Olemme kärsineet lapsettomuudesta pian kaksi vuotta.Tällä hetkellä kaikki lähimmät ystäväni ovat ilmoittaneet olevansa raskaana ja valittavat pahoin vointiaan ym.En oikeasti jaksa kuunnella,sattuu niin kovasti että tuntuu sisuskaluissa asti.Yritän vain pitää pokkani etten repeisi itkuun.Toki olen iloinen toisten puolesta mutta oma epäonnistuminen lannistaa.Sitä ei edesauta yhtään kun anoppi haukkuu että lapsettomuus johtuu ihan minusta,hänen pojassaan kun ei ole mitään vikaa.En jaksa enää tätä paskaa!!! :....( Miten te olette jaksaneet???Onneksi edes tänne voin purkaa tunteitani...
MIKSI????????
Surusilmä
13
2710
Vastaukset
- koskaan, eikä tule
olemaankaan oikeudenmukaista. Toiset saavat lapsia, toiset eivät. Siihen pitää vain osata sopeutua ja hyväksyä se. Lapsen saaminen ja äitiys/isyys ei ole mikään itseisarvo elämässä, kukaan ihminen ei ole sen huonompi, vaikkei lapsia olisikaan. Kaikki ovat siitä huolimatta täysipainoisia ja oikeutettuja yhteiskuntamme jäseniä. Ei vanhemmuus aseta sinua minnekään jalustalle, joka oikeuttaisi sinua katselemaan toisia ylhäältä alaspäin. Monesti elämä antaa paljon muuta hyvää sen tilalle. Elämää on ilman lapsiakin, ei kaikilla tarvitse niitä olla. Elämä on ilman lapsiakin täysipainoista ja onnellista, jos osaa iloita myös pienistä asioista ja niistähän tulee aikanaan suurempia.
- älä viitsi
jauhaa paskaa. se on luontoäiti joka näitä meidän haluja ohjailee ja niille haluille ei sitten voi mitään vaikka kuinka haluaisi. jos lasta kaipaat ja sitä ei millään tavalla tule, on sinunlaisten ihan turha lässyttää paskaa että elämä voi ilman lapsia olla tasapainoista yms.
siitä jää ikuiset arvet sieluun ja sitä kaipuun tunnetta ei mikään koskaan tule sammuttamaan.
joten älä puhu asioista mistä et tiedä mitään.
vaikka väittäisitkin toista en tule koskaan olemaan samaa mieltä kanssasi. - keski-ikäinen ...
älä viitsi kirjoitti:
jauhaa paskaa. se on luontoäiti joka näitä meidän haluja ohjailee ja niille haluille ei sitten voi mitään vaikka kuinka haluaisi. jos lasta kaipaat ja sitä ei millään tavalla tule, on sinunlaisten ihan turha lässyttää paskaa että elämä voi ilman lapsia olla tasapainoista yms.
siitä jää ikuiset arvet sieluun ja sitä kaipuun tunnetta ei mikään koskaan tule sammuttamaan.
joten älä puhu asioista mistä et tiedä mitään.
vaikka väittäisitkin toista en tule koskaan olemaan samaa mieltä kanssasi.nainen ... 30 ja risat. Syövän vuoksi kohtu ja munasarjat poistettu.
- Surusilmä
Ilmeisesti itse et halua lapsia ollenkaan,koska jos haluaisit niin et olisi tuota mieltä.Itse ajattelen kyllä ihan eritavalla..eikä elämä kyllä tuo minulle mitään hyvää lapsettomuuden tilalle,ei sitä voi millään esineellä tai asialla korvata.
- tiedät miksi en
Surusilmä kirjoitti:
Ilmeisesti itse et halua lapsia ollenkaan,koska jos haluaisit niin et olisi tuota mieltä.Itse ajattelen kyllä ihan eritavalla..eikä elämä kyllä tuo minulle mitään hyvää lapsettomuuden tilalle,ei sitä voi millään esineellä tai asialla korvata.
saa lapsia.
- missu
tiedät miksi en kirjoitti:
saa lapsia.
voi Ap.
viestisi oli kuin kirjoittamani. ymmärrän sua täysin miltä susta tuntuu. 2 uutta elämää syntynyt tällä viikolla, kummatkin hätäisesti alkuun laitettu. tuska on suuri mutta kyllä täältä aallonpohjalta taas noustaan. Anopin kanssa sun ei tarvi jutustella näistä ollenkaan.Älä luovuta. kyllä meitäkin vielä onnistaa. - mikgu
Olet kusipää jokaisen on oikeus saada lapssia ilman niitä ei ole mitään elämää et haista paska kusipää
- Tuleva äiti
Tunteesi kuulostavat aivan minun tunteiltani. Tosin olen nyt raskaana, mutta takana on lapsettomuus ja siihen liittyvät hoidot. Lapsettomuusajalta parhaiten mielessä on juuri tuo katkeruus. Tuntui niin kauhean pahalta, kun ystävät ilmoittivat yksi toisensa jälkeen lapsista ja kahvikeskustelut pyörivät vain lapsijutuissa. Kaikkein eniten satutti appi, joka ahdisteli lapsi-kysymyksellä kolme vuotta. Aloin vihaamaan appeani tuona aikana. Ja vaikka lapsi on nyt tulossa, ei vihani appea kohtaan ole laantunut. Hän teki vaikeasta elämäntilanteesta todella raskaan. Loppuaikoina en jaksanut enää olla iloinen toisten raskausuutisten johdostakaan. Olin lähinnä mustasukkainen, mutta annoin siihen itselleni luvan.
Me ei kerrottu kenellekään lapsettomuus-ongelmasta. Lapsista kysyjille sanottiin, ettei haluta lapsia. Moni siihen tyytyikin -paitsi appi, jonka mielestä olin huono vaimo hänen pojallensa, kun en lasta halunnut. Itse opin ajasta sen, etten koskaan utele toisten lapsentekosuunnnitelmista. Lapsettomuus kasvatti mieheni ja minun välistä suhdetta, mutta katkaisi pari ystävyyssuhdettani. Lakkasin pitämästä yhteyttä pariin ystävään, joilla oli lapsi ja joiden elämä pyöri vain lapsen ympärillä. Yhteiset hetket heidän kanssa tuolloin satutti. Ystävyyden häviäminen ei ole jälkeen päin surettanut. Se oli itsesuojeluvaisto ja muuten en siinä vaiheessa pystynyt toimimaan.
Meillä ensimmäinen yhteinen kriisimme johti raskauteen ja vahvempaan suhteeseen. Toivon sydämestäni sitä samaa kaikille muillekin lasta haluaville pariskunnille. Kukaan ei pysty neuvomaan, kuinka toimia ja tuntea lapsettomuudesta kärsiessä -ajattelin vain kertoa, että et ole ainoa ajatuksinesi.- tiina76
me taas on kerrottu ystäville ja omille vanhemmillemme lapsettomuudesta. mitä sitä salailemaan. välttää monta ikävä tilannetta, kun kertoo avoimesti...
ja omaakin asian hyväksymistä ja käsittelyä auttoi asian kertominen. kolme suotta on yritetty, tutkittu ja hoidot alkaneet suoraan ivf hoidolla. nyt olen hyvillä mielin, hoidot auttavat jos auttavat. ei olepaineita mistään suunnasta.
- alina81
tiedän tunteesi sillä minä tunnen samoin...kaikki ystäväni tulevat noin vaan vahingossa raskaaksi ja sitten päivitellään, et miten helppoa se on. Minun ongelmani ei ole raskaaksi tuleminen ( vaikkakin menee vuosia siinäkin) vaan se, että kaikki menevät kesken aina jossain vaiheessa. Tuntuu todella pahalta kuulla raskausuutisia vaikka olen iloinen heidän puolestaan. se vaan tuo aina mieleen meidän lapsettomuutemme.
Meidän ei auta kuin nostaa päät pystyyn ja olla luovuttamatta. Voimia ap:lle!!! - kertoa
..että, oletteko koittaneet jotain hoitoja/onko "vikaa" löytynyt jostain vai onko asiaa edes tutkittu? Tunteesi ovat ihan terveitä ja ymmärrettäviä. Itse en osallistunut edes siskoni lapsen ristiäisiin, olin niin hajalla. Tuntuu, että kaikki lapsettomuudesta kärsivät sitten jossain vaiheessa ilmoittavat plussauutisen, paitsi me. Päivä päivältä muutun katkerammaksi, en voi muuta.
- Surusilmä
Meillä vasta alkoi tutkimukset.Minulta poistettu toinen munajohdin ja todettu PCO.Clomeja söin puoli vuotta tuloksetta,en ovuloi.Tänään aukiolotutkimus ja mies vei sperma näytteen.Tiedän että monilla on "vaikeampaa",meillä kaikki vasta alussa mutta silti olen jo nyt väsynyt tähän kaikkeen. :( Kiitos kaikille vastanneille ja jaksamista teille..pidetään päät pinnalla ja ei heitetä toivoa menemään..vaikka välillä niin tekisi mieli tehdä..
- toinen?
Surusilmä kirjoitti:
Meillä vasta alkoi tutkimukset.Minulta poistettu toinen munajohdin ja todettu PCO.Clomeja söin puoli vuotta tuloksetta,en ovuloi.Tänään aukiolotutkimus ja mies vei sperma näytteen.Tiedän että monilla on "vaikeampaa",meillä kaikki vasta alussa mutta silti olen jo nyt väsynyt tähän kaikkeen. :( Kiitos kaikille vastanneille ja jaksamista teille..pidetään päät pinnalla ja ei heitetä toivoa menemään..vaikka välillä niin tekisi mieli tehdä..
Mä olen 31-v nainen, jolla 5 vuotias lapsi. Toista ei vaan näkyny, ei kuulunu. Itketti, pelotti ja vihastutti ihmisten kyselyt. Lopulta aloin laukoon ihan suoraan, ettei lasta tule. Jo vakavoitui ihmisten naamat ja toi sekin jonkinmoista tyydytystä itelle. Kuitenkaan ei vienyt sitä kaipuuta toiseen lapseen. Sitten alkoi sapettaa ihmisten vähättely, että mitä sitä sitten enää toista, kun yksi jo on...
Viime syksynä menin ihan julkiseen terveyshuoltoon periaatteena, katotaan, mitä sanotaan. Tutkittu on ja kaiken pitäisi olla ok. Eka lääkäri määräsi clomit. Tuloksena yksi munasolu, mahtoiko edes irrota, vaikkakin ot . Mutta tulosta ei ainakaan tullut.
No julkisella puolella kun oltiin, seuraavalla kerralla oli eri lääkäri sorvin ääressä. Silloin pettyneenä mietin, miten saman alan lekurit voivat olla niin eri mieltä asioista. Nyt sitä kiitän. Sillä tämä kyseinen lääkäri määräsi minulle 3kk:n kuurin Metforminia, koska PCO oli todettu.
Ja niin totta kun olla saattaa, siitä se alkoi. Nyt on viikkoja takana 8 ja perjantaina ensimmäinen ultra naistenpolilla. Hymy on herkässä, mutta niille ärsyttäville kyselijöille, jotka sai mut aina pahalle mielelle, en aio vähään aikaan puhua mitään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu2712370Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä2991279- 1081201
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n831191Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n581135Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi811096- 44952
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi67887Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa21848- 33757