2:15 He ovat hyljänneet suoran tien, ovat eksyneet ja seuranneet Bileamin, Beorin pojan, tietä, hänen, joka rakasti vääryyden palkkaa,
2:16 mutta sai rikkomuksestaan ojennuksen: mykkä juhta puhui ihmisen äänellä ja esti profeetan mielettömyyden.
2:17 Sellaiset ovat vedettömiä lähteitä ja myrskytuulen ajamia hattaroita, ja pimeyden synkeys on heille varattu.
2:18 Sillä he puhuvat pöyhkeitä turhuuden sanoja ja viekoittelevat lihan himoissa irstauksilla niitä, jotka tuskin ovat päässeet eksyksissä vaeltavia pakoon,
2:19 ja lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia; sillä kenen voittama joku on, sen orja hän on.
2:20 Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi.
2:21 Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä.
2:22 Heille on tapahtunut, mitä tosi sananlasku sanoo: "Koira palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa."

Juudaan kirje:
1:1 Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesukselle Kristukselle varjellut.
1:2 Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.
1:3 Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.
1:4 Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.
1:5 Vaikka jo kerran olette saaneet tietää kaiken, tahdon kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että Herra, joka oli pelastanut kansan Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka eivät uskoneet;
1:6 ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon;
1:7 samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.
1:8 Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.
1:9 Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua Herra!"
1:10 Nämä sitävastoin herjaavat sitä, mitä eivät tunne; mutta minkä he järjettömäin eläinten tavoin luonnostaan ymmärtävät, sillä he turmelevat itsensä.
1:11 Voi heitä, sillä he kulkevat Kainin tietä ja heittäytyvät palkan tähden Bileamin eksytykseen ja hukkuvat niskoitteluunsa niinkuin Koora!
1:12 He likapilkkuina teidän rakkausaterioillanne julkeasti kemuilevat ja itseään kestitsevät. He ovat vedettömiä, tuulten ajeltavia pilviä, paljaita, syksyisiä puita, hedelmättömiä, kahdesti kuolleita, juurineen maasta reväistyjä,
1:13 rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.
1:14 Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: "Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä
1:15 tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet."
1:16 He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia ja vaeltavat himojensa mukaan; heidän suunsa puhuu pöyhkeitä, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden.
1:17 Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet,
1:18 sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan."
1:19 Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole.
1:20 Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä
1:21 ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi.
1:22 Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten;
1:23 toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.
1:24 Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen,
1:25 hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.

neiti sunglassessin tulkinta;

"Onko ylihengellisyys sitä, että uskovainen elää kauhun vallassa peläten piruja ja pahoja henkiä joka suunnalta. Kaikkea erilaisuutta Sananjulistuksessa kauhistellaan ja varoitellaan suureen ääneen ihan kuulopuheiden ja huhujen perusteellakin, ettei kukaan vain menisi kyseisten julistajien tilaisuuksiin. Useinhan tuollainen varoittelu toimii päinvastaisella tavalla: ihmiset usein juuri kiinnostuvatkin sellaisesta tilaisuudesta minne kielletään ja varoitetaan menemästä. "


Kysyisinkin sinulta, mitä se erilaisuus sananjulistuksessa nk käytännössä tarkoittaa?
Ja vastaavasti se vastakohta, mitä se mahtaa olla?

Ylih.mielestä joka asia on joko Jumalasta,tai saatanasta.Sitä on rasittava kuunnella,jos eivät malta olla hiljaa.Kauhein yhdistelmä on laki,ja ylih.samassa ihmisessä.Luuk.10:31(Laupias samarialainen)Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä näki hänet,ja meni ohitse.Tässä tapauksessa ainakin ollaan liikkeellä sattumalta,eli ihmisen oma päätös.

REA, HÄNEN KIRJOITUKSENSA KUVASTAVAT KIIHKOUSKOVAISTA OIKEASSA OLEVAA YLPEÄÄ KRISTITTYÄ, NYTKIN MONTA TURHAA TÄRKEILEVÄÄ TEKSTIÄ PERÄKKÄIN KIIHKON VALLASSA.

psykiatria tuntee esimerkiksi termin uskonnollinen psykoosi johon liittyy muun muassa pelkotilat, harha-aistimukset ja hallitsematon käyttäytyminen. Siis normaali psykoosi mutta siihen liittyy voimakas uskonnollinen käyttäytyminen.

Myös monet muut mielenterveydelliset ongelmat voivat olla uskonnollis sävytteisiä. Toinen juttu sitten on kumpi oli ensin, muna vaiko kana, eli onko uskonnollisuus aiheuttanut mielenterveydeellisiä ongelmia vaiko mielenterveydelliset ongelmat ylitse menevää uskonnollisuutta. Tapauksia on varmasti sekä että. ilmiö ei ole edes aivan harvinainen, psykiatrian akuuttiosastoillakin tuttu 'asiakasryhmä'.

"ylihengellisiä", eli niitä, jotka jostain syystä haluavat vilpittömästi seurata Jeesusta.
Kylmällä paikalla oleva uskova ei halua, että kukaan vetää hänen rakasta itsepetoksen verhoaan luopumuksensa yltä.

Jos tietokoneellasi näkee videoita, ja jos tämä linkki toimii, voit itse katsella omin silmin, mitä on ylihengellisyys:
http://www.bible.ca/tongues-audio-video-documentation.htm#brown#brown

Ylihengellisyyttä on varmaankin aika vaikeaa määritellä ja meillä on siitä kullakin oma mielikuvamme, koska siitä ei suoranaisesti Sanassa puhuta, ainakaan ko. termillä.
Ylihengellisyys tuo mieleeni jotain sellaista, jossa ihminen puhuu ja käyttäytyy yli uskonsa ja todellisen hengellisen käsityskykynsä, eli se ei ole aitoa ja levollista ja tasapainoista Kristus-keskeistä olemista ja elämää. Se paistaa läpi läsnäoleville ja pyrkii jotenkin korottamaan tällaista henkilöä muiden yläpuolelle, vaikka kyseessä olisi samanlainen armon varassa riippuva uskova.

Room. 12:3
"Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut".

Jeesuksen siunausta!

mutta mutu mato mutaa!!!!!!!
Kirjoittanut: selitys 6.8.2006 klo 15.40


mutta= yleisin sana Jumalan vastustajilla, kun Pyhä Henki tekee jotain uutta erilaista,

Jesaja 43
19 Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.


mutu= musta tuntuu pahalta tuo ylistys, täällä on pahan hengen läsnäolo. Kun Pyhä Henki vaikuttaa, syntinen sydän kokee morkkista ja syyttää siitä katkerana pahaa henkeä ja on siinä oikeassa, Jumala tarjoaa armoaan lempeydessään ja paha henki yrittää saada sinulle pahan olon että lähtisit ilman armoa pois.

mato= sieluvihollinen saa sinut tuntemaan itsesi madoksi, josta ei ole mihinkään, masennusta epätoivoa, turha on Herraa etsiä, apua ei tule. Saatanan valhe, jota Jumalan vastustajat levittävät uskonnollisen nöyryyden nimellä.

mutaa!!!!!!!= tämä kaikki on saatanan sumuttamaa mutaa silmillesi, hän käyttää uskonnollisia Jumalan seurakuntaan soluttautuneita ihmisiä kätyreinään.


http://www.nae.fi/index2.html

kaikenaikaa kokovuorokausitoimisesti ns. pää pilvissä ja pelko sydämessä..

Sinä analysoit aika tyhjentävästi ja totuudenmukaisesti ylihengellisen motivaatioita elämänkuvioitten suhteen tuossa alemmassa kappaleessasi, ettei siihen ole tarvetta lisätä paljon mitään, mutta tällä yhdellä asiaa kuvaavalla esimerkillä mie ehkä voin kuvata ylihengellisten ihmisten sisintä, joka minulle on muodostunut heistä.

Esim. Jos yliheng. henkilö ostaa kaupasta maitotölkin, niin hän miettii sitä, että onko sen ostaminen hänen kohdallaan mielekästä ja Jumalan tahdon mukaista, koska maailmassa vallitsee monin paikoin suuri nälänhätä eikä Afrikan valtioitten lapsilla ole edes vettä..

Mun kokemus ylihengellisistä:

- Jätetään lääkkeet pois ja ajatellaan pelkän rukouksen parantavan.

- Nähdään enteitä ja merkkejä Jumalan tahdosta pohjaanpalaneessa riisissä.

- Uskotaan varauksettomasti uniin missä esiintyy Saatana ja tai Jeesus.

- Kuvitellaan Jeesuksen nimen tai Herra-sanan runsaan käytön olevan tarpeellista.

- Hoetaan uskonnollisia fraaseja tuntematta mihin ne liittyvät. Esim. "Usko yksinään pelastaa." No, armon kanssa. Tämä on kuitenkin vain alku.

- Luullaan että Pyhä Henki "hoitaa hommat". Väärin, PH viitoittaa tietä mistä Jeesus on jo mennyt. Uskovan tehtävä on toimia uskonnosta yms. riippumatta lähimmäisen hyväksi. Se ei kuitenkaan tunnu työltä vaan tapahtuu levosta käsin.

- Pahin on lakihenkisyys. Jeesuksen oppi on armosta, rauhasta ja rakkaudesta.
Ketä siis nämä nykyajan fariseukset seuraavat? Eivät ainakaan Jeesusta.
" Armossa on laki, mutta laissa ei ole armoa."

Ylihengellisyys syntyy kun väärä henki synnyttää ihmisissä ylilyöntejä että se tärisee tai vapisee tai huuta ja mellastaa niinkuin riivattu konsanaan. Sitten on niitä joilla on hyvä muisti ja ulkoa sepittää niinkuin runeberg jonkun profettia joka mielyttää kaikki syntiset seurakunnassa, Ja näkyjä ja ilmestyxiä näillä on myöskin muille jakaa . Juu ylilyöntejä on moneenlaista ja niillä ei ole aidon uskon kanssa mitään tekemistä..

"Jumala vihastuu niin paljon että lataa oikein isoilla lekalla "

Jumalalla mitään lekaa ole.

:)

Ylihengellisyys on sielullisuutta jota taas on mm. helluntaiseurakunnassa ym. vapaissa suunnissa. Se tarkoittaa sitä, että ei olla hengellisiä vaan lihallisia.

ReaAalto kirjoitti pitkät jaksot suoraan Raamatusta ja huomautti aivan oikein, että kaikki on koeteltava Jumalan Sanalla. Ajatellessamme ylihengellisyyttä meillä olisi oltava oikea raamatullinen käsitys siitä, mikä on Pyhän Hengen tehtävä. Jokainen ihminen on myös kolminaisuus, henki, sielu ja ruumis. Oma ajatusmaailmamme, tunteemme ja viettimme vievät meitä herkästi kuin pässiä narusta niin, että sekoitamme omat tunteemme ja ajatuksemme Jumalan Pyhän Hengen toimintaan. Kaikki se sielullisuus, minkä me pidämme hengellisenä on ketjun nimen mukaista ylihengellisyyttä.

Se, että jonkun mielestä ReaAalto on ollut joissakin yhteyksissä (ei tässä ketjussa) jonkun mielestä liian kriittinen, ei tee ReaAallosta ylihengellistä. Pelkästän ReaAallon ottamat kohdat Raamatusta leimaavat tuolla perusteella Paavalin selvästi ylihengelliseksi; samaan joukkoon joudumme asettamaan myös Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen. Matteuksen evankeliumissa Jeesus antaa meille samanlaisen periaatteen kuin Paavalikin: ”Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä ….mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niin kuin olisi pakana ja publikaani.”
Meistä tuntuu lähes mahdottomalta ajatella, että katkaisisimme välimme jonkun sellaisen kanssa, jota yleisesti pidetään uskovana. Koska kristillisyyteen yhdistetään sellaiset piirteet kuin kiltteys ja nöyryys, niin meistä tulee helposti liian suvaitsevia. Katsomme mielellämme sormien läpi kaiken sielullisuuden ja räikeän syntielämän, sillä ”kaikkihan me olemme syntisiä, eikä ketään saa osoittaa sormella”. Paavali on toista mieltä. "Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa." (1. Kor. 5:11). On ylihengellistä hyväksyä hengelliseksi sellaista elämää, joka ei sitä Raamatun Sanan valossa ole. Me etsimme enemmän ihmisten kuin Jumalan suosiota.

Sun-glasses: ”En halua riidellä kenenkään kanssa ja Jumala tuskin toivoo että me riitelisimme.” Sama nimimerkki huomauttaa myös: ”mutta kaiken pelkääminen, kaikesta varoittelu on ahdistavaa varmaan varoittelijalle itsellekin niin kuin myös niille jotka kuulevat ja näkevät tätä varoittelua ja pelottelua.”
Olet aivan oikeassa. Kukaan meistä ei halua riidellä ja varoittelu on varoittajalle ahdistavaa. Sielullisuutemme tähden me haluamme juuri tämän ahdistuksen takia käpertyä omaan nurkkaamme, ettei vain tulisi mitään ristiriitoja. Jokainen varoittelija joutuu tekemään sen kyynelten läpi ja kokemaan ahdistusta. Paavali itki Korinttin seurakunnan tilanteen tähden, koska valheveljet, väärää Jeesusta julistavat olivat päässeet valtaan, ja seurakunta katsoi tilannetta läpi sormien. ”Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina”.

Yleihengellistä on todeta, että olisimme jo nyt synnittömiä. Filippiläiskirjeessä Paavali toteaa: ”Ei niin, että olisin sen jo saavuttanut tai että olisin jo tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että voittaisin sen omakseni, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.” Joidenkin silmät avautuvat ja he tunnustava olleensa sielullisia, ylihengellisiä. Nokia Mission entinen johtaja Markku Koivisto on todennut, että hän toimi omissa eikä Jumalan voimassa. Menestysteologien johtohahmo ja menestynyt TV-evankelista Jim Bakker kirjoitti sydäntä riipivän kirjan ”I was wrong” (Olin väärässä) jouduttuaan lopulta vääryyksiensä vuoksi vankilaan. Kaikki oli naamioitu menestysteologiseen hengellisyyteen, joka oli vain sielullinen, ylihengellinen kuori. Bakker teki parannuksen. Sun-glasses on oikeassa sanoessaan, että varoittelun kohdekin ahdistuu, mutta – se voi tuottaa Jumalan mielen mukaisen murheen, syntien tunnustamisen ja parannuksen. Tuollainen ahdistus on Jumalan armoa.

Voisiko ylihengellisyys olla eri henkilön kohdalla erilaista?

Mitä mieltä olette?

Mieleeni tulee aina ylihengellisyydestä puhuttaessa:

Room. 12
3. Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.

"SEN USKONMÄÄRÄN MUKAAN, MINKÄ JUMALA ON KULLEKIN SUONUT."

Itse siis ajatteisin näin, että kaikki se, mikä sitten menee yli tuon, kullekin ihmiselle suodun USKONMÄÄRÄN, on hänen kohdallaan ylihengellisyyttä.

Tähkis..on se varmaan raskasta kun pitää esittää hengellisempää kuin onkaan.

k.kiusaantunut esittää asian yksinkertaisesti ja selvästi: ylihengellisyydessä esitetään hengellisempää kuin todellisuudessa ollaankaan. Esillä on jotain, joka näyttää hengelliseltä, vaikka ei sitä tosiasiallisesti olekaan – sielun vihollinen pukeutuu valkeuden enkeliksi, hengellisyyden naamiaisasuun, joten ylihengellisyydessä näkyy vastustajamme ja meidän sielullisuutemme ilmentymät.

Tähkäpään esille nostamaa Raamatun kohtaa on hyvä pohtia. Katsoin äskettäin kotimaisen julistajan ohjelmaa TV 7:stä, jossa julistaja vakuutti katsojille, että jos he vain uskovat Raamatun Sanaan, niin Jeesus parantaa heidät sairauksista – ja heti ohjelman aikana. Julistajalla näytti olevan suuri usko, suuri uskon määrä ja sen mukaan hän myös voimallisesti julisti. Myös Korinttin seurakunnassa oli Paavalin sanojen mukaan ”isoisia apostoleja”, jotka olivat päässeet puhujiksi ja valta-asemaan itseään ja uskoaan suositellen. Menestysteologinen harha on hyvä esimerkki siitä, kuinka suurella uskonmäärällä kerskuvat eivät ajattele itsestään kohtuullisesti, kuten Paavali neuvoo.

Esillä nostettua ”uskon määrä” –kohtaa tulee katsoa sen asiayhteydestä käsin ja lukea tarkkaan sen ympäröivät jakeet. Tämä on yleinen, hyvä periaate Raamattua tutkiessamme. Ennen Paavali puhuu mielen uudistumisesta Jumalan tahdon mukaiseksi Jumalan armon vaikutuksesta. Jälkeenpäin Paavali ottaa esille armolahjat ja niiden oikean käytön. Erityisesti julistuksen, profetoimisen, on tapahduttava ”sen mukaan, kuin hänellä uskoa on”. Toimimmeko ja puhummeko Raamatun totuuden pohjalta ja onko lähtökohtanamme armo? Ylihengellisyydessä esitetään sitä ”hengellisempää kuin todellisuudessa ollaankaan” – Raamatun Sana ei sido toimintaa eikä henkilö tiedosta olevansa vain armahdettu syntinen. Ylihengellinen sokaistuu omassa teatterissaan, jonka päänäyttelijäksi hän on Jeesuksen sijasta noussut.

Tietenkin ylihengellisyys ilmenee eri tavoin, mutta k.kiusaantunut asian kyllä hyvin tiivisti. Ylihengellisyydessä on teennäinen tuntu, itsensä korottamisen maku ja ylpeyden henki. Ylihengelliseltä puuttuu synnintunto ja syvä kaipaus olla Jeesuksen lähellä Hänen sovitusuhrinsa vuoksi. Ylihengellinen korostaa Jeesusta tavalla, jossa hän luulottelee, että Pyhä Henki on hänen hallussaan olevaa käyttövoimaa, Jeesus kaikkien hänen maallisten tarpeittensa tyydyttäjä ja antautumisensa vuoksi hänellä on suuri uskon määrä.

Tämän ketjun aiheena on ylihengellisyys. Tähkäpään kommentti vie asiaa kuitenkin raamatulliseen nuhteluun kirjoittaesssaan: ”jos ja kun ihminen vilpittömin mielin peilaa omaa itseään Kristus-kuvastimesta, Jumalan Sanan valossa….ei sen jälkeen kykene tai ole edes kanttia paljonkaan osoitella muita sormellaan, ei ylihengellisyydestä eikä paljon muustakaan”.

Ymmärrän niin, että asia on juuri päinvastoin. Mitä enemmän tunnemme Raamatun Jeesusta, sitä enemmän murhetta meille tuottaa ympärillämme lisääntyvä luopumus, ylihengellisyys ja väärä henki kristillisessä toiminnassa. Meissä kasvaa se Kristuksen mieli, joka Paavalilla oli. Hän koki olevansa syntisistä suurin, mutta samalla hän oli rohkea totuuden esittäjä, sillä ”Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen”. Jos luemme Raamattua, meissä on oikea Pyhän Hengen nostama synnin tunto, mutta samalla myös lisääntyvä ilo armosta ja halua turvautua Raamatun totuuden Sanaan ja ojentautua elämässämme sen mukaan.

Jeesus sanoi sen kirkkaasti ja ymmärrettävästi: meidän on ensin nähtävä tukki silmässämme (oma suuri syntisyytemme Sanan valossa), niin sitten näemme ottaa myös rikan veljemme silmästä (voimme auttaa uskonveljeä tekemään parannusta ja seuraamaan Jeesusta). Paavali nuhteli Pietaria vasten kasvoja tämän kaksinaamaisuudesta, otti esille nimillä mainiten seurakunnan harhaopettajia ja ihmetteli, miksi galatalaiset olivat kuin lumoutuneina menneet väärään hengellisyyteen.

Meille uskoville on luontaista vaieta ja peittää karkeitakin vääryyksiä. Lestadiolaisuudessa tiedettiin perhepiireissä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta ei haluttu osoittaa ketään sormella, kansankirkossa Raamattua tulkitaan uudella liberaalilla tavalla, mutta siellä ei ylimmässä johdossa ole ketään sormella osoittajaa. Meille on tärkeämpää teeskentelevä rakkaus kuin Jumalan Sanan murtava totuus. Raamattu opettaa selvästi, että meidän tulee karttaa kaikkea pahaa ja ottaa etäisyyttä väärään hengellisyyteen. Filippiläiskirje on ilon kirje, mutta jopa siellä todetaan: ”Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja.” Kuinka voit varoa, ellet tiedä, ketä varoa?

Omantunnon kristityllä on tiettyjä ominaispiirteitä. Niitä nähdäkseni ovat mm. oikea synnintunto Jumalan edessä (eri asia kuin huonommuudentunto), armon ja Jeesuksen läheisyyden kaipuu, halu olla kuuliainen Jeesukselle ja ojentautua elämässä Jumalan Sanan mukaan, halu olla Jeesusta elämässään seuraavien uskovien kanssa, halu viedä evankeliumia eteenpäin, iloa evankeliumista ja murhe väärästä hengellisyydestä sekä lisääntyvästä luopumuksesta.

Kuten kansankirkko, niin helluntaiseurakuntakaan ei saa nousta arvioinnin ja arvostelun yläpuolelle. Kävin aikoinani Pohjois-Karjalassa pienessä helluntaiseurakunnassa, jossa paljastui avioliitossa elävän paimenen kaksoiselämä: seksuaalista haureutta muiden naisten kanssa sekä päihteiden huomattavaa väärinkäyttöä vapaa-ajalla. Joku ”osoitti” paimenta sormella, vanhemmisto selvitti asian ja erotti kyseisen paimenen virastaan. ”Sormella osoittaminen”, väärän evankeliumin paljastaminen ja räikeän syntielämän suosimisen torjuminen on meidän velvollisuutemme. Kunhan otamme ensin Jeesuksen ristin juurella sen silmässämme olevan tukin pois. Pinnallinen kristillisyys, jossa ei ole juurikaan synnintuntoa, eikä kaipuuta elää Jeesusta seuraten, eletään tavalla, johon maailmakin pyrkii: kaikkea suvaitaan, ketään ei moitita eikä loukata, jokainen saa elää niin kuin haluaa. Paavali osoitti sormella itkien väärästä hengellisyydestä joutuen kokemaan, että korinttilaiset hylkäsivät hänet 2.Kor.12:

”Senkö tähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?”,
”ja että, kun tulen, Jumalani on taas nöyryyttävä minua teidän tykönänne, ja että joudun suremaan monen tähden, jotka ennen ovat synnissä eläneet eivätkä ole katuneet sitä saastaisuutta ja haureutta ja irstautta, jota ovat harjoittaneet”

Ylihengellisyydestä antaa hyvän kuvan mm niimimerkki -ReaAalto- kuten varmaan moni muukin tässä ketjussa, en vaan jaksa lukea.Annetaan vaan kaikkiin kysymyksiin raamatunjakeita, ikäänkuin ne pätisivät ihan sellaisenaan joka ikisen ihmisen jokaiseen elämäntilanteeseen.
Ylihengellisyys on mielestäni kyvyttömyyttä ja haluttomuutta nähdä asioita mistään muusta näkökumasta kuin siitä omasta mielestä oikeasta raamatuntulkinnasta.

Tähkis älä jatka keskustelua tämän k&n kanssa. Keisari uusissa vaatteisaan ja niin läpinäkyvissä että lapsikin näkee läpi.

"
Mitä ylihengellisyys teidän mielestänne on? "

- en ole koskaan ylihengellisyyttä kohdannut, alihengellisyyttä kylläkin, jatkuvasti.

Ei ylihengellisyyttä olekaan, vaan sielun kuohuntaa, sielluulisuutta luullaan ylihengellisyydeksi.

Tämä ketju on taitanut tulla jo matkansa päähän. Edellinen kirjoittaja totesi aivan oikein, että ylihengellisyys on sielullisuutta. Se on siis yli sen, mikä on todellisesti Pyhästä Hengestä. Tällainen sielullinen hengellisyys tulisi erottaa todellisesta Hengen toiminnasta, sitä pitäisi karttaa ja muitakin siitä varoittaa. On varmaan kaikille uskoville selvää, ettei Pyhää Henkeä voi kenelläkään olla liikaa. Käsitettä ylihengellisyys kuitenkin käytetään ja sen täytyy olla todellisen hengellisyyden vastakohtaa eli sielullisuutta.

En nähnyt nimimerkki kiltit ja nöyrät kirjoituksessa mitään pahaa, päinvastoin. Paavali oli todella murheellinen siitä, että väärä hengellisyys, voimaevankelistojen ylihengellisyys oli saanut suuren jalansijan Korintissa. Silmien sulkeminen rakkauden nimissä ja ristiriitojen välttäminen ei ole oikein – Paavali kärsi tilanteesta tavattomasti ja joutui todellisesti kokemaan rakastamiensa seurakuntalaisten taholta hylkäämisen. Ei meidänkään tule tukea mitään sielullista toimintaa, joka pahimmillaan vaarantaa oikeaa, pelastavaa evankeliumia, kuten Korintissa kävi. Kun kristityt vaikenevat, niin maalliset lehdet kirjoittavat paljosta sielullisesta pahuudesta, mitä seurakunnissa on tapahtunut – eikö lapsenlapsiaan seksuaalisesti hyväksikäyttävä evankeliumin julistajana toiminut isoisä ollut riittävän ylihengellinen, että se meitä koskettaisi sydämeen saakka? Aihetta käsittelevä kirja valittiin vuoden kristilliseksi kirjaksi.

Aikamoisen tuomion Paavali antaa näistä sielullisista evankeliumin julistajista: ”Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi.” Eikö tuo ole kaukana silmät sulkevalta, kaiken suvaitsevasta hyväksynnästä, jota me rakkaudeksi kutsumme?
Onko tänäänkin niin, että ylihengellisyyteen, sielullisuuteen julistuksessa ja kristillisessä toiminnassa ei puututa millään lailla. Asettuisimmeko me mieluummin mukavaan Korinttin valheapostolien rakkaudelliseen seuraan vai kyynelehtivän ja surua evankeliumista ja uskovien todellisesta yhteydestä kantavan Paavalin puolelle?

Sanooko Paavali meidän aikamme kristityille myös näin: (2.Kor.) ”Tehän hyvin suvaitsette mielettömiä, kun itse olette niin mieleviä. Tehän suvaitsette, että joku teidät orjuuttaa, että joku teidät syö puhtaaksi, että joku teidät saa saaliiksensa, että joku itsensä korottaa, että joku lyö teitä kasvoihin. Häpeäkseni sanon: tähän me kyllä olemme olleet liian heikkoja”. Jäisikö Paavali tänäänkin yksin, eikö meitä sureta sielullinen ylihengellisyys millään lailla? Korostammeko me väärällä tavalla rakkautta aivan kuin 60-luvun laajassa hippiliikkeessä ja itämaan uskonnoissa - Jumalan rakkaus iloitsee aina vain yhdessä totuuden kanssa.

Saarnaaja 7
17. Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?
18. Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?
19. Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista.